Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Hyvä kysymys, pitääkö FSC-sertifointi sitten tehdä jokaisen ostajan kanssa erikseen? Eihän tässä ole mitään järkeä.
Olen itse asiassa kysynyt kahdelta suurelta FSC:tä tarjoavalta yhtiöltä liittyykö siihen rajoitteita/velvoitteita yhtiötä kohtaan. Ainoa vastaus mitä olen saanut oli, että pitäisi puukauppatarjous kysyä sertin tarjonneelta firmalta ja tämähän on täysin OK.
Tuon olisi voinut ensiharventaa 15 vuoden kohdalla, nyt alkaisi olemaan jo tukkipuuta. Myöhäinen ensiharvennus tuottaa sen 100m3/ha kuitua mikä on tietysti sellufirmoille mukavaa.
Kuulostaa todella erikoiselta. Varsinkin jos muille myytäessä FSC-rajoituksia pitää noudattaa hakkuissa mutta puu ei yhtäkkiä olekaan FSC-sertifioitua. Tässähän ei olisi järjen hiventäkään mo:n kannalta.
Asia kiinnostaa sitäkin kautta, että minulla on parille tilalle PEFC MG:n kautta. Onko raati nyt sitä mieltä, että sekin on voimassa vain kun myyn MG:lle? Ainoa vaihtoehto saada kattava PEFC olisi maksaa MHY:lle?
Olen myös kuullut jotain vastaavaa aiemmin. Sehän nyt vaan tarkoittaisi sitä, että kun myyn puuta jollekin toiselle ostajalle niin metsä ei olisikaan FSC-sertifioitua ja hakkuussa ei tarvitsisi välittää FSC-kriteereistä. Voisi vaikka ne suojelualualueiden puut myydä toiselle ostajalle.
Miten niin sertifikaatti olisi voimassa vain yhden yhtiön kanssa tehdyissä kaupoissa?
Painoa tulee säiliöstä, jossa sitä ainetta on. Säiliön ei ehkä tarvitse olla kovin suuri jos sitä käytetään vain havukantoihin ja mahdollisesti vain isompiin sellaisiin. Säiliön luontevin paikka on selässä.
Nyt olisi hyvä bisnes-mahdollisuus sille, joka rakentaa toimivan suoja-aineen levittimen raivaussahaan! Parhaimmillaan se toimisi niin, että raivaaja voisi toisen käden sormella painaa liipaisinta aina kun havupuun kantoja on osumassa raivausterään.
Kantojen pensselöinti suoja-aineella raivauksen yhteydessä on aika kaukaa haettu ajatus. Hidastaa hommaa niin paljon, että en usko tähän ollenkaan paitsi jossain hyvin pienimuotoisessa puuhastelussa.
Raivaussahoihin sai aikoinaan vesakontorjunta-ainetta kannoille levittävän järjestelmän. Samaa voitaisiin nyt käyttää juurikäävän estoaineen levittämiseen mutta noita laitteita ei taida enää saada mistään. Uskoisin, että näitä lähivuosina alkaa tulemaan, koska tarve on ilmeinen.
Metsä-ammattilaiset eivät aina suoraan kiistä juurikääpäriskiä raivauksessa ja vähän vaikea se on kiistää kun asiasta löytyy tutkimustietoa. Perusteluna on enemmänkin, että ei millään ehdittäisi tehdä kaikkia raivauksia jos ne tehtäisiin vain kylmällä säällä. Lumessakaan ei kuulemma voi raivata mikä kuulostaa vähän omituiselta, itse olen sitä tehnyt paljonkin. Totta kai metri pehmeää lunta lienee liikaa mutta Pohjois-Suomea lukuunottamatta siihen harvemmin törmää ja lumikengät on keksitty.
Laita Visakallo jotain linkkiä tuosta valtavasti kasvaneesta diesel-voimalamäärästä. Jokainen tajuaa, että meillä on tuulettomia pilvisiä päiviä ja öitäkin ja silloin tuuli + aurinkovoiman tuotto on heikkoa. Tämä ongelma pitää ratkaista energian varastoinnilla (johon esim sähköautojen akut sopivat hyvin) eikä diesel-voimaloilla. Jos nyt välivaiheessa dieseliä pitää polttaa joskus niin tilanne on paljon parempi kuin jatkuva hiilivoimalla tuottaminen.
Lehtipuuosuus on järkevää muutenkin. Paitsi kun maapohja on liian karu koivulle tai ollaan niin pohjoisessa, että koivusta ei tule tukkia eikä koivutukille ole markkinoita.
Säästöpuiden määrä (20/ha uudessa ehdotuksessa) alkaa myös rokottaa kukkaroa.