Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Löytyykö tuo sähköautoilijan mielipidekirjoitus maksuttomasta nettiversiosta? En löytänyt. Olisi mielenkiintoista nähdä esim. laskelma, jolla sähköauton lataamisesta saadaan 3-4 kertaa kalliimpaa kuin vastaavan polttomoottoriauton tankkaus.
Matka-ajon latausinfran luotettavuus, kapasiteetti ja teho on tällä hetkellä kunnossa vain Teslan omilla superchargereilla. Jos tarkoitus on ajella pitempiä matkoja niin Tesla on edelleen ainoa toimiva vaihtoehto. Tämä tulee muuttumaan lähivuosina mutta toistaiseksi näin.
Tällä hetkellä sähköauto sopii kaikkein parhaiten omakotiasujalle, koska silloin kotilataus on helppo järjestää. Rivi- ja paritaloissakin asia saadaan yleensä sovittua kun itse maksaa latauspisteensä ja sähköt. Kerrostalojenkin parkkipaikoilla on yleensä sähköpistoke joka parkkiruudussa mutta niiden osalta pitää varmistua, että systeemi kestää jatkuvaa käyttöä.
Isojen kaupunkien keskustoihin sähköauton omistus tosiaan sopii tällä hetkellä huonoiten, jos auton joutuu parkkeeraamaan kadun varteen. Auto pitää silloin erikseen ladata esim kauppareissuilla markettien ilmaisissa latauspisteissä mutta on siitä ainakin yhtä paljon vaivaa kuin polttomoottoriauton tankkaamisesta.
Viitaten Lumme Energian artikkeliin, jota en ole lukenut pieni kommentti sähköauton latausajasta. Latureita tarvitaan kahdenlaisia:
1. Kotiin matalatehoisia, ihan tavallinen suko-pistokekin riittää aika hyvin. Auto on normaalisti latauksessa vähintään koko yön, usein illankin.
2. Tehokkaita latureita tien päällä lataukseen. Näiden teho on 50kW:sta ylöspäin. Tehokkaimmat maailmalla tällä hetkellä ovat 250-350kW, Suomessa 150-200kW. Useimmiten näillä ei ole tarkoituskaan ladata täyteen vaan kahvi- tai wc-tauolla latausta tulee yleensä riittävästi, jotta pääsee seuraavaan taukopaikkaan tai määränpäähän.
Sähköntuotannon CO2-päästöt olivat Suomessa vuonna 2019 88g / kWh. Kwh:lla ajaa noin 5km. Päästöt ovat olleet laskussa jo pitkään samoin kuin sähkönkulutus. Sähköauton CO2-päästöt siis todennäköisesti laskevat myös auton omistamisen aikana.
https://www.energiauutiset.fi/etusivu/paastot-jatkoivat-laskuaan.html
Mutta sellaisen väitteen olen kuullut, että korkovaatimuksen noustessa tulee jossain vaiheessa aina jatkuva kasvatus edullisimmaksi.
Perustuisiko tämä nyt siihen, että jatkuvassa kasvatuksessa ei ole (mainosten mukaan) mitään kuluja tai ne ovat vähäiset. Samalla sujuvasti unohdetaan sitoutunut pääoma.
Tämä usein kuultu johtopäätös ei anna vaihtoehtoa avohakkuulle:
”Mitä korkeampaa tuottovaatimusta pääomalta edellytetään, sitä lyhyempiin kiertoaikoihin päädytään.”
Mitä mieltä tästä? Tähän on ilmeisesti päädytty laskemalla kuidusta tukiksi hyppäys kovaksi tuotoksi ja sen jälkeen tuotto on siihen verrattuna heikkoa. Eli avohakkuu pitäisi tehdä kun kaikista/suurimmasta osasta puita saa yhden tukin.
Tällaisessa laskelmassa saattaa unohtua uudistuskustannukset, jotka haukkaavat ison prosentin pienestä tuotosta. Lisäksi mitään hyppäystä arvossa ei oikeasti tapahdu tuossa kohdassa, koska tilan arvostuksessa käytetään odotusarvokertoimia.
https://www.farmit.net/metsa/2005/10/11/arvokasvu-kertoo-paljonko-tukkimetsa-tienaa
