Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Tilaisuus on ehkä jo mennyt mutta koivukuidusta on maksettu päätehakkuulla ainakin 47€ Metsälehden artikkelin mukaan. Siinä tilanteessa kannattaa harkita päätehakkuuta kuitupuuna varsinkin jos vaihtoehtona on harvennus selvästi huonommalla hinnalla.
Nuoren metsän kunnostuksen Metka-tukea hakee ja sen saa ehtojen täyttyessä metsänomistaja. Puiden ostajan osuus siinä prosessissa rajoittuu korjuuseen enkä itse puhu ostajan kanssa Metkasta mitään.
Viimeisimmän puukauppani korjuu tehtiin elokuussa. Varmistin motokuskilta ensiharvennuksen kertymän ja tein Metka-hakemuksen heti kun harvennus oli tehty. Puuston aloitustiheys ja pituus olivat sellaiset, että Metka-ehdot täyttyivät. Käsittelyajat ovat nyt pitkiä eikä päätöstä ole vielä kuulunut.
Aiheesta tai tarkemmin suunnitelmallisesta kaksijaksoisen koivu-kuusisekametsän kasvusta löytyy nyt tuore Metsälehden artikkeli:
Kommentissa Veli-Jussi Jalkanen jakaa kokemuksiaan.
Itse en ole tätä kokeillut vaan pyrkinyt kasvattamaan puuston täystiheänä ja minimaalisella alikasvoksella.
Nyt alkanut kuitenkin kiinnostamaan kokeilla. Se voisi mennä jotenkin näin:
1. Valitse koivulle sopiva pohja.
2. Äestä, jotta koivujen väliin saadaan luontaisia taimia.
3. Istuta jalostetulle koivulle.
4. Noin 5 (?) vuoden päästä raivaa ja jätä ainoastaan istutetut koivut sekä syntyneet kuuset.
5. Täydennysistuta kuusia sen verran kun tarvii (tiheys pitää miettiä/päättää)
6. Kuusentaimikkoa raivataan tarpeen mukaan.
7. Koivikon ensiharvennuksessa kuuset ovat vielä liian pieniä poistettaviksi eli niitä vain varotaan. Artikkelissa kaveri sanoo, että alikasvoskuuset eivät vaurioido, koska koivut kaadetaan ajouralle. Kuulostaa vähän yksinkertaistetulta näkemykseltä kun ei pelkästään ajouralle voi kaataa kuin ajouran reunapuita eikä ensiharvennuksessa niitäkään.
8. Koivikko harvennetaan yhteensä 2-3 kertaa ja jo toisessa harvennuksessa päästäneen ensiharventamaan kuusikkoa.
9. Koivikko päätehakataan jälleen kuusia varoen ja kuusikko tarpeen mukaan harventaen.
10. Kuusikko kasvatetaan päätehakkuuseen ja mahdollisesti harvennetaan sitä ennen kerran.
On teillä kokemusta osasta näitä vaiheita tai peräti kaikista? Joku kertoi jossain, että kun teki päätehakkuun ja pyysi säästämään kuusikon alla niin päätehakkuu meni harvennushinnalla.
Mitä mieltä ja millaisia kokemuksia tästä kasvatustavasta, onnistuuko ja kannattaako?
Isot ostajat ovat jo aiemmin omassa ohjeistuksessaan sitoutuneet 45m suojavyöhykkeeseen raakkuesiintymien kohdalla. Mykkänen kävi kahvittelemassa, ei tässä sen kummempaa ole tapahtunut.
”Ympäristöministeri Kai Mykkänen ei pidä uutta lainsäädäntöä tarpeellisena.”
Hesari jaksaa yllättävän pitkään jauhaa Stora-Enson raakku-tapauksesta. Jokaiselle metsä-alaa vähänkin tuntevalle on ollut alusta lähtien selvää, että konekuski ei ole tehnyt korjuusuunnitelmaa varastopaikkoineen ja joenylityksineen. Vaihtoehtohan olisi ollut se maksullinen Metsähallituksen maiden läpi ajo ja Metsähallituksen tie. Jonkun oli tehtävä valinta maksetaanko vai ylitetäänkö joki eikä sitä päätöstä tee konekuski.
Hintaero kuituun ei ole hävinnyt lähinnä siksi, että kuidun pystyhinta on yli 30€ ja joskus jopa yli 40€. Viimeisin kokemus toukokuun harvennuksen kilpailutuksesta, johon osallistui myös energiapuunostaja. Hintaero kuitupuutarjouksiin oli selkeä.
Joillain alueilla voi tietysti olla toisin.
