Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Kurki tuolla kyseli Ruotsin nielulaskennasta. Minä en mielelläni ota kantaa heidän touhuihinsa. Olen nähnyt jostain heidän tutkimuksistaan, että heillä on hiiltä maaperässä paljon enemmän kuin Suomessa. Syytä en ole saanut selville. Minusta pitäisi saada selville syyt tuon lähtötilanteen epäsuhtaan. Liittyneekö johonkin jääkauden syntyprosessiin.
Prof Kangas näyttää olevan samaa mieltä minun kanssani tästä nieludynamiikasta. Saattaa olla, että meillä on erilainen aikahorisontti tässä. Pitää kuitenkin muistaa, että esim Syke n Soimakallio on myös tämän nollanielun vääjäämättömyyden ilmaissut. Hän kuitenkin vetoaa Ilmastopaneelin 2019 raportin skenaarioihin. Eihän niissä ollut mitään nollaantumista. Parhaimmissa skenaarioissa edes sataan vuoteen.
Metsäkupsa sanoi, että tilan myynti katsotaan tuloksi. Minua sukutilallisena tällainen asia kuin metsävähennys, ei kosketa. Voi poistaa koko vähennyksen, niin metsärahastoilta loppuu tuki.
Sanoisin kuitenkin, että tuskin metsävähennystä tuloksi luetaan, jos omistaa metsän yli 10 vuotta. Ja 10 vuotta on aika lyhyt aika metsäsijoituksessa ainakin metsän kannalta.Minä luin Asikaisen jutun. Ei se oikein avaudu minulle, mitä hän sanoo. Varsinkin jäi epäselväksi, miten vuosikasvun pienentyminen vaikuttaa maaperänieluun. Jotenkin jäi sellainen kuva, että hän edustaa tätä vihreän tieteen perusoletusta, että vuosikasvu pysyy vakiona, vaikka hakkuita vähennetään.
Vuosikasvun pienentymisen vaikutus maaperänieluun on erilainen, jos vuosikasvu pienenee vakiohakkuilla tai jos se pienenee hakkuita vähentämällä.
Annelilla hyviä kysymyksiä.
Tuo teoria hakkuiden ja vuosikasvun yhteydestä ei välitä osatekijöistä. Johtuu siitä, että kokonaisuus on se mikä määrää. Hakkuiden vähentäminen toisaalla johtaa hakkuiden lisääntymiseen toisaalla. Nollanielutilanteessa se on toissijaista. Ennen maksimikasvun nollanielutilaa hakkuiden kohdentaminen vaikuttaa lopputilanteeseen.
Minä kasvatan metsäni varsin tiheässä ensiharvennukseen asti. Siitä tulee selvästi kasvutappioita. Ja ensiharvennuksen jälkeen myrsky- ja tykkylumituhoja tavallista enemmän. Eli kasvutappioita. En ole perehtynyt, mitä suositukset sanovat tiheästi kasvattamisesta missäkin kehitysluokassa, mutta sanoisin, että kasvutappioita tulee. Keskimääräinen puusto/ha kyllä on suurempi. Että sen kautta tulee joksikin aikaa nielua.
Mielenkiintoista, että Ruotsin päästöt ovat noin pitkän pohdinnan kohteena.
Minä mieluummin pohtisin prof Kankaan kirjoituksia. Hän tuntuu kirjoittavan mitä kirjoittaa. Näköjään se on vaikeaa metsäntutkijataustaisellekin laittaa ajatuksiaan yksiselitteiseen matemaattiseen muotoon. Siis:
Nielu = vuosikasvu- hakkuut- muu poistuma
0 = vuosikasvu – hakkuut – muu poistuma, edelleen
vuosikasvu = hakkuut + muu poistuma
Vihreä tiede väittää, että viimeisessä yhtälössä muu poistuma on vakio ja vuosikasvu lisääntyy, kun hakkut vähenevät. Eihän se ole mahdollista. Jos hakkuut vähenevät niin vuosikasvu pienenee, vaikka muupoistuma (lähinnä luonnonpoistuma eli laho) olisi vakio. Todellisuudessa laho lisääntyy, jos nollanielutilanteessa hakkuita vähennetään. Suomen metsät ovat lähellä tuota nollanielutilaa.
Täällä on näköjään vauhdissa taas tämä jk väittely.
Minusta kun ajatellaan ihan teoreettisesti niin jk pitäisi olla ylivoimainen metsänkasvatusmenetelmä. Johtuu siitä, että jos metsän puusto on koko ajan luokkaa 200 m3/ha niin vuosikasvu on suurimmillaan.
Luonto ei kuitenkaan näytä itse tietävän tätä teoreettista totuutta. Luonnonmetsissä kasvavaa puuta on noin 200 m3/ha, mutta vuosikasvu on vain noin 2/3 jaksollisen kasvusta.Ainoa keino saada paremmuusjärjestys on pitkän ajanjakson hakkuutilasto. Keskimääräisen vuositulon voi laskea esim käyttämällä tukin ja kuitupuun hintatietoa ja jakamalla sen vuosimäärällä. Metsässä olevan puuston/ha määrä pitää tuolloin olla sama ja tarkastelujakson yli 60 vuotta, mielellään yli 80 vuotta etelässäkin.
Anneli se näyttää hehkuttavan tuota puuvaraston kasvatusta. Kyllä myös kannattaisi miettiä, että se johtaa metsien kasvun taantumiseen ja nollanieluun. Käytännössä johtaa vuosittaisen hiilinielun pienenemiseen. Sillä ei maailma pelastu. Vuosittainen hiilinielu tulisi pitää maksimaalisena ja miettiä enempi mitä sille puulle tehdään. Tekniset nielutkin vaatisivat vuosittaisen hiilinielun maksimointia. Ainakin siinä mielessä, että sellutehtaan piipusta poistetusta co2 sta tehtäisiin liikennepolttoainetta. Mereen hautaaminen on järjetöntä.
Kurki näköjään siteeraa V-J Jalkasta metsänhoidosta. Minusta tällä Jalkasella on ylioptimistisia nämä metsänkasvujutut.
Paras on ehkä tämä väite kasvun 50% lisäyksestä hoitorästit poistamalla. Sehän pätee vain tuolle alalle, missä on hoitorästejä. Ei paljoa tunnu koko Suomen tasolla.aSantalle sanoisin, että 5 / 120 tarkoittaa optimaalisella ikäjakaumalla ja kiertoajalla hoidetun metsän dynaamisen tasapainon tunnuslukuja. Kuseessä olisi kuusimetsä, mutta ilmeusesti pätee myös männylle.
Se 30 vuotta tarkoittaa tasaikää, ihan kuin metsälö olisi yksi metsikkö. Metsätaloussuunniteimista näitäkin tietoja saa ihan omaan metsään kohdennettuna.
Annelilta hyvä kysymys.
Juha Lapin artikkeli v 1997 on täyttä asiaa. Minä tosin en ymmärrä täysin siitä kuin ne osiot, jotka pystyn varmentamaan hakkuudatastani. Oman metsäni kasvu minua eniten kiinnostaakin. Ja mikä tärkeintä minun metsissäni on aina tehty hakkuut suositusten mukaan. Uudistaminen istutuskuusilla jo 30 luvulla.Optimaaliseen kehitysluokkajakaumaan tarvitaan minimissään pinta-alaa n 40 ha. En kyllä pysty varmentamaan tietoa. Normaalimetsän teoriaa vasten tarkoittaisi n 0,5 ha päätehakkuuta vuosittain. Ihan ok.
Optimaaliseen kehitysluokkajakaumaan pyrkiminen ei kuitenkaan ole itsetarkoitus. Riittää, kun noudattaa suositusten mukaisia toimia metsässään. Ainakin niitä suosituksia, joilla maksimoidaan kiertoajan läpi laskettua vuosikasvua. Hakkuudatasta näkee sitten jälkikäteen keskikasvun ja keskimääräisen puuston. Optimaalisessa kehitysluokkajakaumassa olisi hyvää tasainen vuositulo ja satelliittidatasta näkisi suoraan maapohjan jatkuvan kasvukyvyn ja sitä vastaavan puusto/ha.