Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Mikään ei estä, kannattaa kokeilla. Taimien hengissäselviämisen ja kasvuunlähdön kannalta nopea alku olisi toivottavaa etteivät jää heinikon ja vesakon alle. Muokkaus auttaa siinä.
Luontokin hoitaa jollain tavalla jollain aikavälillä, kannattaa kokeilla sitäkin.
Ojat vaikuttavat jonkinverran siihen missä koneen voivat kulkea. Jos toiselta reunalta lähdetään tekemään ajouria 20m välein niin todennäköisesti toisessa päässä ura ei osu juuri 10m päähän reunasta.
Jos ajourien väli on säännöllisesti 10-15m niin se on liian vähän jos on ollut normikone ollut käytössä. Jos on pyydetty ja saatu EH:lle pieni kone niin tuo voi olla normaali uraväli.
Totta, sekoilin vähän kun itse asiassa luulin että taulukossa on järeys eli paksuus mutta siinä onkin litrat. Tämä selventää asian, kiitos!
Tätä pitäisi kutsua rungontilavuushinnoitteluksi. Järeys ei ole ratkaiseva vaikka se toki vaikuttaa.
Ei kai se muuten mutta olisi kiva nähdä keskijäreyden laskentakaava.
Yksinkertaistettu esimerkki: 1000 pölkkyä on keskijäreydeltään (joka pölkyllekin pitää laskea se keskijäreys) 10cm ja niitä on 10m3 ja 100 pölkkyä on keskijäreydeltään 30cm ja niitä on 50m3. Mikä on savotan keskijäreys? Lasketaanko se pölkkyjen lukumäärän vai kuutiomäärän mukaan?
Ei ole mitään lisiä eikä vähennyksiä, on vain hinta eri järeyksille.
Sen kyllä ymmärrän, että järeysrunkohinnoitellun tarjouksen ja perinteisen kuitu/tukki-tarjouksen vertaileminen on vaikeaa. Jos kyseessä on ensiharvennus ja siellä on paljon pieniläpimittaista puuta niin voisin kuvitella, että jonkun ostajan tarjoama kiinteä hinta kuidulle voittaa järeysrunkohinnoittelutarjouksen.
Tässä esimerkki, tosin esimerkkihintoja eivät ole uskaltaneet laittaa: https://www.metsagroup.com/globalassets/metsa-forest/attachments/wood-trade-and-forest-services/runkohinnoittelu-taulukko-fi.pdf
Ensimmäinen kysymys mikä tuosta herää on miten keskijäreys lasketaan ja miksei vaan ole hinta kaikille järeyksille 6cm lähtien. Eli jos hinnoiteltaisiin per pölkky niin ei tarvitsisi miettiä onko keskijäreyden laskennassa käytetty luovuutta.
Ensinnäkin ei kai järeysrunkohinnoittelussa puhuta mistään kuidusta tai tukista?
Mitä väliä sillä on mikä on arvio minkäkin kokoisen puun kertymästä? Pääasia, että maksetaan toteutuneen mukaan.
Myyjä näkee taulukosta jokaisen läpimitan hinnan, joten mitään epäselvää ei pitäisi missään vaiheessa olla.
Laitatko Puuki vaikka jotain numeroita ja esimerkin, en oikein tajunnut mitä tarkoitat. Oletko tehnyt järeysrunkohintakauppaa? Itselleni ei sitä edelleenkään ole ikinä tarjottu.
Metsätalouden ja muunkin talouden osalta vastaus on Laissez-faire eli antakaa tehdä.
Taloudellisen tuloksen laskennassa työlle pitää laskea arvo, enkä mitään tukiaisikaan ottaisi laskuihin mukaan.
Ajattelin tätä istutustiheyden kannalta ja taimikonhoidot joutuu tekemään samalla lailla kun istutustiheys on pienempi. Silloin vain jätetään luontaista enemmän. Siksi en laskenut taimikonhoitokuluja mutta tarkemmin ajatellen ne varmaan pitäisi laskea, koska ovat joka tapauksessa todellisia kuluja.
Tosiaan kuten kirjoitin ja Timppa huomauttaa niin oletus on, että puun hinta nousee inflaation mukana ja korko tulee huomioitua siinä.