Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Olen yleensä raivannut ennakkoraivauksessa metrin säteen rungosta puhtaaksi, Koivikon ensiharvennuksessa tuli silti motomieheltä sanomista ja ymmärsin syyn kyllä itsekin moton kopissa istuskellessa. Vaikka metrin säteellä ei ole taimia niin jos heti siinä metrin päässä on sakeasti kuusentaimia niin eihän sinne kaadettavan puun tyvelle näe.
Pohjoisemmassa Lapissa on ollut myynnissä metsätiloja, joissa 04-kehitysluokan kuvion puuston ha-arvo on noin 1000€. Tämmöisissä paikoissa luontainen uudistus tuntuu ainoalta vaihtoehdolta. Mutta jos vaan löytyy jalostettua siementä, joka noissa oloissa parantaisi kasvua huomattavasti niin ehkä kannattaisi satsata se 500€ / ha äestykseen ja konekylvöön.
Mitä olen luontaista taimettumista seurannut esim. 60-luvulla istutetussa rehevän maan koivikossa (joka nykyisin on varsin harvassa asennossa) niin joihinkin kohtiin on tullut aivan käsittämätön määrä kuusta. Sitten taas on alueita, joissa ei ole oikein mitään, joitain pajuja siellä täällä. Tästä taimettumisessa on pitkälti kysymys, määrällä ei ole mitään väliä mutta niitä pitäisi löytyä 1-3 metrin välein joka paikasta.
Vähän ihmettelen kun Janne aina kiroilee noita yli 3 motin puita ja niihin menevää aikaa. Tuossakin kun tulee 6 m3 yhdestä puusta niin tuskin aikaa enemmän menee kuutiota kohti kuin jotain 700 litraisia tehdessä.
Aiemmalla videolla yllätys oli se, että 5 motin kuusi meni lähes kokonaan kuiduksi paksujen oksien takia. Ja onhan se tässäkin aika karua jos tulee raakkia liian suuresta tyviläpimitasta.
Kyllä se pihvikin tuosta YLEn artikkelista löytyy:
”Metsähallituksen peitteellisen metsänkasvatuksen osuutta nostettiin viime keväänä valtion omistajapoliittisessa linjauksessa 15 prosentista 25 prosenttiin”
”Tämän vuoksi Metsähallituksen tulostavoitetta on laskettu 18 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin se olisi ollut tilanteessa, jossa toimintaa olisi jatkettu aiempien linjausten mukaisesti.”
