Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Mulla ei ole Makitasta kokemusta ja olen käyttänyt aina kahta siimapäätä,, Stihleissä jännite on 36V. Siima katkeilee ja lyhenee vauhdilla vaikka olen hankkinut järeintä mitä löytyy. Paras olisi jos löytyisi metallivaijeria. Tai sitten pitäisi käyttää metalli/komposiittiterää. Käytännössä on tullut siimalla katkottua pientä vesakkoakin mutta siinä tulee nopeasti rajat vastaan. Rinkulakahvoista ei kokemusta mutta ajatus tuntuu oudolta.
349€ on kahden sekunnin googlauksella Stihl AP500S akun hinta (toki kalliimpiakin hintoja löytyy eri kaupoista). Siinä päästään noin 1€/Wh. Makitalla tosiaan halvempi mutta 90Wh on turhan pieni muuhun kuin satunnaiskäyttöön.
Akut maksavat mutta lataus ei käytännössä maksa. Ja akut käyvät sitten aika moneen vehkeeseen. Seuraavaksi on tarkoitus hankkia Stihlin akkukäyttöinen pensasleikkuri.
Kauanko kestää tankillinen polttomoottorisahalla koko ajan kaasu pohjassa leikkoja sahaten? Jostain syystä tämä testi tehdään aina akkusahoille mutta en ole nähnyt vastaavaa testiä polttomoottorisahoille. Akkulaitteet vievät sähköä vain käytössä toisin kuin polttomoottorivehkeet, jotka jäävät tyhjäkäynnille.
Samoin kuin polttomoottorisahoja pitää tankata, akkusahoihin pitää vaihtaa akkuja työpäivän aikana
Ne ovat nimenomaan kerran yläharvennettuja Pukkalan kuvailemana näin:
Antamani hakkuuohje oli, että yhtään rinnankorkeusläpimitaltaan alle 22 cm:n puuta ei poisteta.
Tällaiselle hakkuulle on kai joku muukin nimi. Viimeisimmässä hakkuussa hän kertoo antaneensa luvan poistaa myös riukuuntuneita.
Timo Pukkala on kesäkuussa tehnyt viidennen JK-hakkuunsa:
Edelleen tulos näyttää kuvissa ihan normaalin harvennuksen jälkeiseltä tasarakenteiselta metsältä. Kun vertaan omaan JK-kuviooni, jonka sain ostettuani erään tilan niin se on aidosti erirakenteinen sisältäen kaiken kokoista puuta. Jos siihen joskus tehdään uusi ”oikeaoppinen” JK-hakkuu niin sieltä poistetaan kaiken kokoista puuta jättäen myös suuria puita, kuvio säilyy erirakenteisena eikä tukkisaanto ole kummoinen.
Pukkalan harjoittama tasarakenteinen jatkuva kasvatus saattaisi toimia paremmin.
Ollanko nyt kuitenkin yhtä mieltä siitä, että korko = tuottovaatimus kuten esim. Annelin linkkaamat metsänhoidot suositukset kertovat?
Jos ja kun näin on niin järkevästi toimiva sijoittaja laskee NNA:n suurimmalla tuottovaatimuksella, jolla se on suurempi kuin 0 ja toimii sen mukaan. Jos tämä johtaa jatkuvaan kasvatukseen niin sitten se on järkevintä.
Olisi vaan kiva nähdä ensin joku esimerkkimetsä, jota on hoidettu jatkuvalla kasvatuksella yli 50 vuotta. Nykyiset JK:n kannattajat tuntuvat tehneen yhden yläharvennuksen. Esim. Timo Pukkala kertoo Arvometsän blogissa tehneensä ensimmäisen JK-hakkuun 2015 lopulla. Sen jälkeen hän on tehnyt 4 uutta JK-hakkuuta ja hehkuttaa blogissa kertymää ja jakaa kuvia tasarakenteisesta harvennuksen jälkeisestä metsästä.
NNA-laskennassa jatkuva kasvatus on helppo saada näyttämään hyvältä, koska kuluja ei (ainakaan joidenkin mielestä) ole. Samalla sujuvasti unohtuu esim. jalostushyöty.
