Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Vaatimaton puuntuotto tosiaan Arvolla mutta jos kulut on olleet 0€ (ovatko?) niin tuo voi silti olla kilpailukykyinen vaihtoehto.
Lehtipuut katoavat jatkuvassa kasvatuksessa ja niin pitäisi kadota männynkin ellei pohja ole kuuselle liian karua.
Yhteismetsiin on verotuksella haluttu kannustaa, varmaan haluttu teollisuudelle parempia puunostomahdollisuuksia näin. Rahastoissa on pitkälti sama ajatus mutta ne ostavat agressiivisesti tiloja. En edes tiedä miten metsärahastoja verotetaan mutta normaalisti sijoitusrahastot ovat verovapaita. Se on ihan järkevää, koska osuudenomistaja kuitenkin maksaa voitoista täyden pääomatuloveron eli enemmän kuin esim. yhteismetsän omistajat.
20% kuusimoteista (tai havupuumoteista) on aika paljon. Itse vaihdoin koivuun kun kuusikon päätehakkuussa lahoa oli 8% kuusimoteista.
Toinen tapa laskea näitä %:ja on laho% runkoluvusta, joka voi olla korkeampi. Eihän se tietysti vielä paljon tukki%:iin vaikuta jos pienen lumpin joutuu joka puusta poistamaan. Seuraava kuusisukupolvi voi kyllä sitten olla aika heikossa hapessa.
Sääntely on ongelmallista ja johtaa porsaanreikien etsimiseen ja löytämiseen, joita sitten pitää tukkia. Byrokratia ja virkamiesten määrä kasvaa. Siinä yksi syy miksi en yleensä kannata sääntelyä.
Rahastoissa tai yhteismetsissä en sinänsä näe ongelmaa mutta kirjoituksessakin mainittu suurten metsä-alojen myynti ulkomaille on asia, joka ehkä kaipaisi sääntelyä.
Kun tavoitteena on sijoitetun (sitoutuneen) pääoman tuotto kuten sijoittamisessa kuuluu olla niin absoluuttisia euroja ei pidä tuijottaa.
Yhden puun kasvattaminen hehtaarilla ei tuo parasta sijoitetun pääoman tuottoa, koska maapohjalla on arvoa. Eli suhteessa kiinni olevaan pääomaan tuotto on heikko jos kasvatetaan vain yhtä puuta / ha. Mutta jossain kohdassa löytyy optimi ja ihmettelen aina miksi puhutaan jostain korkovaatimuksesta kun tavoite on tietenkin mahdollisimman suuri korko eli sijoitetun pääoman tuotto.
