Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
mehtäukko näyttää kyselevän minun sanomisistani.
Luke on poliittisessa ohjauksessa. Siellä olevat henkilöt joutuvat pitämään suunsa kiinni, kun puhutaan päälinjoista. Heidän laskentansa hyvyyttä mitataan sillä, kuinka tarkasti he osaavat laskea asiat IPCC n kaavoilla. Ja tunnetusti IPCC on täysin mätä organisaatio.
Olen aivan varma, että Luke ssakin on tutkijoita, jotka tarkkaan tietävät, että esim lehmät eivät voi lisätä hiiltä ilmakehään. Mutta kun IPCC on näin päättänyt, maakaasun tuottajien lobbaamana, niin sitten lasketaan niin. Visakallon mainitsemat mökin mummotkin tietävät, että nurmea syövät lehmät eivät voi lisätä ilmakehään hiiltä.IPCC n metaanilaskenta on eri asia mökin mummon kannalta. Suotutkijoista prof Ojanen fiksusti väisti tämän metaanilaskun virheen. Hän sanoi, että kannatta laskea nämä metaaniasiat lämmitysvasteen avulla. Se menee oikein, vaikkakin soiden tapauksessa ilmakehästä otettu hiili roikkuu mukana päästönä.
Kylläpäs täällä aletaan moittia Luke a. Ei pitäisi.
Minulle tulee mieleen näistä ilmastolaskelmista imitaattori Reijo Salmisen imitointi ylen YK kirjeenvaihtajasta Jussi Himangasta. Siinä tämä imitaattori muisteli Jussi Himangan äänellä YK vuosiaan: YK oli työpaikkana ihan hyvä, mutta vessoissa oli hirmunen löyhkä. Kun vain suurvalloilla oli veto-oikeus. Samoin se on Suomen ilmastolaskenta. Ilmastopaneelille on suotu jopa lakimääräinen veto-oikeus. Sanoisin, että haisee pahasti.
Minä luotan Luke n laskentaan. Heillä on ainakin pyrkimys tieteelliseen totuuteen. Toisin kuin Syke llä, Ilmastopaneelilla ja Luontopaneelilla.
Ojitettujen suometsien laskenta on heillä ollut aina väärin. Ihan perusasioissa. Tarkoittaa, että jos suo alkaa kasvaa metsää niin sieltä ei saa vähentää juurakoiden lahoamisen päästöjä. Kun ei ole mikä lahoaisi.
Noista metsärahastoista. Kerran törmäsin karttapalvelussa omituiseen kiinteistötunnukseen. Oli UPM n yhteismetsä. Ymmärsin, että se oli jonkun UPM rahaston omistuksessa. Miten lienee. Yhteismetsällä on metsävähennysoikeus ja eikö niillä ole pienempi pääomaverotuskin.
Kurki tuolla kyseli Ruotsin nielulaskennasta. Minä en mielelläni ota kantaa heidän touhuihinsa. Olen nähnyt jostain heidän tutkimuksistaan, että heillä on hiiltä maaperässä paljon enemmän kuin Suomessa. Syytä en ole saanut selville. Minusta pitäisi saada selville syyt tuon lähtötilanteen epäsuhtaan. Liittyneekö johonkin jääkauden syntyprosessiin.
Prof Kangas näyttää olevan samaa mieltä minun kanssani tästä nieludynamiikasta. Saattaa olla, että meillä on erilainen aikahorisontti tässä. Pitää kuitenkin muistaa, että esim Syke n Soimakallio on myös tämän nollanielun vääjäämättömyyden ilmaissut. Hän kuitenkin vetoaa Ilmastopaneelin 2019 raportin skenaarioihin. Eihän niissä ollut mitään nollaantumista. Parhaimmissa skenaarioissa edes sataan vuoteen.
Metsäkupsa sanoi, että tilan myynti katsotaan tuloksi. Minua sukutilallisena tällainen asia kuin metsävähennys, ei kosketa. Voi poistaa koko vähennyksen, niin metsärahastoilta loppuu tuki.
Sanoisin kuitenkin, että tuskin metsävähennystä tuloksi luetaan, jos omistaa metsän yli 10 vuotta. Ja 10 vuotta on aika lyhyt aika metsäsijoituksessa ainakin metsän kannalta.Minä luin Asikaisen jutun. Ei se oikein avaudu minulle, mitä hän sanoo. Varsinkin jäi epäselväksi, miten vuosikasvun pienentyminen vaikuttaa maaperänieluun. Jotenkin jäi sellainen kuva, että hän edustaa tätä vihreän tieteen perusoletusta, että vuosikasvu pysyy vakiona, vaikka hakkuita vähennetään.
Vuosikasvun pienentymisen vaikutus maaperänieluun on erilainen, jos vuosikasvu pienenee vakiohakkuilla tai jos se pienenee hakkuita vähentämällä.
Annelilla hyviä kysymyksiä.
Tuo teoria hakkuiden ja vuosikasvun yhteydestä ei välitä osatekijöistä. Johtuu siitä, että kokonaisuus on se mikä määrää. Hakkuiden vähentäminen toisaalla johtaa hakkuiden lisääntymiseen toisaalla. Nollanielutilanteessa se on toissijaista. Ennen maksimikasvun nollanielutilaa hakkuiden kohdentaminen vaikuttaa lopputilanteeseen.
Minä kasvatan metsäni varsin tiheässä ensiharvennukseen asti. Siitä tulee selvästi kasvutappioita. Ja ensiharvennuksen jälkeen myrsky- ja tykkylumituhoja tavallista enemmän. Eli kasvutappioita. En ole perehtynyt, mitä suositukset sanovat tiheästi kasvattamisesta missäkin kehitysluokassa, mutta sanoisin, että kasvutappioita tulee. Keskimääräinen puusto/ha kyllä on suurempi. Että sen kautta tulee joksikin aikaa nielua.
Mielenkiintoista, että Ruotsin päästöt ovat noin pitkän pohdinnan kohteena.
Minä mieluummin pohtisin prof Kankaan kirjoituksia. Hän tuntuu kirjoittavan mitä kirjoittaa. Näköjään se on vaikeaa metsäntutkijataustaisellekin laittaa ajatuksiaan yksiselitteiseen matemaattiseen muotoon. Siis:
Nielu = vuosikasvu- hakkuut- muu poistuma
0 = vuosikasvu – hakkuut – muu poistuma, edelleen
vuosikasvu = hakkuut + muu poistuma
Vihreä tiede väittää, että viimeisessä yhtälössä muu poistuma on vakio ja vuosikasvu lisääntyy, kun hakkut vähenevät. Eihän se ole mahdollista. Jos hakkuut vähenevät niin vuosikasvu pienenee, vaikka muupoistuma (lähinnä luonnonpoistuma eli laho) olisi vakio. Todellisuudessa laho lisääntyy, jos nollanielutilanteessa hakkuita vähennetään. Suomen metsät ovat lähellä tuota nollanielutilaa.
Täällä on näköjään vauhdissa taas tämä jk väittely.
Minusta kun ajatellaan ihan teoreettisesti niin jk pitäisi olla ylivoimainen metsänkasvatusmenetelmä. Johtuu siitä, että jos metsän puusto on koko ajan luokkaa 200 m3/ha niin vuosikasvu on suurimmillaan.
Luonto ei kuitenkaan näytä itse tietävän tätä teoreettista totuutta. Luonnonmetsissä kasvavaa puuta on noin 200 m3/ha, mutta vuosikasvu on vain noin 2/3 jaksollisen kasvusta.Ainoa keino saada paremmuusjärjestys on pitkän ajanjakson hakkuutilasto. Keskimääräisen vuositulon voi laskea esim käyttämällä tukin ja kuitupuun hintatietoa ja jakamalla sen vuosimäärällä. Metsässä olevan puuston/ha määrä pitää tuolloin olla sama ja tarkastelujakson yli 60 vuotta, mielellään yli 80 vuotta etelässäkin.