Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Tämä usein kuultu johtopäätös ei anna vaihtoehtoa avohakkuulle:
”Mitä korkeampaa tuottovaatimusta pääomalta edellytetään, sitä lyhyempiin kiertoaikoihin päädytään.”
Mitä mieltä tästä? Tähän on ilmeisesti päädytty laskemalla kuidusta tukiksi hyppäys kovaksi tuotoksi ja sen jälkeen tuotto on siihen verrattuna heikkoa. Eli avohakkuu pitäisi tehdä kun kaikista/suurimmasta osasta puita saa yhden tukin.
Tällaisessa laskelmassa saattaa unohtua uudistuskustannukset, jotka haukkaavat ison prosentin pienestä tuotosta. Lisäksi mitään hyppäystä arvossa ei oikeasti tapahdu tuossa kohdassa, koska tilan arvostuksessa käytetään odotusarvokertoimia.
https://www.farmit.net/metsa/2005/10/11/arvokasvu-kertoo-paljonko-tukkimetsa-tienaa
Jyrki Ketola kirjoitti joskus, että päätehakkuu kannattaa tehdä silloin kun kantohinnat ovat pohjissa ja ostaa rahoilla metsäyhtiöiden osakkeita. Tämä oli tuottoisa ratkaisu ainakin 2008-2009.
Lannoittaminen on tosiaan vaihtoehto avohakkuulle. MHY:n teksti näyttää siltä kuin se olisi kopioitu suoraan Yaran esitteestä. Itse en ole saanut lannoittamalla mitään todennettua kasvun lisäystä, pikemminkin päinvastoin. Mites muut?
Tutkimusten mukaan lannoitus toimii parhaiten nuoressa metsässä mutta sitä yleensä suositellaan vanhempaan metsään.
Mun 20+ vuotiaat siemenpuumännyt on kyllä edelleen kasvaneet mielestäni hyvin, tosin mittausdataa ei ole. Täytyy tsekata lustot kun ne kaadetaan lähivuosina.
Ei kai sen kasvun tulekaan koko ajan kiihtyä siemenpuidenkaan osalta. Joka vuosi ohuempi lusto riittää samaan m3-kasvuun.
Biotuotteet kuten polttopuut ovat CO2-neutraaleja poislukien kuljetuksessa ym. syntyvät päästöt. Puunpolton ongelma on lähinnä hiukkaspäästöt, jotka myrkyttävät hengitysilmaa. Tähän auttaa moderni tulisija, joka on suunniteltu minimoimaan päästöt sekä yllämainitut kuiva puu + päältä sytyttäminen. Nämä eivät kuitenkaan poista hiukkaspäästöjä vaan vähentävät niitä. Lopullinen ratkaisu on hiukkassuodatin myös pientalojen savupiippuihin mihin varmaan tullaan menemään jossain vaiheessa.
Onhan se vähän erikoista tukea sekä maalla, että kaupungissa asumista.
Eräällä palstalla, jonka ostin oli tehty siemenpuu- tai suojuspuuhakkuu kuusia jättäen. Ostin palstan parikymmentä vuotta tästä. Aika paljon oli kuusia mennyt nurin mutta pystyssä olevat olivat komeita ja järeitä. Pohja oli osin MT, osin OMT ja sijainti Etelä-Suomi.
Silmiinpistävää oli, että kuusentaimia ei ollut juuri syntynyt. Kaikenlaista lehtipuuta kyllä oli, tosin vähän aukkoisesti. Voi olla, että sp-kuusia olisi pitänyt jättää tiheämmin ettei aluskasvillisuus lähde käsistä, tosin tuuli oli tässäkin tapauksessa vaikuttanut tiheyteen.
Mun kokemuksen mukaan ainakin säästä/poista nauhojen väri vaihtelee alueittain, yleensä sinistä ja keltaista näihin tarkoituksiin.
Ei pelkkä nuukuus vaan rahat voivat vaan olla niin tiukalla, että päätehakkuutulo menee velkojen maksuun. Tietysti tuossa tilanteessa pitäisi myydä tila mutta joillekin se voi olla liian iso kynnys jos tila on peritty.