Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Toisaalta logistiikka voi kehittyä siten, että hyvinkin pienet määrät eri puutavaralajeja voidaan ottaa talteen ja koota yhteen keskusvarastopaikoilla. Jollakin ostajalla voi olla kilpailuetuna se, että ostaa kaikki puutavaralajit määristä riippumatta.
Muuten olen sitä mieltä, että valtiovallan ei pidä sotkeentua puun katkontaan.
Kuten yllä on kerrottu AgriMarketista yms. saa ureaa 25kg säkeissä mutta aina sitä ei ole tarjolla. Jos kaadettavaa on vähän niin myös tätä kalliimpaa puutarhatuotetta voi ostaa:
http://www.greencare.fi/tuotteet/kasvimaa-ja-yrtit/ureahelmia-puutarhakayttoon
Liuos sekoitetaan 30% ureapitoisuuteen. Kuten Angel tuossa vihjaili niin itse näkisin kantokäsittelyn hankintahakkuuajan pidentäjänä. Eli voi aloittaa hommat hieman aiemmin ja ilmojen kylmetessä lopettaa käsittelyn.
Käsittely tosiaan lisää työmäärää aika paljon ihan senkin takia, että niitä kuitupuukantoja pitää etsiä ja kaivaa esiin risujen alta.
EDIT: Sitten on vielä harmaaorvakkaan perustuva Rotstop, joka ei säily kovin pitkään:
http://www.rotstop.fi/usein-kysyttya/
http://www.uittokalusto.fi/koneyrittajat/kantokasittely-rotstop-urea.html
Ei taida kasvaa, paitsi juuret:
Noin se varmaan kannattaa tehdä kuten Pokara sanoo. Itse olen käyttänyt kantokäsittelyä raivauksella ja siinä ei tosiaan joka puun jälkeen viitsi käsitellä ja kantojen etsiskely on sitten tuskaa.
Raivaussahaan asennettava kantokäsittelylaite ratkaisisi ongelman. Löysin niitä lähinnä joidenkin museoiden sivuilta. Luulis, että noita nyt olisi olemassa ja myynnissä, koska ei se laho-ongelma ainakaan häviämään päin ole!
Nyt on erityisen huono vuosi myydä talvileimikoita, koska viime talvena ei oikein ollut talvea minkä takia paljon talvileimikoita jäi hakkaamatta.
Tapion suositusten mukaan kuusikon harvennuksen voi tehdä myös kuivalla kesäkelillä. Tällöin kiinnitetään myös huomiota siihen, että puut karsitaan ajouralle, jolloin hakkuutähteet suojaavat juuristoa.
Minusta näyttää siltä, että olet sen verran kiinnostunut aiheesta, että voit ihan hyvin myydä ilman MHY:n apua. Kysele vaan täältä kun tulee kysyttävää. Itse kyllä tein ensimmäisen kaupan MHY:n kautta ja samalla opin asioita.
Jos korjuuyrittäjä haluaa tuntikorvauksen niin hän neuvottelee asiasta asiakkaansa (puunostajan) kanssa. Toivottavasti jatkossakin hinnoittelu tapahtuu markkinatalouden eikä komentotalouden ehdoilla.
Tässä tuuli kaataa metsää Joensuussa:
Vastaa, että 20 tonnia per mylly tai pitäkää myllynne. 100 KEUR vuodessa on pienen pieni lisä metsän tuotoille mutta rahaa se on sekin ja nykypäivänä pitää hillot kerätä pienistä puroista.
Kuusikon harvennuksen puolesta puhuu se, että kuusella harvennusreaktio on pääpuulajeistamme voimakkain.
Metsälehden jutussa viitataan suomalaiseen kokeeseen, jossa harvennetusta kuusikosta tuli enemmän motteja kuin harventamattomasta.
Myös ”Tuottava metsänkasvatus”-kirjan mukaan 20% pohjapinta-alan poisto tuottaa hieman harventamattomuutta suuremman kasvun ainakin vuosina 1-20 harvennuksesta.
En tiedä onko näillä koealoilla ollut leveitä ajouria ja/tai korjuuvaurioita. Ainakin jos harvennuksen voi tehdä moottorisahalla ja puunajon mönkijällä niin kuusikon harvennus varmaankin kannattaa.
Ymmärsin, että koko Suomessa.
Totta, tosin jos isommalle tielle on matkaa vaikkapa muutama kilometri niin sillä ei liene kuljetusyhteyksien kannalta käytännön eroa. Sahan etäisyys tietty vaikuttaa suoraan.