Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Harvennusmalleja muuten uudistetaan parhaillaan. Nyt sinne voi arpoa koron kolmesta vaihtoehdosta. Runkolukuja ei ainkaan vielä beta-versiossa ole vaan PPA:
Kyllä sitä lehtipuuta syntyy taimikkoon naapurikuvioiden siementämänä ja usein myös viimeisen ennakkoraivauksen tai hakkuun jälkeisen raivauksen kantovesoista.
Lehtipuun poisto kokonaan ei muutenkaan ole oikein nykypäivää. FSC vaatii sitä ja ainakin kuusikon totaalituhoriskiä on järkevää vähentää sekapuustolla.
Istutustiheyksistä voi kyllä tinkiä reippaastikin, luontaista syntyy yleensä tarpeeksi ja koivua havupuun seasta voi sitten vähentää harvennuksissa, ainakin tällä hetkellä hyvään hintaan.
Veli-Jussin aloituksesta saa kuvan, että kaikki puulajit kasvatetaan samassa tiheydessä kaikissa vaiheissa. Sahalan sivuilta löytyy kuitenkin puulajikohtaiset tiheystavoitteet. Lieneekö tieto siellä vanhentunutta, koska tiheydet varsinkin EH:n jälkeen ovat suurempia kuin yllä on esitetty:
”Ohjetiheydet ovat ensiharvennuksen jälkeen ko 700, mä 900, ku 800.”
”Ohjetiheydet väljennyksissä ovat ko 400, ku 400 – 500, mä 500 – 600”
https://www.sahalankartano.fi/tehokasvatuksen-harvennushakkuuohje
Itse pyrin tällä hetkellä kasvattamaan metsät täystiheinä, ennen EH:ta se tarkoittaa koivulla 1600/ha ja havupuilla 2000/ha. Yksi syy tähän on raivaustarpeen minimointi. Mitä vähemmän maa kasvatettavien puiden välissä saa valoa, sitä vähemmän siellä kasvaa raivattavaa.
Istutuksesta ensiharvennukseen tiheydellä 1200/ha kasvattaminen tarkoittaa raivaushelvettiä. Ymmärtääkseni tätä on Sahalassa torjuttu käsittelemällä raivauskannot glyfosaatilla. Se vaatinee raivaajan perässä kävelevän ruiskumiehen mikä tuplaa raivaamisen kustannukset mutta saattaa kyllä pienentää kokonaiskustannuksia vähentämällä tulevaa raivaustarvetta merkittävästi.
Sahalassa myös pyritään saamaan luontainen kuusikko koivikon alle nopeasti mikä ehkä toimii jos alikasvos saadaan säilymään suunnilleen ehjänä harvennuksissa. Oman kokemukseni mukaan se ei kovin hyvin säily.
Siemenpuut olivat palstalla kun ostin sen vuonna 2007. Poistaminen oli jo silloin pahasti myöhässä enkä saanut yhtään tajousta kun yritin niitä MHY:n kautta kaupitella.
Minulla on yli vuosi sitten kauppa tehtynä siemenpuumännyistä, joita ei poistettu vielä edes ensiharvennuksessa. Ovat aika isoja mutta erikoispuuna en saanut millään menemään. Voin raportoida tukkiprosenttia jos muistan kun hakkuu on tehty.
Ainakin UPM:n edustaja tuntuu puhuvan asian vierestä:
Ylispuut poistetaan aina heti, kun taimikko on valmis
Muutenkin aika paljon omituisia näkemyksiä artikkelissa.
Tuossa voi perustella lähinnä sillä, että saa turhan pientä 5ha tilaa kasvatettua ja jonain päivänä vähän isompia puukauppoja paremmalla hinnalla. Lannoituskin onnistuu helpommin isommalle tilalle. Jos tila olisi valmiiksi 10+ha niin ei varmaan tuolla hinnalla kannattaisi laajentaa, tuossa tilanteessa ehkä jos on irrottaa rahaa.
OK mutta mistä tulee tuo maaginen 40cm raja-arvo?
Vastaan itse itselleni: koivulla lahoa alkaa syntyä iän myötä ja sen takia tuskin enää 40cm jälkeen kannattaa kasvattaa.
Millä perusteella Visakallo päättää päätehakkuun ajankohdan, erityisesti koivulla? Latvukset osuvat toisiinsa? Mietin vaan, että motteja varmaan tulisi jos kasvattaisi vielä sen 10 vuotta.
Sahalassa tiheyteen vaikuttavat myös ajouraojat.