Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Metsien ylihakkuista sanoisin, että ensin pitää tietää maapohjan vuosikasvupotentiaali. Luken tutkijoiden puheista olen ymmärtänyt, että heillä ei ole asiasta aavistustakaan.
Luulisin kuitekin, että jos pystyy laskemaan hakkuumahdon, niin pystyy laskemaan myös maapohjan kasvupotentiaalin kyseisellä puulajikoostumuksella.Vanhan lain mukaisissa metsätaloussuunnitelmissa oli sellainen rajoitus, että suositellut hakkuut eivät saaneet ylittää maapohjan vuosikasvua. Kasvutappioitahan siitä tuli, mutta kun oli suositus niin niin toimittiin. Veikkaisin, että hakkuumahtolaskelmissa on tämä rajoitus.
Kurki kyseli derivaatasta.
Anneli antoikin jo aukikirjoitetun määritelmän metsän nielulle.
Nieluasioissa outoa on tuo, että halutaan metsissä olevan mahdollisimman paljon puuta. Toisaalta nielu on nolla silloin kun puuvarasto on maksimaalinen. Keskustelu nielusta vaikuttaa täysin järjettömältä.
Jos oikein ymmärsin Taalaksen puheita, hän on sanonut, että esim kiertoajan pidentäminen on nielun kannalta ”kertapaukku”. Lienee tarkoitti, että sillä saadaan nielua, mutta sitä ei voi uusia. Ja jos palataan takaisin lyhyempään kiertoaikaan niin tulee päästö, joka nollaa koko asian. Aivan kuin pidempää kiertoaikaa ei olisi koskaan ollutkaan.
Minusta tuntuu edelleen, että täällä ei ymmärretä maksimaalisen kasvun dyynaamisen tasapainotilan ominaisuuksia.
Harvennuksia vähentämällä ja kiertoaikaa pidentämällä saadaan lyhytaikainen nielu vuosikasvun pienenemisen kustannuksella. Näin, jos maapohjan mahdollistamaan vuosikasvuun ei tule ulkoisista olosuhteista lisäystä.
Muutenkin näyttää siltä, että kommentaattorit luulevat nielun olevan joku metsään liittyvä itsenäinen muuttuja. Silloinhan sille voisi määrätä suuruus ja edelleen sakko/hyvitysmaksuja. Nielu ei kuitenkaan ole itsenäinen muuttuja. Itse asiassa nielu ei kuulu millään muotoa metsän kasvun dynamiikkaan. Sehän on derivaatta, ei mikään muutuja.
Outoja ovat nämä puheet metsän nielusta.
A Minulla on tällä hetkellä metsän nielu noin puolet vuosikasvusta. Ihan vaan sen takia, että pinta-alaverotuskahinoissa tuli harjoitettua aavistushakkuita. Tuntuu oudolta, että minulle joku maksaisi tuosta hakkaamatta jäävästä vuosikasvusta nielukorvauksia.
B Metsän kasvun biologia on sellainen, että nuori metsä kaavaa siten, että puusto/ha on jossain vaiheessa suurempi kuin lopullinen kiertoajan läpi laskettua maksimaalista vuosikasvua vastaava puusto/ha. Tarkoittaa, että jossain vaiheessa tulee päästöjä, jos haluaa maksimoida keskimääräisen vuosikasvun. Nielukorvausjärjestelmässä joutuisi maksamaan sakkoja, vaikka puusto/ha on suurempi kuin optimaalinen.
Minä lähtisin siitä, että puurakentamisen ”nielu” ei kuulu mitään metsänomistajalle korvausten maksun kannalta. Korvaukset pitäisi maksaa sille talon omistajalle.
Jos tarkkoja ollaan niin metsänomistajalle ei ole mitään perustetta maksaa nielukorvausta talousmetsästään. Lannottamisesta ja joutomaiden metsityksestä voisi korvauksia maksaa.
Hakkamatta jätettävälle metsälle maksettava nielukorvaus on jotain täysin järjen vastaisia. Sen nielu nollaantuu parissa kymmenessä vuodessa ja sen jälkeen ne ovat ”päästöjä” koska niistä ei voi ottaa puuta korvaamaan fossiilisia.Täällä on näköjään taas alkanut tämä iänikuinen hiilinielukorvauskeskustelu.
Ilmeisesti kukaan ei ole ymmärtänyt mitä minä olen yrittänyt sanoa lukijoiden kuviin lähettämälläni metsätaloussuunnitelman kuvalla.
Voisiko joku sanoa mitä hiilinielukorvausta minä voisin saada muutaman vuoden päästä, kun metsieni puusto/ha saavuttaa maapohjan jatkuvaa kasvupotentiaalia vastaavan maksimaalisen puuston. Ylläpito vaatii vuosikasvun suuruiset hakkuut, nielu on nolla.
konstalle sanoisin, että minusta jatkuvan kasvatuksen puolustajat korostavat pääoman tuottoprosentteja eivät metsän euromääräisiä vuosituottoja.
Yksi syy miksi karsastan jk menetelmää on, että rajallisesta hyödykkeestä (metsän pinta-ala) ei pyritä saamaan parasta euromääräistä tuottoa vaan pyritään saamaan puustolle suurin tuottoprosentti.
konstalla vahvoja argumentteja.
Minulla on metsien vuosikasvu (kiertoajan yli) lisääntynyt viimeisten 30 vuoden aikana n 20 %. Eikö tuo liene jotain inflaatiosuojaa vaikka puun hinta olisi vakio.
Jos konsta sai Visakallon esimerkkitapaukselle n 3000 eur tappiota 10 v pidemmälle kiertoajalle niin vaikuttaisi suuruusluokka olevan kuten minulla. Epäilen kyllä tuon Metsäliiton osuuden inflaatiosuojaa. Ja mikä tärkeintä, jos metsä on hyväkasvuinen ja parhaassa kasvuiässä niin vaihtoehtoistuottoja on turha laskea. Sen uuden taimikon voi vaikka myyrät syödä tai täi. Ja silloin ei ole kuin kustannuksia tiedossa.
Jos metsänomistajalla on halu hoitaa metsänsä parhaalla mahdollisella tavalla niin vaihtoehtoissijoituksien tuoton perään haikailu on haihattelua.
risuparralla hyvä kiteytys. Minulla ainakin on metsissäni useita puulajeja ja eri-ikäisiä ja suuret alat vielä sellaisia, mihin ei ole tehty kuin harvennus ja aukkohakkuita ilman istutuksia. Ei niitä kyllä ulkoisen olomuodon perusteella erota mikä on istutettu ja mikä kasvaa muuten vaan.
Tuo satojen vuosien ikävaatimus on ongelmallinen. Muutama pihlajapuska saattaa tuon määritelmän täyttää. Mutta niihinkin tulee koko ajan uutta puuta ja vanhoja lahoaa. Mikähän se yleensä on sellainen pihlaja, joka kasvaa pensaana, mutta haarat voivat olla 20cm halkaisijaltaan.
Kuusia minulla on muutama yli 100 vuotias. Yksi n 130 vuotias on vihreä ja hyväkasvuisen näköinen, mutta ”itkua” vääntää. Tikat alkaneet lisäksi tehdä kolojaan tyvelle. Ehkä se vielä 50 vuotta siinä kituu.