Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Miksi muuten yhteismetsän tuottoa syövät hallintokulut? Onko siellä niin kovat kokouspalkkiot vai mitä? Äkkiseltään voisi kuvitella, että puukauppojen ja hoitotöiden kilpailutus hoituisi talkoohommina siten, että vastuuhenkilöt vaihtuvat vuosittain.
Mitä pitempi kanto lehtipuulla sen parempi. Seuraava raivauskerta on helppo kun katkaisee vaan sen kannon, josta vesat on nousseet.
Havupuilla tietysti pitäisi päästä siihen, että eläviä oksia ei jää kantoon eli niiden osalta ongelmia voi tulla kun lumen paksuus kasvaa.
Myöskään ennakkoraivauksessa hakkuussa poistettavien puiden juurelle ei saisi jäädä pitkiä kantoja, jotka estävät moton kouran laskeutumisen puun tyvelle.
20-30cm lunta ei mielestäni estä minkääntyyppisiä raivauksia.
Ei tietenkään kukaan enää halua jättää yhtäkään lahopuuta metsään sen jälkeen kun lahopuusta on tullut puukaupan este.
Hienoa Arto! Kun tätä kysyin viime syksynä samaiselta MG:ltä, joka tuossa on teettänyt talviraivausta niin vastaus oli, että homma menee mahdottomaksi heti kun tulee vähänkin lunta.
Aika erikoinen MG:lta tilattu raivaus:
”työmaalla jossa työskenteli yhteensä viisi metsuria, ei käytetty kypärää, kuulosuojaimia eikä silmien tai kasvojen suojainta.”
”Lisäksi toinen heistä käytti raivaussahaan kuuluvia valjaita.”
Positiivista kuitenkin se, että raivausta tehtiin talvella. Siihen ei suomalaiset meinaa suostua.
Monille ympäristöjärjestöille kelpaa vain täydellinen suojelu, joten mukanaolo missään hakkuita sallivassa sertifikaatissa ei välttämättä edistä omaa asiaa.
Jos kaiken työaikansa laittaa metsään niin varmaan 100ha riittää hyvin. Tulee joulukuusta, koristehavuja, jätkänkynttilää, klapeja, pakuria, koivunmahlaa ynnä muuta.
Kuinka integroitu se sellun tuotanto Veitsiluodossa on paperin tuotantoon? Olisko voinut lopettaa vain paperin tuotannon?
4:lla alkava tarjous tukista saatu harvennuksella, tästäkö se syöksy alkaa? Oli tosin vain yhdessä tarjouksessa 🙂
Ison yhteismetsän edustaja sanoi kerran haastattelussa, että heidän puukaupoissaan hinnat ovat aivat eri tasolla kuin tavismetsänomistajalla. Tästä olisi kiva kuulla lisää, varmaan täällä on yhteismetsän jäseniä, joilla on tietoa tästä. Kuinka paljon hinta nousee kun mottimäärä nousee esim. 1000m3 -> 5000m3? Vai paljonko on tyypillinen ison toimijan leimikon koko? Entä vaikuttaako hintaan myös esim. vuotuinen puunmyyntimäärä?
Jos tavis saa nyt kuusitukista 70€ niin saako iso toimija 80€?