Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Luontokohteilla saa yleensä tehdä poimintahakkuita.
Valtion metsistä 400 000ha eli vähän alle 5% on hakkuiden ulkopuolella olevia luontokohteita ja saman verran on rajoitetun käytön piirissä. Vastaa suunnilleen FSC-sertifikaattia.
Suojelualueet tulevat käsittääkseni tähän päälle.
”yhtiö maksaa vuosittain Metsähallitukselle 95 miljoonaa euroa käyttöoikeusmaksua metsien käytöstä.”
Tarkkaanottaen Metsätalous Oy on vuokrannut Metsähallituksen metsät ja maksaa niistä vuokraa 95 miljoonaa euroa vuodessa. Sen lisäksi se maksaa tuloksen mukaan muutaman tai muutaman kymmenen miljoonaa euroa osinkoa Metsähallitukselle.
Juuri oli Makasiinissa juttua Metsähallituksen hakkuista. Hakkaavat nyt noin 6 miljoonaa m3 vuodessa ja sanoivat, että jos toimisivat vain metsälain ja sertifikaattien mukaan kuten yksityiset niin hakattavaa kertyisi 9 miljoonaa m3 vuodessa.
Kuukauden puukauppa uusimmassa Metsälehti Makasiinissa palauttaa hintoja vähän maanpinnalle.
Oikean markkina-arvon näkee tienvarsihinnasta, joka on mainittu edellisellä sivulla. Tai niinkuin itse tein viimeksi 2021 kun saha ei ostanut risuja ja myin ne aukolta, jolloin tienvarteen ajo jäi ostajan huoleksi. MHY tarjosi 2€/m3 ja yrittäjä, jolle myin 4€/m3.
Täytyy kuitenkin muistaa, että jos havujen ostaja on sama kuin puiden ostaja niin havuista maksetaan ylimääräistä vain ja ainoastaan sen takia, että saadaan puun tilastohinta alemmaksi. Sen näkee jo siitä, että havuista maksetaan ainespuukertymän eikä havukertymän mukaan.
Suomen velkaantuessa lisää sen luottoluokitus heikkenee ja uusien lainojen korko nousee. Eihän suurella lainamäärällä muuten olisi väliä mutta kun korot pitää maksaa. Vuodelle 2024 valtion velan korkokuluiksi on budjetoitu 3,2mrd€. Vertailun vuoksi liikenne- ja viestintäministeriön budjetti (jolla mm. yritetään pitää tiet kunnossa) on 3,6mrd ja maa- ja metsätalousministeriön budjetti 2,6mrd ja Metka 38 miljoonaa.
Valtio maksaa siis lainan korkoja melkein 100x enemmän kuin Metka-tuki sille kustantaa. Aika ilmeinen kysymys on miksi haluamme maksaa näitä korkoja ja miksemme sensijaan pyri velattomaan valtioon?
Kannattaa muistaa, että 5:n artiklan aktivointi vaatii jokaisen jäsenmaan hyväksynnän. Kuulostaako tutulta? Voi vain arvailla minkälaista kiristystä ja viivyttelyä Turkin ja Unkarin osalta tultaisiin näkemään. Eri asia tietysti on, jäisivätkö muut NATO-maat odottelemaan hyväksyntää tilanteen ollessa päällä.