Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Ei liity suoraan nieluun ja on tästä jauhettu ennenkin. Aukon eli maapohjan markkinahinta eli sijoitettu pääoma on monessa paikassa jo yli 1000€/ha. Jos uudistamiseen ei laita rahaa ollenkaan niin tälle pääomalle pitää laskea tuotto%:a. Sitä voi sitten verrata uudistetun aukon sijoitetun pääoman tuottoon. Näistä kannattaa valita se parempi pääoman tuotto%. Jos uudistukseen menee se 1000€/ha ja sijoitettu pääoma tuplaantuu niin tuotto% on todennäköisesti paljon suurempi kuin uudistamattomalla aukolla.
MG:n uusimmassa Viesti-lehdessä on kuvaajia globaalin metsäpinta-alan muutoksesta 1990-2020. Euroopassa ja Aasiassa metsäpinta-ala on lisääntynyt jokaisella vuosikymmenellä, Aasiassa enemmän. Viimeinen vuosikymmen Euroopassa ei ollut yhtä hyvä kuin aiemmat, metsä lisääntyi 0,3 miljoonaa ha vuodessa, Aasiassa 1,2 milj ha /v.
Peränpitäjänä on viimeisen vuosikymmenen osalta Afrikka, jossa metsää on hävinnyt 3,9 miljoonaa hehtaaria vuodessa. Afrikassa metsäkato johtuu pienimuotoisesta oman toimeentulon vuoksi harjoitettavasta maataloudesta ja polttopuiden hankinnasta. Globaalisti metsäkadon tahti on nyt 10 miljoonaa ha vuodessa.
Maatalous on suurin syy metsäkatoon eikä maapallon väestönkasvu auta asiaa. Avainasemassa on siis maanviljelyn tehostaminen siten, että hehtaarista saadaan enemmän irti. Myös proteiininlähteiden laajentaminen kaikenlaisiin ötököihin ja suomalainen innovaatio, jossa proteiinia valmistetaan ilmasta voivat auttaa asiassa.
Kenen toimesta se kuitupuun hinta sidottaisiin sellun hintaan. lainsäätäjän vai? Lisää sääntelyä emme todellakaan kaipaa.
Kuitupuun myyntiä ei myöskään kannata viivästyttää, koska harvennukset on syytä tehdä ajallaan. Se mitä MO voi tehdä kuitupuun hinnan kohottamiseksi on kilpailuttaa leimikot kunnolla ja toisinaan energiapuutarjous voittaa. Ainakin omissa puukaupoissani näkyy kuitupuun(kin) hinnan nousu tänä vuonna.
