Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Sieltä tulee kallista kuitupuuta.
Tämä voi kyllä kuitupuun hintaa nostaa Suomessa.
Osaako ne siellä jalostaa paremmin kuin täällä? Käsittääkseni Suomen sahat keikkuvat kannattavuuden rajoilla jo nykyisillä hinnoilla.
FSC:stä pääsee toki pois. Suomen FSC:n kriteerit ovat käsittääkseni jo suunnilleen maailman tiukimmat ja jos ne kiristyvät lisää niin ovi voi käydä toiseen suuntaan. Toistaiseksi metsäyhtiöt kai FSC-sertifioivat omat metsänsä.
MG siis tarjoaa suojelualueita ilmaiseksi jos metsää on alle 50ha. Suojelun voi tietysti toteuttaa Metso-ohjelman kautta ja saada siitä rahaa jos kohde kelpaa Metsoon.
Ainakin pientilalliset 🙂
Mahdollisesti tarjous pitää pyytää, myyntivelvoitetta näihin ei käsittääkseni sisälly. Mulla on nyt PEFC MG:n kautta pariin tilaan kun ei viitsi maksaa joka MHY:lle erikseen.
Kujalan kaikki metsät täyttänevät sen FSC:n 5% erirakenteisvaatimuksen. Muitakin vaihtoehtoja tuolle 5%:lle on kuin erirakenteisuus.
Sen lisäksi tosiaan pitää 5% METSÄmaasta olla täysin suojeltua, kitu- tai joutomaa eivät kelpaa tähän. Tähän voi käyttää esim vesistöjen suojakaistaleita ja 10-kohteita.
Vähän vaikuttaisi siltä, että jos tili tehdään myymällä tukkia sahoille niin sertifioinnilla ei hirveästi ole merkitystä.
Ne jatkuvan kasvatuksen ohjeet mitä minä olen lukenut painottavat sitä, että puusto pysyy koko ajan erirakenteisena eli isoja puita jätetään. Tämä kai selittää sen, että 60% puuston arvosta jäi metsään yläharvennuksen jälkeen todellisen elämän esimerkissä.
Kaksijaksoinen kasvatus on sitten eri menetelmä.
Ymmärsin, että Kujala puhui maassa olevasta hiilidioksidista yleensä, ei (ainakaan pelkästään) puun juurista.