Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 961 - 970 (kaikkiaan 2,251)
  • Panu Panu

    Ketolalla ei varmaan ole ihan pieniä kuvioita ja jos joitakin on niin ne varmasti kannattaa käsitellä raivaussahalla, jotta voidaan harventaa muiden hakkuiden yhteydessä.

    Panu Panu

    Ketolan näkemyksen mukaan lehtipuu ei enää nouse havupuiden yli varhaisperkauksen jälkeen. Tai sitten se EP-harvennus tehdään siinä vaiheessa kun koivu on taas noussut havupuiden yli ja alkaa häiritä niitä. Oleellista lienee tehdä EP-harvennus ajoissa.

    Panu Panu

    Uusimmassa Metsälehti Makasiinissa Jyrki Ketola kertoo nykyisin jättävänsä taimikonharvennuksen väliin ja korvaavansa sen giljotiinikouralla tehtävällä energiapuuharvennuksella. Perusteluna taimikonharvennuskulun säästön lisäksi suurempi kertymä ja energiapuun korkea tienvarsihinta.

    Paljonko tällaisesta energiapuuharvennuksesta jää nykyisin rahaa käteen per ha?

    Tämän mukaan alle 5€/m3:

    Kertymä lienee yleensä luokkaa 50m3/ha? EP-harvennus pitää kuitenkin tehdä aikaisemmin kuin EH.

    Panu Panu

    Kuvissa olevat kuusikot näyttävät olevan pääosin taimikoita. Jos ei enää ole lunta maassa niin marrras-joulukuussa raivaussahalla taimia pois pienimmästä päästä niin parhaiten kasvaville jää paremmin tilaa kasvaa. Puukaupoille sitten joskus vuosien päästä.

    Panu Panu

    Käytännössähän jos ajouraa lähdetään mittaamaan metri metriltä niin sen leveys vaihtelee todella paljon. Kapeimmasta kohdasta sen on oltava sen levyinen, että koneet mahtuvat. Kakkosharvennuksessa levennetään ajouria näistä kapeimmista kohdista, eikä se johda ylileveään ajouraan kunhan puut eivät kasva mitenkään säännöllisin välein.

    Panu Panu

    @Mehtäukko, se on totta mutta jos päästään 3m tai alle ajouriin niin eipä ne juuri erotu 1000-1200/ha tiheydessä olevassa metsässä.

    Usein myös huomautetaan, että kakkosharvennukseen pitää kuitenkin mennä isommalla koneella. Isompi kone ottaa ajouran reunalta seuraavan puurivistön, jonka seurauksena ajourasta tulee valtavan leveä. Tämäkin on mielestäni varsin teoreettinen ajatus, joka olettaa, että puut on istutettu riveihin tasavälein.

    Tässä siis Malwan ajokone: https://malwaforest.com/en/forwarders-harvesters/560f-forwarder/

    Leveys 195cm, jos siihen saa telat niin ehkä vähän enemmän.

    Panu Panu

    Itse juttu siis tässä: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/pienten-metsakoneiden-kauppaon-harvennuskriisin-voittaja

    Malwan harvestereiden puomin pituus on 6,1-7,6m. Se tarkoittaa ajouraväliä 12-15m. Isommilla motoilla vastaavat luvut ovat 11m ja 22m.

    Päästäänkö pienemmillä koneilla siis pienempään ajourapinta-alaan? Mahdollisesti, koska koneen leveys on vain 2,2m (ajokoneen leveys 1,9m) joten ajouran leveydeksi riittänee joku 2,7m.

    Jos harvennuksen jälkeen puut ovat 3m välein niin tiheys on 1111/ha. Toisinsanoen mitään ajouria ei ole vaan ajellaan vaan siellä tavoitetiheydessä olevien puiden välissä.

     

    Panu Panu

    Tarkoitko, että 115-120€ on ihmeellisen vähän ja onko tuo paikallisen sahurin kannalta tehdastoimitushinta?

    Jos ajatellaan Suomen päätehakkuuhintaa 85€ + korjuu 20€ + kaukokuljetus 10€ niin saadaan 115€. Virossa taidetaan lisäksi mitata kuoren alta ja usein ainakin korkeamman hinnan tukeilla on korkeampi latvaläpimittavaatimus.

     

     

    Panu Panu

    Lainaan vielä metsäsanastosta:

    Järeys Yleisnimitys puun koolle, puun tai puuston läpimitta.”

    Panu Panu

    Onko siis kaikkien mielestä järeys yhtä kuin tilavuus? Minä olen aina ymmärtänyt sen paksuutena ja niin metsäsanastokin antaa ymmärtää, ei tosin täysin selkeästi:

Esillä 10 vastausta, 961 - 970 (kaikkiaan 2,251)