Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Tekeekö Suomessa joku muuta kuin karhuja?
Sijoittajan tulee laskea sijoitetun pääoman tuottoa mikä jostain syystä näyttää olevan hyvin harvinaista metsätaloudessa. Rahastot kuitenkin tulevat sijoitusmaailmasta ja ymmärtävät tämän.
Kun 100 m3/ha kasvaa 200 m3/ha tasolle niin puumäärä kasvaa siis 100% ja arvo todennäköisesti huomattavasti enemmän kun kuitua muuttuu tukiksi.
Jos tuo 200 m3/ha kasvatetaan samassa ajassa 300 m3/ha tasolle niin puumäärä kasvaa enää 50% ja arvokasvu% on pienempi, koska kuitu -> tukki muutosta ei enää tapahdu yhtä paljon. Sijoitetun pääoman tuotto on siis huomattavasti heikompi kuin 100 -> 200 m3/ha kasvatuksessa.
Sijoitetun pääoman tuotto ei voi olla korkea jos pääomaa on paljon kiinni / ha. Tästä kirjoitti myös Jyrki Ketola viimeisimmässä Metsälehti Makasiinissa.
Metsälehti voisi tehdä jutun sijoitusrahastojen metsistä ja niiden käsittelystä. Nyt on aika paljon kuulopuheita liikkeellä ja varmasti rahastoillakin on eroa.
Rahastojen lisäksi on ilmestynyt yhteismetsiä, jotka ottavat sijoituksia (rahaa) vastaan ja ostavat metsätiloja, toisinaan kovaan hintaan. Kuten aloittaja mainitsee myös Tornator Oyj maksaa kovia hintoja. Viimeisimmässä häviämässäni tarjouskilpailussa tila meni juuri Tornatorille, tarjouksia 18 kpl.
OK, pikkuhiljaa alkaa valkenemaan:
1. E-puuhakkuun kannattavuus perustuu kemera-tukeen
2. Tiheässä kasvatus ja sitä seuraava e-puuhakkuu on tapa suojautua hirvituhoja vastaan
Itse olen sitä mieltä, että metsätalouden (ja kaiken muunkin talouden) pitää kannattaa ilman tukia enkä ole ikinä nostanut kemera-tukea enkä muutakaan tukea 30 vuoteen.
Hirvet kyllä ovat riesana minullakin, joten ainakin siitä syystä en vielä luovu e-puuhakkuuajatuksesta. Mielipiteitä tuntuu muutenkin olevan niin monia, että ehkäpä tämäkin asia selviää parhaiten itse kokeilemalla.
