Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Harvassa kasvattamisesta seuraa alikasvos. Sitä joutuu sitten raivailemaan viimeistään ennakkoraivauksena. Ajatuksena voi olla, että siinä nousee seuraava puusukupolvi kuten Sahalassa näyttää olevan. Oma kokemukseni on, että harvennuksen jälkeen tästä sukupolvesta ei ole paljoa jäljellä, ainakaan vanhingoittumattomana. Siksi pyrin tällä hetkellä kasvattamaan melko tiheänä mikä pitää alikasvosta kurissa.
Kyllä siinä hesarin jutussa vielä asenteellisuus vähän paistaa läpi:
”Metsäala näkee, että juurikääpäisiin metsiin puree vain avohakkuu, jos sekään.”
Veli-Jussi Jalkasella erikoinen kommentti juttuun:
Onneksi kannot myrkytetään nykyään päätehakkuissa, mutta se tapa pitäisi lukiaikahakkuita lukuunottamatta siirtää myös kuusen harvennushakkuisiin.
Runkolukua ennen hakkuuta minulla ei ole ylhäällä enää mutta ohjeeksi olin antanut, että jätetään 800/ha. Mittaukseni mukaan jäi 600/ha eli vaikka reippaasti harvennettiin niin kertymä oli heikko.
Tästä ostajasta tulikin entinen omalta osaltani muutamaksi vuodeksi (tämä hakkuu 2018) mutta nyt olen taas alkanut ottamaan sen mukaan tarjouspyyntökierroksiin. Laitan nykyään jo tarjouspyyntöön vaatimuksen pitkästä motolistasta.
Mun viimeisin koivikon EH tehtiin 18 vuotiaana. Pohja on OMT ja sijainti Etelä-Suomi. Kertymä 37m3/ha kuitua ja motokuskilta huomautus, että liian pientä oli. Keskimääräistä litrakokoa minulla ei ole, koska tämä yksi kolmesta suuresta suostui näyttämään motolistoja vain paperiversiona toimistollaan eikä niitä saanut mukaan. Siellä keskityttiin lähinnä toisen kuvion heikkoon tukki%:iin.
Yleisesti ajatellaan, että kantovesoissa on lahoa jo nuorena. Polttopuuksi toki aina kelpaavat ja väitteen todenperäisyydestä minulla ei ole vielä kunnollista kokemusperäistä tietoa.
Varmaankin hinnat ovat nyt taittumassa.
Laskemassa oli siis kyse urealla tehtävästä typpilannoituksesta.
Ei todellakaan. Kannataa myös huomioida, että viimeisin viesti Metsäkeskuksesta kuuluu näin:
Remes on sitä mieltä, että huomion keskipisteeseen joutuneissa Keski-Suomen alueella tehdyissä ensiharvennuksilla on ollut ongelmia. Tällä viikolla paljastuneista tarkastusmenetelmän epätarkkuuksista huolimatta hän pitää selvityksen tuloksia ”isossa kuvassa” luotettavina.
Samaan aikaan Mikko Tiirola toteaa, ettei mitään ulkopuolista auditointia tarvita.
Laskelmassa käytetty kasvunlisäys on noin 2m3/ha/vuosi kun lannoituksen vaikutusaika on 6-8v. Parhaimmillaan kasvunlisäykseksi on mitattu 25m3/ha Lieksankin korkeudella.
Yksi tuhka- ja yksi typpilannoitus tilattu tälle vuodelle.
MHY Koillismaan uusin lehti mainostaa typpilannoitusta. Mukana on laskelma, jossa käytetään halvinta lannoitetta eli ureaa. Kasvunlisäykseksi on laskettu 15m3/ha ja siihen perustuen tehty laskelma euroista. Laskelman mukaan 20ha lannoitus maksaa 8100€ ja tuottaa 8000€.