Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Se on totta, että hintojen noustessa ostajat pyrkivät manipuloimaan tilastoja kaupanpäällisillä. Itselleni niitä ei ole toistaiseksi siunaantunut poislukien MG:n normibonarit.
Mainitsemasi seikat vaikuttavat selvästi hintaan kuten myös puuston laatu. Ennakkoraivauksella ja leimikon rajat valmiiksi nauhoittamalla voi myös yrittää parantaa hinnanmuodostusta.
Keskihinnat on keskivertoleimikolle, itse en ole toistaiseksi juuri niiden yli päässyt.
Pyrin välttelemään tukiaisia mutta viime vuonna pariin MHY:ltä tilattuun hankkeeseen tuli tuet ilman että itse täytyi aktivoitua asiassa.
Kaikki tahot ovat varmasti sitä mieltä, että meiltä ei saa leikata. Minusta meiltä pitäisi leikata kemera-tuet pois. Se saattaisi myös hillitä metsätilamarkkinoiden ylikuumentunutta tilannetta.
Toivottavasti kukaan ei nyt ainakaan kuvittele, että tukiaiset ovat jotain ilmaista taivaalta satavaa rahaa, jonka maksaa joku muu.
Minulla on tähän mennessä ainoastaan yksi toteutunut korjuu pystykaupasta sellufirman kanssa (+pari kauppaa nyt odottamassa korjuuta toivottavasti tänä talvena). Muut ovat olleet hankintakauppoja ja pystykauppoja sahojen kanssa.
Sahojen katkonnasta ei valittamista mutta sellufirman tekemässä kuusikon kakkosharvennuksessa tuli niin vähän tukkia, että valitin asiasta (ja muutamasta muustakin asiasta) ja pitkän väännön jälkeen sain hieman korvausta. Suhtautuminen valitukseeni oli kuitenkin sen verran nihkeää, että kyseinen firma on toistaiseksi boikotissa omissa kaupoissani (en mainitse nimeä, koska asia saatin jollain tavalla soviteltua).
Toisaalta kun katsoo miten Janne Seppänen tekee (käsittääkseni UPM:lle) tukkia usein raakkiriskin rajoilla niin ehkä kokemustani ei voi yleistää.
Kyllä se muistaakseni oli mahdollista mutta en varmaan tee sitä tähän sahaan. Leikkuuteho voi MSA200-tehoilla laskea liikaa. Ostan mieluummin uuden tehokkaamman mallin jossain vaiheessa, tällä hetkellä se näyttäisi olevan MSA220.
Toinen Stihl MSA200 menossa 14″ laipalla, ensimmäisen hankin 2014. Polttomoottorisahaa en enää omista eli teen tällä myös hankintahakkuut. Niitä on tullut tehtyä -25 pakkasessa ja vesisateessa ongelmitta. Tuo ensimmäinen saha tosin hajosi tuntemattomasta syystä enkä lähtenyt korjauttamaan kun uuden tehokkaamman mallin sai 300+ hinnalla.
Huonona puolena tässä on lähinnä heppoinen mikroketju ja laippa. Tai on siinä hyvääkin, uppoaa puuhun hyvin mutta pyyhkäisykarsinta hajottaa terän ja laipan. Uusimmassa mallissa (MSA220?) on ”normaali”kokoinen ketju vakiona.
Tällä hetkellä omistan 4 sahaan menevää akkua ja yhden reppuakun. Niillä pärjää aika hyvin, myös raivatessa FSA130:llä. Ensimmäinen 2014 hankittu akku on edelleen käytössä.
Stihl FSA130. Ei tarvi nykiä ja käynnistyy aina.
Aurauksilla on eroa, siis auraussyvyydellä ja ainakin kevyempää aurausta käytetään paljon edelleen, muistaakseni se FSC:llekin kelpaa.
.
FSC-sertifioitu ja FSC-kontrolloitu ovat kaksi eri asiaa, mikä selittänee FSC-merkinnät pinossa.
– FSC-sertifoitu: puut on hakattu FSC-sertifioidusta metsästä
– FSC-kontrolloitu: Vähänkään isommilla ostajilla kaikki puu on FSC-kontrolloitua. Tässä FSC-järjestö on onnistunut ujuttamaan lonkeronsa myös FSC-sertifioimattomiin metsiin. FSC-kontrolloidun puun pitää täyttää joitakin kriteerejä, jotka ovat paljon lievemmät kuin FSC-sertifioidun. Tämän artikkelin perusteella näyttäisi, että FSC-kontrolloitua puuta ei saa hakata metsästä, jossa on vähintään 15m3 lahopuuta hehtaarilla:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1284796
Kuolleet puut kannattaa siis kerätä tarkasti pois energiaksi, muuten FSC-kontrolloitu-leiman menetys uhkaa ja puukauppa loppuu siihen lopullisesti. 15m3 lahopuuta / ha voisi ihan hyvin olla talousmetsässäkin mutta koska se ei FSC:lle kelpaa niin parempi pitää varmuuden vuoksi lahopuun määrä mahdollisimman lähellä nollaa.