Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä mun kokemuksen mukaan ajokoneen telaketjut hajottavat tietä varsin tehokkaasti toisin kuin rekan pyörät.
Oletteko tosiaan sitä mieltä, että puut pinotaan tieltä käsin sulan maan aikana? Itse en ole tähän ikinä suostunut vaikka sitä kovasti ehdotellaan. Tie hajoaa enemmän tai vähemmän ja ostaja saattaa sen korjata tai sitten menee riitelyksi.
Viimeksi pari kk sitten soitin naapurin puiden ostajalle ja kehotin korjaamaan tien.
Kuulostaa vähän siltä, että kannattaisi aloittaa uudistuksella, riippuen kuinka paljon sitä nuorta kuusta on. Ojat pitää joka tapauksessa kunnostaa. Mätästykseltä en odottaisi muuta kuin taimien kasvuunlähdön varmistusta.
Kuusen juuret ovat pinnassa mutta 30-40cm on niin vähän, että kyllä ne sinne ulottuvat.
@Puuki ainakaan taloa ei enää saa rakentaa oman metsän puista, jotka sahataan kenttäsirkkelillä. Hirsistä en ole ihan varma. CO2-päästöjen kannalta tämmöinen puun lähikäyttö olisi parasta mutta ilmeisesti EU:lle ei käy.
Ei metsäfirmat tai muut voi päättää MO:n hakkuiden vähentämisestä. Mielenkiintoista olisi tietää minkälainen kompensaatio lasketaan hakkuiden vähentämiselle. Osataanko siinä laskea rakennuspuun hiilensidonta ja vanhenevan metsän muuttuminen päästölähteeksi? Entä kuitu- ja energiapuun fossiilia korvaava vaikutus?
Lannoitukseenhan voi nykyään saada päästökaupparahaa mutta hieman omituiset on kriteerit kun pitää pystyä todistamaan, että lannoitusta ei olisi tehty ilman tätä rahaa.
@Visakallo ”Mikäli leimikkotasolla ei ole riittävästi kuollutta puuta,
tehdään 2–5 tekopökkelöä hehtaaria kohden erityisesti lehtipuista”Nähdäkseni metsänomistajilla on hyvinkin paljon halua lisätä lahopuuta ja monimuotoisuutta, ainakin itselläni on. Pohjoisessa sitä vaan tällä hetkellä jarruttaa pelko HCV-leimasta ja ehkä kohta etelämpänäkin.
Myös kiertoajan pidentämisessä ja puuston kasvattamisessa järeämmäksi on HCV-riski.
@Anneli Totta kriteeri 7 on tiukempi järeän kuolleen puun osalta eli niitä saisi kyllä korjata muuhun kuin energiakäyttöön.
Varmaan voidaan myös vääntää siitä, onko kelot lahoja vai ei mutta kyllähän tämä näyttää siltä, että kriteeriä 7 on rikottu.
Toisaalta on omituista, että kriteeri 7 sanoo että eläviä säästöpuita ei korjata energiaksi (ei saisi korjata vaikka ei erikseen mainittaisi tässä kriteerissä) mutta järeistä lahopuista puhuttaessa ei mainita säästöpuita enää. Kuulostaa siltä, että tämä koskee kaikkia järeitä lahopuita mutta jää vähän epäselväksi.
Ei ihme, että tämä lause on uudessa PEFC:ssä poistettu kokonaan eikä laitettu tilalle mitään. Alunperin tuossa on varmaan tarkoitettu säästöpuiksi jätettyjä lahopuita mutta nyt tulkinta jää epäselväksi.
@Anneli Kannattaa lukea sieltä PEFC-kriteereistä:
”Hakkuissa pysyvästi jätettyjen säästö- ja lahopuiden lukumäärä on yhteensä
keskimäärin vähintään 10 kappaletta hehtaarilla leimikkotasolla”
