Käyttäjän PasiLisko kirjoittamat vastaukset
-
Nyt jo toinen toimija ei tajunnut ollenkaan mikä on ongelma, kun sanoin etten ole varma että voin tehdä kaupat jos puiden omistusoikeus siirtyy 2kk ennen maksua. On tämä tosiaan kummallinen bisnes ja ilmeisesti sitten kaikki myyjät niin huolettomia, etten käsitä.
Mietin tässä, että täytyy tämän asian takia ehkä myydä Isolle Firmalle, josta voi olla kokolailla varma, että on maksukykyinen. Muuten luultavasti myisin pikkutaholle (joka tekisi sellaiset hakkuut kuin metsänhoidollisesti pidän parempana ja jonka kuutiohinnat ei kauheasti alemmat ole ja jonka listoilla on lyhemmät tukkimitat)
Runkohinnoittelusta: olen nähnyt kahta poikkeavaa näkemystä eli että se sopii paremmin päätehakkuisiin ja toinen näkemys että sopii paremmin harvevnnuksiin
Vai olisiko joku tutkimukseen perustuva taulukko josta voisi katsoa tyyliin järeälle/vähemmän järeälle jne leimikolle hintavaikutuksen jos latvamitta sentin isompi tai pienempi ja tukin pituusmittojen vaikutuksen?
Vai onko jotenkin yleisesti tiedossa, että kumpi tärkeämpi asia: latvamitassa sentin ero vai se että pituus 370 ja toisella 430?
Kiitoksia kirjoituksesta, jossa luki useita kaupan/katkonnan optimaalisuuteen liittyviä tekijöit ja joka päättyi ”Käytännössä näitä edellä mainittuja asioita ei voi käytännössä tietää ennakkoon. ”
Olen ihmetellyt, että miten puustonsa tuntevakaan voi tietää kuka ostaja omine katkontoineen on paras. Vaikka katkonta menisikin suunnitelman mukaan. Onhan tuossa vielä nuo laatuasiatkin hämmentämässä soppaa ja puiden pituuskin senttien tarkkuudella, että luulisin tuon vaativat jonkin pirunmoisen tietokoneohjelman ja malliin syötetty oma puusto eikä naapurin. Ei kai tuo mutulla mene oikein.
Esim omassa kaupassa, kun toinen ostaa mittaa 370 ja toinen 430 ylöspäin, niin ei hajuakaan paljonko vaikuttaa tiliin omalla puustolla jo tuokin.
”Korjuupalvelun käyttö ei liity puukaupan kilpailutukseeen, vaan ne ovat eri palveluita.”
Tosin sitä mietin, että tuossa on hitusen riskiä sille, että on ketunhäntä kainalossa: miten tekevät kilpailutuksen siinä mielessä, että käräyttävätkö itsensä ja sanovat olevansa huonompi katkoja kuin joku muu. Että älä ota meiltä, kun olemme huonompi ja meidän katkomana tulee vähempi tukkia ja tiliä sinulle
”En tiedä mistä yleistys nykypäivänä tulee, että tukkia kuitukasaan hakataan kuidun hinnalla.”
No eikös tämän takia MHY:n kilpailutuskonsultointi ole suhteellisen yleistä? Että katsovat alueen historiatiedon perusteella, että miten kukin ostaja on katkonut, ja kyseessä juuri ettei tule siirtymää tukista kuituun. Ja kun on näkemystä, että tästä toteutuneesta katkonnasta (joka voi olla eri kuin paperissa lukee tavoitteena) voi tulla todella paljon takkiin myyjälle.
Jos tuota riskiä ei ole, niin eihän kukaan sitten teetä tuota kilpailutusta.
Tulikin tässä mieleen, että MHY:n korjuupalvelulla taitaa olla se etu, että heillä ei ole intressiä siirtää tukkia kuitukasaan. Ns vahinkokatkonnat oma lukunsa sitten, mutta eihän voi tietää kenestäkään tahosta, että mikä urakoitsija sattuun osumaan joskus 6-12kk päästä.
Ties jos heillä jopa on yhteinen intressi myyjän kanssa saada tukkipino mahdollisimman isoksi, kun saattaa MHY:n kate olla parempi tukista.
Onko arvon raadilla tähän näkemyksiä?
Mainittakoon tuosta omistusoikeuden siirtymisasiasta, mistä kysyin näkökantoja aiemmin, oli viimeisessä Metsänomistajat lehdessä esimerkki.
Siinä oli maksu viivästynyt kuukausia sovitusta ja kyselyistä huolimatta maksua ei tullut ja oli pakko jo käräjille viedä, jolloin maksu vasta tuli.
En tosiaan ymmärrä, että miten puukauppaan on pesiytynyt tällainen ihmeellinen maan tapa. Eihän kukaan esim luovuta autoansakaan ja jää kuukausiksi odottelemaan tuleeko rahat.
Saas nähdä tuleeko tästä yksi tärkeimmistä tekijöistä omassa puukaupassa. Esim MHY:n korjuupalvelun kautta voi puut mennä jollekin sahalle, jolle en suoralla kaupalla uskaltaisi myydä näillä 1-2kk maksuajoilla. Eikä MHY tuossa välissä mitään voi auttaa jos homma kusee
Kiitos. Tuota juuri mietin, että parempi voisi olla itsekseen harventaa eikä mennä koneella sinne.
”Mitä tarkoittaa tuo termi ”vastaava suo”?” Kopioin metsään.fi:stä kasvupaikkatiedot.
Itsekin pidän ihmeellisenä, ettei suota ja kuivahkoa kangasta tosiaankaan pidetä erillisinä näissä luokituksissa, mutta arvaan että syynsä on tuolle maalaisjärkeen sopimattomuudelle.
Kasvupaikka: kuivahko kangas,vastaava suo ja puolukkaturvekangas, alaryhmä räme, rahkaturve, ojitettu.
Tuhkalannoitusta ehdottaa metsään.fi
Omaan silmään kaksijakoinen kuvio, toisaalla riukumaista pienellä vihreänmäärällä (kai tuo yli 10m on, kuvasta katselen, jäi arvioimatta paikan päällä pituus) ja toisaalla selvästi lyhyempää ja kunnolla vihreätä puoliväliin asti. Kuka kettu lie keksinyt, että nämä muka kuuluu samaan kuvioon.
No varmana vaikea sanoa tässä kenenkään tarkasti. Harmi kun ei voi kuvia liittää. Pitää heittää arvalla kumpi ammattilainen on oikeassa.