Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Ymmärsin, että koko Suomessa.
Totta, tosin jos isommalle tielle on matkaa vaikkapa muutama kilometri niin sillä ei liene kuljetusyhteyksien kannalta käytännön eroa. Sahan etäisyys tietty vaikuttaa suoraan.
Onko muuten siitä, että metsä on valtatien varressa jotain hyötyä?
Tämän 2.7. uutisen mukaan kesäkuussa:
”mänty- ja kuusitukin hinta vaihteli 43 eurosta 59 euroon kuutiolta”
http://metsalehti.fi/Metsalehti/Metsauutiset/2014/7/Puukaupan-tahti-laantui/
Täällä silti kaikki saavat reilusti yli 60€.
Ajankohta ja välineet ovat pitkälti samat kuin männyllä eli kevättalvella ja sahalla voi karsia.
Kuusen pystykarsinta on käsittääkseni yleisempää keski-euroopassa ja ehkä siellä on keksitty oksattomalle kuuselle käyttöäkin. Suomessa ei taida olla oksattomasta kuusesta juuri tarjontaakaan. Jos tarjontaa olisi, niin ehkä joku alkaisi sitä myös hyödyntämään.
Soitinrakennuksessa käytetään kuusta ja joku suomalainen rakentaja kertoi Metsälehdessä käyttävänsä saksalaista kuusta, koska Suomesta ei saa hänen haluamaansa laatua.
Oho nyt Tanelistakin tuli komentotalouden kannattaja kun alettiin puhumaan ketjun aiheesta eli katkonnasta.
Mikähän on ollut harventamattomien kuusikoiden päätehakkuun toteutunut kertymä puutavaralajeittain – Antonilla ja/tai Ruotsissa?
Hyvänä puolena on myös hitaampi puukohtainen kasvu. Eli vuosirenkaat jäävät ohuemmiksi kuin harvennettaessa, mikä ainakin puuseppien mielestä on hyvä juttu.
Erityisen järeää puuta ei tule mutta kaipaako sitä kukaan?
OK ilmeisesti tuo 3000 -> 1800 on toiminut hyvin. Onko seuraava harvennus jo viimeinen ja päätehakkuuseen jää luokkaa 1000 runkoa / ha?
@Puun takaa: Oletko jossain kertonut tarkemmin noista 3000 kuusen aloista?
Itsekin olen Etelä-Suomessa nähnyt harventamattomia riukuuntuneita kuusikkoja, joissa elävä latvus on lähes kokonaan hävinnyt. Vaikea kuvitella, että niistä tulisi tukkipuuta koskaan.
Ehkä Suomessa pitää tyytyvä siihen 1000 runkoon / ha.