Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Juurikääpä on kuusen yleisin lahottaja, joten voinee sanoa, että sitä on jos lahoa on vähänkin enemmän kuviolla.
Olosuhteet kuten hirvitiheys sitten vaikuttavat siihen huvittaako vaihtaa lehtipuuhun, joten ehkä mitään kiinteää laho%:a puulajin vaihtoon ei voi sanoa.
Itse taidan vaihtaa aika herkästi 5-10% mottilaho%:lla.
Kiitos. Jos oikein ymmärsin vastauksesi niin laho% lasketaan normaalisti kohdan b) mukaisesti, esim. kun sanotaan, että laho%:n ylittäessä 30 ei kannata enää uudistaa kuuselle.
Tämä kyllä hieman ihmetyttää minua, koska jos lahomotteja on 30% niin eikös se tarkoita, että suurin osa kuusista on ollut lahoja? Itse en ainakaan silloin lähtisi kuuselle uudistamaan.
Kun puhutaan kuusikuvion lahoprosentista niin tarkoitetaanko sillä:
a) Lahojen kuusien kpl-määrää suhteessa kaikkiin kuusiin
b) Lahojen kuusimottien osuuttaa kaikkista kuusimoteista
c) Muu, mikä?Metla sanoo näin:
”Etelä-Suomen kuusista 15-20 prosenttia on tyvilahon vikaannuttamia.”
http://www.metla.fi/hanke/3336/juurikaapa.htm
Tässä ymmärtääkseni viitataan kohdan a) mukaiseen laho%:n laskentaan.
Kun teetän päätehakkuun niin saanko ostajalta kohdan a) mukaisen laho%:n?
@Kaataja: Aiheen vieressä mennään mutta kysymys on toki tärkeä. Juurikäävän tartuntariski alenee merkittävästi kun lämpötila menee alle 5 asteen ja poistuu kokonaan pakkasella. Kanto on tartunta-altis viikon.
Riskiä voi siis olla talvellakin etelässä. Motomiehet käsittääkseni heivaavat kantokäsittelylaitteet ensimmäisten pakkasten myötä kun aineet alkavat jäätyä. Veikkaisin, että eivät viitsi asentaa niitä enää uudestaan vaikka ilma lämpenisikin. Toivon toki, että joku asioista tietävä voi kertoa minun olevan väärässä.
Harvemmin kai MHY:n kanssa näin toimitaan:
”Ja MHY ilman muuta mukaan muiden tarjoajien joukkoon, ei ole mielestäni mitään syytä jättää sitä pois.”
Yleensä se on valtakirjakauppa tai ei mitään. Joillakin yhdistyksillä on sitten korjuupalvelu, jota kai käytetään pieniläpimittaiseen puuhun lähinnä.
Itselläni kävi kerran niin, että kun MHY ei valtakirjalla saanut yhtäkään tarjousta niin soitin yhdelle ostajaehdokkaalle, joka teki tarjouksen heti. Tästä MHY:n kaveri raivostui minulle eikä suinkaan tuolle ostajaehdokkaalle.
Puu voi olla motin kokoinen 35-vuotiaana mutta:
”kestäväksi rakennepuutavaraksi käytettävää Siperian lehtikuusta ei tulisi kaataa alle 100 -vuotiaana, koska niiden lahonkestävyys perustuu sydänpuun määrään ja ominaisuuksiin.”
Lainaus avauksen linkistä. Eli sydänpuun %-osuus kasvaa iän myötä ja sydänpuun lahonkestävyys on syy lehtikuusen kasvatukseen.
Matti Kärkkäinen muuten kirjoitteli, että männyn sydänpuun lahonkesto on sama tai hieman parempi kuin lehtikuusella. Männyllä sen määrä ei kai kuitenkaan tule yhtä suureksi kuin lehtikuusella myöhemmälläkään iällä.
