Käyttäjän Pavekka kirjoittamat vastaukset
-
Mulla on parissa sahassa noita. 201:ssä tuo stihlin ja toisessa 0325 oregon. Kyllä ne on ihan selvästi vakioketjua nopeampia. Huomaa heti ensimmäisessä leikkuussa. Harrastesahureille niitä ei markkinoida aggressivisen leikkuun ja tiheämmän viilaustarpeen vuoksi.
Ollut niin vähän sahuuta etten osaa sanoa kannattaako hankkia eli meneekö työmaat jatkuvaksi viilailuksi. Ostin mielenkiinnosta.
Kyllä ne varmaan olisi jo yleistyneet ellei niissä merkittäviä haittoja ois. Kerran on noita ennenkin ollut ja tehoero on selvä.
Kai ne on kaikki rimpuloita ellei sijoita useampaa satasta. Vähän oli pettymys tommonen muovinen. Ei pelkästään muovin vetelyyden ja ohjurien suurpiirteisyyden vuoksi vaan että tahtoo pilata ketjut. Siinä tulee se muokkauslujittuminen kun tylsiä ketjuja koittaa elvyttää. Eikä se teroituksen lopputuloskaan viilalle pärjää. Voi olla joku tekniikka virhe kun ei ne tehtaallakaan käsin viilaa.
246 sitä vääntöä koitti vähän petrata. Yhtä varma kuin 242. Kaikkia lapsentauteja 346:sta ei korjattu koskaan. Myöhempiin tuli vielä lisää. Kaulat niissä vuosi ja siksi leipoivat. Huski teki vaan laastarin. Ois pitänyt suunitella kaula uudestaan. Loppujen lopuksi pienillä asioilla ois korjaantunut täysin.
Kyllä ainakin 644:lla pärjää jos toimii. Räyhäkäs peli sahaamaan. En tiedä onko edustusta ja osahuoltoa enää. Ainoaksi sahaksi tuskin kannattaa.
Sohlo taitaa olla auringon laskun merkki. Ei kannata ostaa ellei saa halvalla. 644 on ärhäkkä saha mutta vähän monimutkainen ja laatuongelmainen. Voi olla että myöhempiä malleja on tuotekehitelty.
242 oli huskin viimeinen varma ammattimalli. 346:ssa oli jo suunitteluvirheitä mutta hyvä sekin. Nämä uudet on ihan oma lukunsa. Tuossa jo metsämies kuvaili kaasutin ongelmaa ja se on yksi osa näiden turhanpäiten monimutkaistuvien vehkeiden ongelmakohtia.
Tavallisen sahakäyttäjän näkökulmasta ilmahuuhtelua ei olisi kannattanut keksiä ollenkaan. Vie hiukan vähemmän bensaa mutta tuo paljon lisää vikamahdollisuuksia.
Lisäksi näyttäisi että painosäästö yhdistettynä monimutkaisempaan tekniikkaan on johtanut aika heiveröisiin rakenteisiin. Joissain vehkeissä tullut vastaan aika surkean näköisiä laakereita. Ei voi ennustaa pitkää ikää.
Vanhassa 550:ssä hajoili muovikehä runkolaakerit. Uudemmassa ainakin niiden jäähdytystä on parannettu. En tiedä onko järeämmät. Jostain syystä 545 ei kärsinyt laakeriongelmista samalla tavalla. Oisko viritysasteen pieni ero niin merkittävä, tai sitten se on rev boost mikä ne köksää.
Kuulisin mielelläni niistä 545 ongelmista tarkemmin.
Korjaus edelliseen. Saattoi olla vanhaa tietoa. Huski käyttää uusissa mark2 tunnusta. Pikaisesti kuuklea vilaisten jonssi ei käytä vastaavaa. Eli kannattaa kysyä myykö uutta mallia vai vanhan mallin jämäeriä…
Ihan ok saha jos jonssin kahva kulma ei haittaa. Käynnistin on peräkahva munissa tyyppinen mutta saa sen tavalliseen tapaankin käyntiin. On maatilasaha ja vastaa huskin 545:sta. Niitä myydään nyt halvemmalla uusien mallien alta pois. Suurin ero lienee tune nro uno. Eli näitä pitää kiekotella uudet säätelee itseään reaaliajassa.
Jos alkuperäisell kysyjällä on mäntä tallella laittaako mittoja? Mulle tulee 2051 remonttiin niin katon saako siitä. Tota 51:stä en enää avaa. Tärkeät mitat on halkaisija,tapin ja laen etäisyys, ja tappikolon leveys eli se mihin tulee kiertokanki. Lisäksi rengastapin paikka.
Jotkut mitat voi hiukan heittää ja niitä voi muokata. Halkaisija on jämpti lakitappimittaa voi säätää hiukan tappikoloa vapaammin. Rengastappi kellonasteina pako ylöspäin..