Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Itse en puhdasta kuusikkoa tee enää misään kiertoajan vaiheessa, koska:
1. Muutama kirjanpainajatuho kuusikoissa on osunut omalle kohdalle.
2. Olen pudottanut istutusmääriä ja pudotan edelleen, luontainen koivu on olennainen osa uudistusta.
Mikä ajatus on kaiken lehtipuun poistamisessa viimeisessä harvennuksessa? Meinaatko, että ne 1m3 koivun kannot aiheuttaa jotain vesomisongelmaa?
Kävin tänään levittämässä ruiskulla visakoivikkoon, -3C näytti mittari.
Metka-tukien tasoja ei ole vahvistettu. Viimeisin ”tieto” mitä on näkynyt oli 200€/ha taimikon raivauksesta.
Tukki% ei maksimoidu jos teet vain 3,3m tukkia, joten taloudellisesti siinä ei ole järkeä. Itse mittaan ensin kaadetun puun tukkiosuuden ja sitten yritän löytää sellaiset tukkipituudet, joilla koko osuus saadaan tukiksi.
Laskelma polttoainekuluista:
Pienkonebensa kanisterista: 500l * 4€ = 2000€
Pumppubensa itse sekoitettuna: 500l * 2’2€ = 1100€
Akkuraivaussahalla: 2kWh * 100 päivää * 10snt = 20€.
10 vuodessa bensaan menee 11 000€ – 20 000€ tai sähköön 200€ ihan kumpaa haluaa käyttää. 🙂
@e-salo: Mitä olen Luken artikkeleita lukenut niin juurikäävän itiöitä ei leviä ilmaan jos jompi kumpi toteutuu:
1. Juurikääpä on jäässä
2. Maassa on lumipeite, joka siis peittää myös sen käävän
Aiemmin oli arvioita, että alle +5C:ssa itiötutanto on huomattavasti vähäisempää ja sekin saattaa pitää paikkansa. Raivauksia olen tehnyt ja teettänyt marraskuun alustä lähtien kunhan lämpötila ei päivälläkään nouse yli +5C. Hakkuissa, joissa on isompi kanto, pitäisin kriteerit vielä tätä tiukempana.
Yksityisen terveydenhoidon Kela-korvauksia siis nostetaan. Jos joku on joskus yksityisellä käynyt niin tietää, että ne korvaukset ovat olleet todella matalia.
Kela-korvauksen noston seurauksena porukkaa siirtyy julkiselta puolelta yksityisen puolen asiakkaiksi. Tulee köyhille tilaa.
Eikä julkinen ja yksityinen terveydenhoito mitenkään täysin erillään ole ollut missään vaiheessa. Koko ajan julkinen puoli ostaa yksityiseltä palveluita. Esim. minun alueellani terveyskeskuspalvelut tarjoaa Mehiläinen.
Amerikan mallista tässä ei ole tietoakaan koska kaiken maksaa valtio ja kunnat.
Kokeissa on saatu myös tuota suurempia 25m3 lisäkasvuja typpilannoituksella. Ei nämä minusta kovin ihmeellisiä tai vaikeasti uskottavia lukuja ole. Saatavat lisäeurot riippuvat puun hinnasta ja leimikon laadusta. Jos lannoituksella kasvatetaan lähinnä lisää kuitupuuta niin se todennäköisesti ei kannata.
En lähtisi riskeeraamaan oksien paksuuden kanssa. 2000/ha ensiharvennukseen on hyvä kompromissi laadun ja järeytymisen kannalta. Mitä harvemmassa kasvatetaan sitä enemmän parhaiten kasvavia joudutaan poistamaan enskassa susipuina.