Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Täytyy kuitenkin muistaa, että jos havujen ostaja on sama kuin puiden ostaja niin havuista maksetaan ylimääräistä vain ja ainoastaan sen takia, että saadaan puun tilastohinta alemmaksi. Sen näkee jo siitä, että havuista maksetaan ainespuukertymän eikä havukertymän mukaan.
Suomen velkaantuessa lisää sen luottoluokitus heikkenee ja uusien lainojen korko nousee. Eihän suurella lainamäärällä muuten olisi väliä mutta kun korot pitää maksaa. Vuodelle 2024 valtion velan korkokuluiksi on budjetoitu 3,2mrd€. Vertailun vuoksi liikenne- ja viestintäministeriön budjetti (jolla mm. yritetään pitää tiet kunnossa) on 3,6mrd ja maa- ja metsätalousministeriön budjetti 2,6mrd ja Metka 38 miljoonaa.
Valtio maksaa siis lainan korkoja melkein 100x enemmän kuin Metka-tuki sille kustantaa. Aika ilmeinen kysymys on miksi haluamme maksaa näitä korkoja ja miksemme sensijaan pyri velattomaan valtioon?
Kannattaa muistaa, että 5:n artiklan aktivointi vaatii jokaisen jäsenmaan hyväksynnän. Kuulostaako tutulta? Voi vain arvailla minkälaista kiristystä ja viivyttelyä Turkin ja Unkarin osalta tultaisiin näkemään. Eri asia tietysti on, jäisivätkö muut NATO-maat odottelemaan hyväksyntää tilanteen ollessa päällä.
Maamiinat kieltävään Ottawan sopimukseen liittyminen:
”Lopulta eduskunta hyväksyi sopimuksen marraskuussa 2011 äänin 110–47. Sopimukseen liittymisen puolesta äänestivät kaikki pääministeri Jyrki Kataisen (kok) johtaman hallituksen puolueet.
Miinakieltoa vastaan äänestivät perussuomalaiset ja 11 keskustan kansanedustajaa.”
Halonen toki ajoi liittymistä voimakkaasti mutta päätöksen teki eduskunta. Perustelut olivat muistaakseni tyyliin ”Suomen maine maailmalla”.
Yhtälailla eduskunta voisi päättää Ottawan sopimuksesta irtautumisesta. Presidentti Stubb todennäköisesti vastustaisi.
Eli nettokassavirran nykyarvo.
Perkon lainaukseen viitaten, kyseinen osio artikkelissa päättyy näin:
”Pieni pääoma ei silti johda siihen, että metsänomistajan varallisuus kasvaisi eniten.”
Oikeammin tuo tulisi kirjoittaa:
”Pieni pääoma ei johda siihen, että metsänomistajan metsään sidottu varallisuus kasvaisi eniten.”
Nettonykyarvon määritelmä metsänhoidon suosituksista:
”pyritään löytämään niitä toimenpideketjuja ja investointeja, joiden synnyttämät tulevaisuuden kassavirrat tuottavat metsänomistajan tuottovaatimuksella mahdollisimman korkean nettonykyarvon.”
https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/metsa-varallisuutena/toteutus#section-657
Riikilä kirjoitti toisessa ketjussa, että erään tutkimuksen mukaan NNA maksimoituu kuusikossa harventamalla 10v välein 4m2 pohjapinta-alaan.
NNA:ta laskemalla paras tulos saadaan aina jatkuvalla kasvatuksella, tai ainakin jatkuvan kasvatuksen malleilla. Käytännössä sitten taimia ei todennäköisesti synny tasaisesti ja erilaiset tuhot vievät ne viimeisetkin 4m2.
NNA:ssa lasketaan kassavirtaa eikä tuottoa ja siksi en itse käytä sitä. Kassavirtaa on aina saatavilla metsäomaisuuden verran koska tahansa myymällä tiloja.
Jaahas, Tahvosella on näköjään agenda. Otetaan lainaus suoraan sylttytehtaalta:
”Mitä hiilineutraalius tarkoittaa?
Hiilineutraalius tarkoittaa, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin.”
Jos kaikki hakattava puu poltettaisiin niin metsän osalta hiilineutraalisuuteen päästäisiin hakkaamalla kasvun verran (+pieni vaikutus korjuun ym päästöillä). Suomessa hakkuut ovat viime vuosikymmeninä joka vuosi olleet vähemmän kuin kasvu ja hakattua puuta päätyy myös hiilivarastoiksi rakennuksiin, huonekaluihin ym.
Muiden vihervasemmistolaisten tapaan Tahvonen näkee metsät jonkun muun kuin metsänomistajan omaisuutena ja metsänomistajan rooliksi jää sitoa muiden päästöt.
