Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Hyvä huomio tuo 40v, koska nykysysteemilläkään puun määrä metsässä ei voi loputtomiin lisääntyä kuten nyt ilmeisesti oletetaan. Hiilinielu on olemaas vain jos puun määrä metsissä lisääntyy (yksinkertaistaen jos nyt unohdetaan maaperän sitoma hiili ja päästöt). Tämä lisääntyminen ei tietenkään voi jatkua loputtomiin mistä ei oikein ole näkynyt keskustelua.
Hiilinieluksi luulisi riittävän oikein hyvin se, että puusta rakennetaan kaikenlaista suht pysyvää. Unohtavatko nykyiset nielulaskelmat tämän täysin?
Maatalouden hiilensidonta lienee aika lyhytaikaista. Hollannissahan ei ole metsää käytännössä ollenkaan ja näköjään sen suhteen on jo luovuttu toivosta. Hollannista on kyllä välillä kuulunut kärkeviä kannanottoja Suomen metsien käyttöön.
Mitä itse olen Hollannissa käveleskellyt niin kyllä siellä sellaista viljelemätöntä niittyä riittää, jonka voisi metsittää hiilinieluiksi. Mutta turha se kai on laittaa tikkua ristiin kuun muut maat hoitavat nielut.
Jos nyt ihan reilua peliä haettaisiin puhtaalta pöydältä niin Suomen kaltaiset nieluasiansa loistavasti hoitaneet maat saisivat helpotuksia ja nieluja voisi vähän pienentääkin kun taas nielunsa hävittäneet saisivat tiukat velvoitteet nielujen synnyttämiseen.
Kyllä niitä satovahinkokorvauksiakin maksetaan mutta nykyisin se ei ole enää automaatti.
Muutakin kivaa keksitään tarpeen mukaan kuten energiaveron palautusta. Nämä vuonna 2018:
”Hallitus on päättänyt helpottaa viljelijöiden talousvaikeuksia palauttamalla energiaveroa tavanomaisen noin 30 miljoonan euron lisäksi noin 25 miljoonan euron verran.”
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.221513
Avohakkuuta voi verrata metsäpaloon tai tuulituhoon mutta lopputulos on kuitenkin aika erilainen. Metsäpalossa rungot jäävät pystyyn ja jos latvus ei pala niin männyt jäävät henkiinkin. Kunnon tuulituho muistuttaa enemmän aukkoa mutta luonnonmukaisessa kierrossa rungot jäävät maahan lahoamaan ja tuottamaan hirmuisen määrän tuhohyönteisiä, jotka edistävät sitten naapurimetsien luontaista kiertoa.
Tämä on hauska:
”Erityistä huomiota kiinnitetään puulajisekoitukseen ja luontaisiin prosesseihin, kuten luontaiseen uudistumiseen.”
Huomiota on varmasti syytä kiinnittää mutta eivät ne taimet ihan pelkällä huomiolla synny.
Mainittu yhden puulajin puupeltojen tuhoherkkyys on nykyään yleisesti tiedossa. Juttu antaa ymmärtää ettei jaksollisessa kasvatuksessa muita vaihtoehtoja olisi vaikka nykyään aika harvoin enää pyritään kasvattamaan täysin yhden puulajin metsää.
