Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Annelilta hyvä kysymys.
Juha Lapin artikkeli v 1997 on täyttä asiaa. Minä tosin en ymmärrä täysin siitä kuin ne osiot, jotka pystyn varmentamaan hakkuudatastani. Oman metsäni kasvu minua eniten kiinnostaakin. Ja mikä tärkeintä minun metsissäni on aina tehty hakkuut suositusten mukaan. Uudistaminen istutuskuusilla jo 30 luvulla.Optimaaliseen kehitysluokkajakaumaan tarvitaan minimissään pinta-alaa n 40 ha. En kyllä pysty varmentamaan tietoa. Normaalimetsän teoriaa vasten tarkoittaisi n 0,5 ha päätehakkuuta vuosittain. Ihan ok.
Optimaaliseen kehitysluokkajakaumaan pyrkiminen ei kuitenkaan ole itsetarkoitus. Riittää, kun noudattaa suositusten mukaisia toimia metsässään. Ainakin niitä suosituksia, joilla maksimoidaan kiertoajan läpi laskettua vuosikasvua. Hakkuudatasta näkee sitten jälkikäteen keskikasvun ja keskimääräisen puuston. Optimaalisessa kehitysluokkajakaumassa olisi hyvää tasainen vuositulo ja satelliittidatasta näkisi suoraan maapohjan jatkuvan kasvukyvyn ja sitä vastaavan puusto/ha.
Hyvin täällä aletaan sotkea minun puheitani. Minun käyttämäni sanonta maksimikasvu ei tarkoita mitään hetkellistä maksimikasvua. Kurki tuolla esitti kysymyksen hetkellisestä kasvusta. Yritän vastata. Dynaamisessa tasapainotilassa hetkellinen kasvu ja jatkuva ylläpidettävä kasvu ovat yhtäsuuret. Jos tuo dynaaminen tasapainotila on saavutettu suositusten mukaisilla hakkuilla ja metsän kehitysluokkajakauma on optimi niin on saavutettu metsän maapohjan maksimikasvu kyseisellä puulajikoostumuksella.
Hetkellisestä kasvu näyttäisi olevan maksimissaan noin 1,6 x jatkuva ylläpidettävä kasvu. Metsälön ikäjakauma sen määrää. Jos puusto on kokonaan iältään n 30 vuotta niin silloin tulee kerroin luokkaa 1,6.Kurki kyseli kasvutaulukoista. Niitä saattaapi tutkijoilta löytyä. Metsänomistaja voi kuitenkin tehdä oman metsänsä eri puulajeille ja maapohjille omat taulukkonsa metsätaloussuunnitelmissaan olevilla tiedoilla. Normaalimetsän teoria ja excel käyttöön. Minulla on se kokemus, että metsätaloussuunnitelmat yliarvioivat kasvua yli 60.vuotisissa metsissä.
Tuosta 5 m3/ha/vuosi kasvusta arvioisin, että jos se on jatkuva ylläpidettävä niin puusto on 120 m3/ha.aSanta näytää jotain ymmärtävän minun kirjoituksistani. Mutta ehkä kriittisin tieto jää aSantalta piiloon. Metsien kasvudynamiikan ymmärtämisen kannalta on erittäin tärkeä tämä, että puusto/ha voi olla metsälötasollakin suurempi kuin maksimikasvun dynaamista tasapainotilaa vastaava puusto/ha. Tämä pätee myös koko Suomen tasolla. Tarkoittaa, jos tutkijat eivät ymmärrä tätä asiaa, niin jää kokonaan pimentoon, josko Suomen metsien nykyinen puusto 2550 mil m3 on suurempi kuin maksimaalista kasvua vastaava puusto. Minä en pysty asiaa analysoimaan. VTT Juha Lappi on käsitellyt v 1997 teoreettisesti tätä asiaa Metsätieteellisessä aikakausikirjassa. Jos oikein muistan niin teoria perustui luonnonilmiöiden käyttäytymiseen vaimenevan sinikäyrän mukaan.
Minä en ymmärtänyt Kurjen kysymystä. Annelilla näyttää olevan oikea tilannekuva minun ajatusmallistani. aSanta saattaa ajavan oikeaa ajatusmallia, mutta sanallinen ilmaisu on päin seiniä. Kasvu on kyllä keskeinen tekijä hakkuumahdon arvioinnissa, mutta vuosikasvu voi olla metsälötasollakin paljon suurempi kuin lopullinen keskimääräinen kasvu. Eli metsälön ikäjakauma on vuosikasvun lisäksi keskeinen hakkuumahdon arvioinnissa.
Ja sitten on vielä tuo anomalia, että metsälössä voi olla puusto/ha paljon isompi kuin lopullinen maksimikasvun dynaamista tasapainotilaa vastaava puusto/ha. Minulla esim tuon metsälön, jonka dynaaminen tasapaino on lukijan kuvissa, puusto oli maksimissaan 170 m3/ha. Dynaamisessa tasapainotilassa se oli 140 m3/ha.Näyttää olevan metsän kasvun biologia ja matematiikka kritisoinnin kohteena. Minä en ole sitä tiedettä luonut, mutta yritän parhaani mukaan tuoda julki asioita tuoltakin kantilta. Ettei kommentit mene ihan höpö höpö jutuiksi.
Anneli oli näköjään ymmärtänyt, että minä yritän pitää vuosittaisen hiilensidonnan puolta.
Kovasti näköjään jotkut yrittävät vängätä, että puuvaraston kasvatus on sitä todellista nielua. Kyllähän puuvarastoa voi kasvattaa tietyn rajan yli, mutta vain vuosittaisen hiilensidonnan kustannuksella.Minulta ei näytä tuo artikkelien liittäminen onnistuvan, mutta alkajaisiksi voisi mm aSanta hakea Luken blogeista Kari T Korhosen jutun Puuston kasvun vaihtelusta ja tutkia blogin kommentteja. Jos on lisätiedon tarvetta, voin yrittää etsiä mitä sanovat prof Pukkala tai VTT Juha Lappi.
aSanta näyttää olevan hiukan ulkona metsän kasvun dynamiikasta. Ehdottaisin tutustumista normaalimetsän teoriaan.
Tuosta kasvu 103, puusto 2700, sanoisin noin yleisesti, että jokaista jatkuvasti ylläpidettävää vuosikasvua vastaa aina joku puusto/ha. Useimmiten kaksikin, mutta maksimaalista vuosikasvua vastaa vain yksi puusto/ha. Jos oletetaan, että maksimaalinen ylläpidettävä vuosikasvu on 103 m3/ha niin sitä vastaava puusto on 2700 m3/ha. Jos otetaan ylläpidettäväksi vuosikasvuksi esim 100 m3/ha niin puusto on (esimerkkitasolla) 2600 tai 2800 m3/ha riippuen kiertoajasta.
Näyttää saavan kannatusta, että metsän nieluilla ostetaan aikaa. Kaksi ongelmaa tässä on.
A Jos runsaspuustoisen metsän omistaja päättää ottaa nielukorvauksia pidentämällä kiertoaikaa niin hänen metsänsä vuosikasvu alkaa pienentyä. Mikä järki on maksaa vuosinielun pienentämisestä. Vuosikasvun maksimin voi palauttaa vain päästön kautta. Mutta siltä väliajalta vuosinielu on menetettty.
B Suomen nykyistä kasvua 103 milj m3/vuosi vastaa puusto 2700 milj m3. Nykyinen puusto on 2550 milj m3. Nykyisellä n 10 milj m3 hakkuusäästöllä tuo vuosikasvua vastaava puusto saavutettaisiin 15 vuodessa. Sitten nielu olisi nolla nykyisillä hakkuilla. Hakkuiden vähentämisellä voidaan vain lyhentää tuota aikaa nollanieluun. Paitsi tietysti jos halutaan maksaa vuosittaisen hiilensidonnan pienenemisestä.
Metsien ylihakkuista sanoisin, että ensin pitää tietää maapohjan vuosikasvupotentiaali. Luken tutkijoiden puheista olen ymmärtänyt, että heillä ei ole asiasta aavistustakaan.
Luulisin kuitekin, että jos pystyy laskemaan hakkuumahdon, niin pystyy laskemaan myös maapohjan kasvupotentiaalin kyseisellä puulajikoostumuksella.Vanhan lain mukaisissa metsätaloussuunnitelmissa oli sellainen rajoitus, että suositellut hakkuut eivät saaneet ylittää maapohjan vuosikasvua. Kasvutappioitahan siitä tuli, mutta kun oli suositus niin niin toimittiin. Veikkaisin, että hakkuumahtolaskelmissa on tämä rajoitus.
Kurki kyseli derivaatasta.
Anneli antoikin jo aukikirjoitetun määritelmän metsän nielulle.
Nieluasioissa outoa on tuo, että halutaan metsissä olevan mahdollisimman paljon puuta. Toisaalta nielu on nolla silloin kun puuvarasto on maksimaalinen. Keskustelu nielusta vaikuttaa täysin järjettömältä.
Jos oikein ymmärsin Taalaksen puheita, hän on sanonut, että esim kiertoajan pidentäminen on nielun kannalta ”kertapaukku”. Lienee tarkoitti, että sillä saadaan nielua, mutta sitä ei voi uusia. Ja jos palataan takaisin lyhyempään kiertoaikaan niin tulee päästö, joka nollaa koko asian. Aivan kuin pidempää kiertoaikaa ei olisi koskaan ollutkaan.
Minusta tuntuu edelleen, että täällä ei ymmärretä maksimaalisen kasvun dyynaamisen tasapainotilan ominaisuuksia.
Harvennuksia vähentämällä ja kiertoaikaa pidentämällä saadaan lyhytaikainen nielu vuosikasvun pienenemisen kustannuksella. Näin, jos maapohjan mahdollistamaan vuosikasvuun ei tule ulkoisista olosuhteista lisäystä.
Muutenkin näyttää siltä, että kommentaattorit luulevat nielun olevan joku metsään liittyvä itsenäinen muuttuja. Silloinhan sille voisi määrätä suuruus ja edelleen sakko/hyvitysmaksuja. Nielu ei kuitenkaan ole itsenäinen muuttuja. Itse asiassa nielu ei kuulu millään muotoa metsän kasvun dynamiikkaan. Sehän on derivaatta, ei mikään muutuja.