Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
”Kaikki tehdään kunhan maksaja löytyy” -asenne auttaa jo paljon. Siihen en vaan ole käytännössä törmännyt vaan enemmmänkin ”näin tehdään koska näin on tehty aina ennenkin”-asenteeseen. Luulisi, että juurikäävän kurissa pitäminen olisi metsäyhtiöidenkin etu mutta sensuuntaiseen ajatteluun en ole törmännyt.
Mikäs muuten lumessa pelottaa raivaajia? Yhtiökin vetosi lumeen kun vaadin raivausta kylmällä kelillä. Itse olen raivannut lumessa paljonkin enkä vielä ole edes lumikenkiä hankkinut. Parhaimmillaan on ollut hankikanto.
– Hankintahakkuussa ureaa joka kannolle juurikäävän riskiaikaan
– Taimikonharvennusta ei tehdä eikä ennakkoraivausta juurikäävän riskiaikaan
– Varhaisperkaukseen olen ostopalveluna suostunut kesäaikaan, suosituksetkin toistaiseksi sanovat, että varhaisperkaus OK kesällä. Itse teen senkin kylmillä keleillä.
Ja koska on riskiaika?
– Lämpötila plussa puolella lumettomassa maassa (olen toistaiseksi tyytynyt alle +5C:een joka ainakin joskus oli suositus)
– Jos maassa on lumipeite niin kääpäitiöt eivät pääse sen läpi juurista ilmoille
Oman kokemukseni mukaan metsäammattilaisia juurikäävän torjunta ei kiinnosta ollenkaan vaan tehdään vain sen verran kuin laki vaatii. Esim. taimikonharvennuksia ja ennakkoraivauksia tehdään läpi vuoden. Jotenkin se kantokäsittely pitäisi saada toimimaan myös raivaussahoissa.
Matti Kärkkäinen kirjoitti tämäntyyppisestä menetelmästä metsälehden kolumnissa joskus kesällä. Pienellä istutusmäärällä on helppoa käyttää taimitassuja vielä lisäksi.
Tuskin siitä hirveitä hintoja saa mutta pari juttua kannattaa tsekata/sopia:
– Onko varastopaikka pyhitetty varastopaikaksi vai tuhoutuuko taimikkoa samalla?
– Jos puunajo tapahtuu muulloin kuin talvella niin pitää vaatia, että tieltä käsin ei tehdä pinoja. Tie korjataan vuokraajan piikkiin jos siihen tulee vaurioita.
– Pitää sopia, kuinka kauan puut saavat olla siinä. Noilla hinnoilla max puoli vuotta olettaen, että et itse tarvitsse varastopaikkaa.
Itselläni on kokemusta vain palstalle unohtuneesta risukasasta, josta sain 500€, se oli tässä vaiheessa jo alkanut maatumaan eikä myytävissä enää. Se ei ollut ihan tien varressa, joten ei vie varastopaikkaa.
Olen yleensä raivannut ennakkoraivauksessa metrin säteen rungosta puhtaaksi, Koivikon ensiharvennuksessa tuli silti motomieheltä sanomista ja ymmärsin syyn kyllä itsekin moton kopissa istuskellessa. Vaikka metrin säteellä ei ole taimia niin jos heti siinä metrin päässä on sakeasti kuusentaimia niin eihän sinne kaadettavan puun tyvelle näe.
Pohjoisemmassa Lapissa on ollut myynnissä metsätiloja, joissa 04-kehitysluokan kuvion puuston ha-arvo on noin 1000€. Tämmöisissä paikoissa luontainen uudistus tuntuu ainoalta vaihtoehdolta. Mutta jos vaan löytyy jalostettua siementä, joka noissa oloissa parantaisi kasvua huomattavasti niin ehkä kannattaisi satsata se 500€ / ha äestykseen ja konekylvöön.
Mitä olen luontaista taimettumista seurannut esim. 60-luvulla istutetussa rehevän maan koivikossa (joka nykyisin on varsin harvassa asennossa) niin joihinkin kohtiin on tullut aivan käsittämätön määrä kuusta. Sitten taas on alueita, joissa ei ole oikein mitään, joitain pajuja siellä täällä. Tästä taimettumisessa on pitkälti kysymys, määrällä ei ole mitään väliä mutta niitä pitäisi löytyä 1-3 metrin välein joka paikasta.
Hain Pukkalan videoita ja tämä tuli vastaan:
Siinä esitellään 10 myyttiä jatkuvasta kasvatuksesta. Hieman yllätyin, että yleensä suurin huolenaihe, taimettumisen epävarmuus, ei ole Pukkalankaan mielestä myytti.