Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Lakitekstiä ja taulukot:
http://www.finlex.fi/data/normit/35513-asetus8-10fi.pdf
Tämä on kai voimassaoleva, löysin myös 2008 version, jossa oli erilaiset taulukot.
Lakiteksti ei mielestäni täsmennä käytetäänkö puun kaatamiskuukautta vai kuormauskuukautta mutta ymmärtääkseni pitäisi käyttää puun kaatamiskuukautta.
Samalla myös latvaläpimitta tuntuu kasvavan. Viime kesänä tehdyssä pystykaupassa se oli 20cm ja nyt hankinnassa taas 20cm. Joskus aiemmin oli 18cm.
Avohakkuiden kieltämistä kannatti huikeat 44% kansanedustajaehdokkaista Metsälehden/Tapion vaalikoneessa. Siksi säästöpuiden lisääminen voi olla hyväkin juttu. Sillä saadaan ehkä torjuttua avohakkuun vastustajia.
Jos haapa ei siinä vaiheessa ole vielä harvennuksessa jätetty säästöpuu niin sille voi tehdä mitä vaan. Usein vaan ne kookkaat haavat ovat 15 vuotta ennen päätehakkuuta harvennuksessa jätettyjä säästöpuita.
Jari Tervo: Sipilä päästetään vähällä
Ymmärtääkseni säästöpuita ei saa edes kaulata, koska niiden pitäisi ensijaisesti olla eläviä. En toki tiedä miten kriteereitä tarkkaanottaen tulkitaan.
Harvennushakkuista: Uusissa kriteereissä kohdassa 14:
”Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi harvennus- ja
uudistamishakkuukohteille jätetään säästöpuita33) ja lahopuustoa34).”Nykyisissä kohdassa 13:
”Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi kasvatus- ja
uudistushakkuukohteille jätetään pysyvästi sekä säästöpuita40) että järeää runkolahopuustoa41)”Eli molemmissa mainitaan harvennus-/kasvatushakkuu.
Nykyisilläkin kriteereillä muuten haapoja on jätettävä lepän ja pihlajan sijaan jos niitä löytyy:
”Säästöpuiksi jätetään ensisijaisesti aiemman puusukupolven järeitä
puuyksilöitä, muodoltaan poikkeuksellisia puuyksilöitä, jaloja lehtipuita, petolintujen pesäpuita, järeitä katajia, kookkaita haapoja, puumaisia raitoja ja puita, joissa on palokoro sekä lahopuita.”Käytännössä harvennusten osalta riittänee, että puuta jää ja sitähän jää. Toki jo siinä vaiheessa olisi hyvä jättää kriteerien mukaisia puita jos niitä löytyy. Pilkuntarkan tulkinnan mukaan ilmeisesti jo ensiharvennuksessa pitäisi valita säästöpuut, jotka jäävät myös päätehakkuussa. Silloin ne tosiaan pitäisi merkitä hyvin. Jää nähtäväksi millaiseksi käytäntö muotoutuu.
Harvennusaluetta voi myös hyödyntää kun tekee aukon + harvennuksen siten, että jättää kaikki tai osan säästöpuista harvennusalueelle. Ainakin silloin kannattaa merkitä harvennusalueen säästöpuut tarkkaan ettei tule epäselvyyksiä.
EDIT: Katselin tällä hetkellä voimassaolevaa standardia ja harvennushakkuusta sielläkin puhutaan säästöpuiden yhteydessä. Säästöpuukriteeristö ei itse asiassa paljon muutu, suurimpana kai tuo että pitää olla vähintään 10 / ha aiemman väh. 5-10 sijaan (joka on aika omituisesti ilmaistu!):
Mitäs noi sähkösakset on? Pitääkö mitata molemmista päistä?