Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Hienoa Arto! Kun tätä kysyin viime syksynä samaiselta MG:ltä, joka tuossa on teettänyt talviraivausta niin vastaus oli, että homma menee mahdottomaksi heti kun tulee vähänkin lunta.
Aika erikoinen MG:lta tilattu raivaus:
”työmaalla jossa työskenteli yhteensä viisi metsuria, ei käytetty kypärää, kuulosuojaimia eikä silmien tai kasvojen suojainta.”
”Lisäksi toinen heistä käytti raivaussahaan kuuluvia valjaita.”
Positiivista kuitenkin se, että raivausta tehtiin talvella. Siihen ei suomalaiset meinaa suostua.
Monille ympäristöjärjestöille kelpaa vain täydellinen suojelu, joten mukanaolo missään hakkuita sallivassa sertifikaatissa ei välttämättä edistä omaa asiaa.
Jos kaiken työaikansa laittaa metsään niin varmaan 100ha riittää hyvin. Tulee joulukuusta, koristehavuja, jätkänkynttilää, klapeja, pakuria, koivunmahlaa ynnä muuta.
Kuinka integroitu se sellun tuotanto Veitsiluodossa on paperin tuotantoon? Olisko voinut lopettaa vain paperin tuotannon?
4:lla alkava tarjous tukista saatu harvennuksella, tästäkö se syöksy alkaa? Oli tosin vain yhdessä tarjouksessa 🙂
Ison yhteismetsän edustaja sanoi kerran haastattelussa, että heidän puukaupoissaan hinnat ovat aivat eri tasolla kuin tavismetsänomistajalla. Tästä olisi kiva kuulla lisää, varmaan täällä on yhteismetsän jäseniä, joilla on tietoa tästä. Kuinka paljon hinta nousee kun mottimäärä nousee esim. 1000m3 -> 5000m3? Vai paljonko on tyypillinen ison toimijan leimikon koko? Entä vaikuttaako hintaan myös esim. vuotuinen puunmyyntimäärä?
Jos tavis saa nyt kuusitukista 70€ niin saako iso toimija 80€?
Aloitin ensimmäisen istutusmännikköni pystykarsinnan noin 7m pituudessa ja tyvitukit ovat nyt oksattomia ainakin noin 400 rungolla / ha. Kauempana olevilla tiloilla tämä ei onnistu ja on tietysti muutenkin työlästä. Tarkoitus on kasvattaa istutusmänniköitäkin tiheänä aluksi. Istutustiheys on 1800/ha mikä ei tietenkään tiheytenä riitä mutta luontaista tulee rinnalle. Räkämänniköt synnytetään huolellisella raivauksella.
Yksi vuosi sitten männylle kylvetty aukkokin löytyy, jota on nyt hyvä verrata vuotta myöhemmin istutettuihin kasvuvauhdin, hoitotarpeen ja laadun osalta. Viime syksynä sirkkataimia sai ainakin vielä hakemalla hakea.
Itsekin voisin siirtyä kylvöön jos 6 vuodessa tulee 4 metrin taimikko. Toistaiseksi elättelen toiveita, että istutusmännikköni kasvavat noin nopeasti.
Ostin palstan Etelä-Pohjanmaalta, jossa oli 16v 4,5m männyntaimikko MT-pohjalla (tosin enemmän VT mun mielestä). Todennäköisesti se oli kylvetty tai voi olla, että on ollut siemenpuut.
Onko yhtiökuoren idea kaksinkertaisen varainsiirtoveron välttäminen? Kun sijoittaja sijoittaa rahaa yhtiöön, yhtiö voi ostaa rahalla metsätilan ja maksaa 4% varainsiirtoveron. Sen jälkeen yhtiö siirtää tilan omistamaansa yhteismetsään, siinä tapahtumassa ei mene mitään veroja.
Jos taas sijoittaja sijoittaisi suoraan yhteismetsään niin siinä menisi 4% varainsiirtovero. Sama 4% menisi toiseen kertaan kun yhteismetsä ostaisi rahoilla metsätilan.