Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Kujalan kaikki metsät täyttänevät sen FSC:n 5% erirakenteisvaatimuksen. Muitakin vaihtoehtoja tuolle 5%:lle on kuin erirakenteisuus.
Sen lisäksi tosiaan pitää 5% METSÄmaasta olla täysin suojeltua, kitu- tai joutomaa eivät kelpaa tähän. Tähän voi käyttää esim vesistöjen suojakaistaleita ja 10-kohteita.
Vähän vaikuttaisi siltä, että jos tili tehdään myymällä tukkia sahoille niin sertifioinnilla ei hirveästi ole merkitystä.
Ne jatkuvan kasvatuksen ohjeet mitä minä olen lukenut painottavat sitä, että puusto pysyy koko ajan erirakenteisena eli isoja puita jätetään. Tämä kai selittää sen, että 60% puuston arvosta jäi metsään yläharvennuksen jälkeen todellisen elämän esimerkissä.
Kaksijaksoinen kasvatus on sitten eri menetelmä.
Ei ne myymättä jää vaan sitoutunut pääoma on vaan koko ajan korkealla. Vähän jopa ihmetyttää se Kujalan esimerkki, jossa 500k€ puista saadaan vain 200k€ yläharvennuksessa. Suurin osa pääomasta jää metsään kiinni. Tämä oli siis oikeasti tehty hakkuu eikä mikään laskennallinen esimerkki. Onko Perkolla tai jollain muulla toisenlaisia esimerkkejä?
Meidän mökillä moto kaatoi paljon puita rakennusten läheltä. Sähkölinjassa kiinni oleviin ei uskaltanut koskea, ne kaadoin itse ja moto jatkoi siitä.
Kujala on omistanut metsää 20 vuotta mikä on hänen mukaansa normaali yliharvennusten väli. Vasta muutaman kierroksen jälkeen nähdään miten puusto kehittyy. Aiemmat kokemukset tosiaan viittaavat siihen, että puusto vähenee. Kun jäljelle jäävät aina pienimmät puut niin siinä suositaan heikosti kasvavaa perimää. Toinen ongelma on tietysti mainitut runko- ja juuristovauriot.
Kujalalle kuitenkin hatunnosto siitä, että sai MHY-pakkojäsenyyden poistumaan ja ilmeisesti lobbasi myös uutta metsälakia.
Tarkasti ottaen taisi olla ”yleensä laadukkaita” ja tuo 10% ilmeisesti viittasi viljelytaimikoihin, ei taimiin. Vähän ihmetyttää eikö yläharvennus tee selvää alla kasvavista taimista. Jutun mukaan tähän auttaa konkeloksi kaataminen.
Näköjään firma on Jouko Hollanti-nimisen henkilön perustama eli ehkä puuttomasta Hollannista ei ole kuitenkaan oppia haettu.
