Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Nopeasti laskien 1000 taimea 5 metrin rivivälillä tarkoittaa 2m taimiväliä rivissä. Pystyy ajamaan ruohonleikkurilla myös poikittain.
Moto kävi tekemässä ensiharvennuksen elokuussa, kuidusta sai >30€. Aiemmin ei ole tullut mieleenkään, että varakas Suomen valtio maksaa vielä tukiaisia päälle kun teen puukaupan. Nyt sitten ekaa kertaa tein tukihakemuksen heti korjuun jälkeen ja lokakuun lopussa tuli maksuilmoitus sähköpostiin. Rahat (300€/ha) tulivat parin päivän päästä tilille.
Siksi olen itse suosinut istutusta mättäisiin. Ostin tämän palstan kesällä 2020 ja kylvö oli tehty keväällä äestysjälkeen. Hakkuussa oli poistunut haapaa sen verran, että parin vuoden päästä vesakko oli sen näköinen, että oli pakko tehdä jotain. Aika helppoja raivauksia kuitenkin nämä alkuvaiheessa tehtävät ovat ja kun männyt pääsevät niskan päälle niin hyvällä tuurilla seuraavaksi tehdään ennakkoraivaus tai energiapuuharvennus.
Trico toki toimii ja sitä tulen käyttämään (ehkä alkaen vuoden päästä) tässä lähempänä olevassa viime keväänä istutetussa mäntytaimikossa. Hirvet katkovat vielä 4-5m puita, joten Trico-homma on työläs ja mahdollisesti kallis.
Kauempana olevien ja isompien alojen kanssa yritän löytää jonkun muun ratkaisun.
Olen vasta kerryttämässä kokemuksia mutta mikä on teoria tämän takana? Ilman varjostusta kasvavat männyt kehittävät hirvelle epämieluisan makuisia ”vasta-aineita”?
Minulla on VT-pohjalla 2020 keväällä kylvetty mäntytaimikko, jonka raivasin jo 2022 kesällä kun lehtipuuvesat olivat valloittaneet sen eikä männyntaimia juuri näkynyt, paljon oli haavan juurivesaa. Nyt männyntaimet ovat nousseet sieltä eikä lehtipuun takia kiireellistä raivaustarvetta vielä ole ja mietin koska tekisin (toisen) varhaisperkauksen.
Mänty on valopuu ja se tietysti puoltaa aikaista varhaisperkausta, siksi todennäköisesti perkaan ensi kesänä. Männyntaimia ei ole niin paljon kuin kylvötaimikoissa usein on ja koivua tulee jäämään täytteeksi.
