Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Kun itse tarkistin kantokäsittelyn onnistumista harvennuksessa niin isommilla kannoilla oli täysi peitto mutta 10-15cm kannoilla ei. Ainakin se vaikuttaa miten paljon ja mistä kohdasta laippaan on avattu reikiä, joista aine tulee ulos. Yleensä se on optimoitu isommille kannoille eikä lakikaan velvoita alle 10 cm kantoja käsittelemään, nitä tosin harvemmin moto-hommissa syntyy.
Tietääkö kukaan tekeekö joku rahasto vain tai lähinnä jatkuvaa kasvatusta ja joku toinen jaksollista? Tämä olisi aika tärkeä tieto sijoittajalle mutta sitä ei yleensä kerrota.
UB metsärahaston aloittaessa 2016 esitteessä muistaakseni sanottiin, että käyttävät jatkuvan kasvatuksen menetelmää. Nykyisin siellä puhutaan vain arvokasvun maksimoinnista. Hakkuutuloista tuottoa luvataan aika realistisesti:
”Hakkuutuloista tuottoa tavoitellaan vuodessa 2–3 %”
Samanverran pitäisi sitten tulla metsätilojen arvon noususta täältä ikuisuuteen lopputuloksena 4-6% tuotto. Kun muistetaan, että metsätilan arvo muodostuu lähinnä puusta niin mielestäni tilojen arvo ei voi loputtomasti nousta täysin irrallaan hakkuutuloista. Hakkuun jälkeen metsätilalla on aukko ja tilan hakkuutuloista erotettu arvonnousu on siis maapohjan arvonnousua. Jos se nousee 400:sta 500:aan euroon niin prosentuaalinen nousu on kova mutta tilan euromääräinen arvo ei paljon nouse.
Yksi mielenkiintoinen rahastoihn liittyvä asia on metsävähennys. Rahastoyhtiö ei saa käyttää metsävähennystä mutta metsävähennys saadaan käyttöön perustamalla yhteismetsä rahaston sisälle:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1023842
Nyt on ollut jonkinverran juttua tämän ”porsaanreiän” tukkimisesta. Siitähän seuraisi vain se, että pudotettaisiin rahastokuori pois ja jatkossa olisi vain se yhteismetsä.
Timo Kujalahan kertoi omistavansa metsänsä osakeyhtiön kautta. En tiedä miksi mutta varmasti sielläkin on yhteismetsä sisällä, sen verran paljon on tiloja ostettu eikä ollut aikomusta myydä yhtäkään.
@A.Jalkanen Ehkä poistettu jostain mutta löytyy kyllä Nordnetin sivuilta:
Jos Timo Kujalaa on uskominen niin ainakin jotkut rahastot maksavat tiloista reipasta ylihintaa. Jossain vaiheessa tämän pitäisi alkaa näkymään rahaston arvossa ellei arvonmääritys ole täysin korruptoitunutta. Toistaiseksi metsärahastojen arvot ovat vain nousseet mutta jos notkahduksia alkaa tulemaan niin sijoittajat voivat siirtyä myyntilaidalle ja yhtäkkiä olisikin ostajan markkinat isojen tilojen osalta.
Hoituuhan se kaikilla isoilla yhtiöillä MO:lle maksutta. MG on paras, koska se tarjoaa pientilallisille suojelukohteet ilmaiseksi. Mutta täysin epäselväksi on vielä jäänyt pystyvätkö yhtiöt rajoittamaan FSC:n voimassolon vain omiin kauppoihinsa. En vieläkään ymmärrä miten tämä onnistuisi kun sertifioijana on kuitenkin kolmas osapuoli ja metsäyhtiö on vain maksumiehenä.
Hyvä kysymys, pitääkö FSC-sertifointi sitten tehdä jokaisen ostajan kanssa erikseen? Eihän tässä ole mitään järkeä.
Olen itse asiassa kysynyt kahdelta suurelta FSC:tä tarjoavalta yhtiöltä liittyykö siihen rajoitteita/velvoitteita yhtiötä kohtaan. Ainoa vastaus mitä olen saanut oli, että pitäisi puukauppatarjous kysyä sertin tarjonneelta firmalta ja tämähän on täysin OK.
Kuulostaa todella erikoiselta. Varsinkin jos muille myytäessä FSC-rajoituksia pitää noudattaa hakkuissa mutta puu ei yhtäkkiä olekaan FSC-sertifioitua. Tässähän ei olisi järjen hiventäkään mo:n kannalta.
Asia kiinnostaa sitäkin kautta, että minulla on parille tilalle PEFC MG:n kautta. Onko raati nyt sitä mieltä, että sekin on voimassa vain kun myyn MG:lle? Ainoa vaihtoehto saada kattava PEFC olisi maksaa MHY:lle?
