Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Onnittelut 70v eilen täyttäneelle Timo Pukkalalle. Hänen metsissään jatkuva kasvatus toimii, ainakin ensimmäisessä JK-hakkuussa:
”Pystyyn jätettyjen puiden arvo kasvoi viidessä vuodessa 70 prosenttia.”
”Pukkalan metsään edellisessä hakkuussa syntyneet valoisat paikat ovat kuitenkin täynnä männyntaimia, joista terhakkaimmat ovat jo venähtäneet metsänomistajaa pidemmiksi. ”
Mielenkiintoinen sahasyklistä poikkeava näkemys Keitele Groupin toimitusjohtajalta:
”Kylävainion tuntuma on, että sahatavarassa tämä vuosi kuluu matalissa tunnelmissa, mutta nousu voi käynnistyä kahden seuraavan vuoden aikana ja kulta-ajat voivat ajoittua vuosikymmenen vaihteeseen.”
”Puustopääomalle pitää laskea kulu myös.”
Miten pääoma muuttuu kuluksi? Oletan, että edelleen puhutaan NNA:sta.
”NNA:n laskennassa ei oteta kantaa maan arvoon muuten kuin sen tuottokyvyssä eli puun kasvun nopeudessa.”
Ei oteta ei mutta kirjoitin pääoman tuotto%:sta. Maapohjan arvo on osa sijoitettua pääomaa.
Ei kai NNA:ta heikennä jos hehtaarilla on 2 puuta 1:n sijaan, koska tuototkin tuplaantuvat. Heikennys tulee vasta jossain vaiheessa kun puita on hehtaarilla liikaa.
Sen sijaan jatkuva kasvatus on paras malli jos maksimoidaan NNA eli sisäisen korko, koska investointeja ei ole tai ne ovat pieniä.
Jaksollisessa pitää arpoa koroksi joku 2-4%.
Sijoitetun (sitoutuneen) pääoman tuotto% sensijaan voidaan maksimoida. Ja kertauksena: istuttamalla yhden puun / ha sijoitetun pääoman tuotto% jää kehnoksi (olettaen että luontaista uudistumista ei tapahdu), koska maapohjalla on arvoa.
