Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Minä lähtisin siitä, että puurakentamisen ”nielu” ei kuulu mitään metsänomistajalle korvausten maksun kannalta. Korvaukset pitäisi maksaa sille talon omistajalle.
Jos tarkkoja ollaan niin metsänomistajalle ei ole mitään perustetta maksaa nielukorvausta talousmetsästään. Lannottamisesta ja joutomaiden metsityksestä voisi korvauksia maksaa.
Hakkamatta jätettävälle metsälle maksettava nielukorvaus on jotain täysin järjen vastaisia. Sen nielu nollaantuu parissa kymmenessä vuodessa ja sen jälkeen ne ovat ”päästöjä” koska niistä ei voi ottaa puuta korvaamaan fossiilisia.Täällä on näköjään taas alkanut tämä iänikuinen hiilinielukorvauskeskustelu.
Ilmeisesti kukaan ei ole ymmärtänyt mitä minä olen yrittänyt sanoa lukijoiden kuviin lähettämälläni metsätaloussuunnitelman kuvalla.
Voisiko joku sanoa mitä hiilinielukorvausta minä voisin saada muutaman vuoden päästä, kun metsieni puusto/ha saavuttaa maapohjan jatkuvaa kasvupotentiaalia vastaavan maksimaalisen puuston. Ylläpito vaatii vuosikasvun suuruiset hakkuut, nielu on nolla.
konstalle sanoisin, että minusta jatkuvan kasvatuksen puolustajat korostavat pääoman tuottoprosentteja eivät metsän euromääräisiä vuosituottoja.
Yksi syy miksi karsastan jk menetelmää on, että rajallisesta hyödykkeestä (metsän pinta-ala) ei pyritä saamaan parasta euromääräistä tuottoa vaan pyritään saamaan puustolle suurin tuottoprosentti.
konstalla vahvoja argumentteja.
Minulla on metsien vuosikasvu (kiertoajan yli) lisääntynyt viimeisten 30 vuoden aikana n 20 %. Eikö tuo liene jotain inflaatiosuojaa vaikka puun hinta olisi vakio.
Jos konsta sai Visakallon esimerkkitapaukselle n 3000 eur tappiota 10 v pidemmälle kiertoajalle niin vaikuttaisi suuruusluokka olevan kuten minulla. Epäilen kyllä tuon Metsäliiton osuuden inflaatiosuojaa. Ja mikä tärkeintä, jos metsä on hyväkasvuinen ja parhaassa kasvuiässä niin vaihtoehtoistuottoja on turha laskea. Sen uuden taimikon voi vaikka myyrät syödä tai täi. Ja silloin ei ole kuin kustannuksia tiedossa.
Jos metsänomistajalla on halu hoitaa metsänsä parhaalla mahdollisella tavalla niin vaihtoehtoissijoituksien tuoton perään haikailu on haihattelua.
risuparralla hyvä kiteytys. Minulla ainakin on metsissäni useita puulajeja ja eri-ikäisiä ja suuret alat vielä sellaisia, mihin ei ole tehty kuin harvennus ja aukkohakkuita ilman istutuksia. Ei niitä kyllä ulkoisen olomuodon perusteella erota mikä on istutettu ja mikä kasvaa muuten vaan.
Tuo satojen vuosien ikävaatimus on ongelmallinen. Muutama pihlajapuska saattaa tuon määritelmän täyttää. Mutta niihinkin tulee koko ajan uutta puuta ja vanhoja lahoaa. Mikähän se yleensä on sellainen pihlaja, joka kasvaa pensaana, mutta haarat voivat olla 20cm halkaisijaltaan.
Kuusia minulla on muutama yli 100 vuotias. Yksi n 130 vuotias on vihreä ja hyväkasvuisen näköinen, mutta ”itkua” vääntää. Tikat alkaneet lisäksi tehdä kolojaan tyvelle. Ehkä se vielä 50 vuotta siinä kituu.
Nyt on konsta kyllä laskenut asian väärin. Visakallon metsän keskimääräinen kasvu on ollut luokkaa 10 m3/ha/vuosi. Minä oletin sen myös seuraavan 10 vuotisen kasvuksi.
Laskennassa pitäisi ottaa monta muuttujaa huomiooon. Minä oletin, että esim istutus on omaa työtä. Jos kaikki työt, istutus, raivaus, teetetään ostotyönä niin kiertoajan jatkaminen 10 vuodella olemaan yli 50 vuotta, on kannattavin lähestymistapa.
Täytyy kyllä todeta, että en viitsinyt kaivaa kynää ja paperia esiin. Päässälaskuna mielikuvatasolla laskin. Omille metsilleni on koskaan mieti tuollaisia prosenttituloja.
konsta se kyselee outoja. Minä en koskaan mieti asioita tuolta kantilta.
Muutenkin olen huono numerolaskuissa saati prosenttilaskuissa.
Sanoisin kuitenkin, että jos oletetaan pieni inflaatiokorjaus tulevaisuuden puun hinnassa niin kyllä normaalikiertoajalla pääsee tuossakin tapauksessa omilleen.
Visakallolta hyvä vastaus. Tuosta pikaisesti laskin, että 45 vuotiaana on hakkuissa saavutettu 50% tukkiosuus. Kiertoaika lienee ollut 55 vuotta.
Toisaalta hiukan nuo luvut sotkevat minun teoriaani, kun näyttää, että metsästä saisi jo 45 vuotiaana aivan kelvollisen tukkiosuusprosentin. Pitää miettiä. Todennäköisesti kyseessä on kovakasvuiseen metsään liittyvä ominaisuus, jota ei voi soveltaa Suomen mittakaavassa.
Alkaa nämä keskustelut tuosta Taivalkosken tapauksesta ryöstäytyä käsistä. Tuntuu, että useilla ei ole mitään käsitystä vanhuksista eikä heidän käyttäytymisestään. 85 vuotta on sellainen ikä, että pieni verenkiertohäiriö voi muuttaa koko luonteen. Sellainen voi kehittyä myös hiljalleen. Silloin jopa 5 vuotiaana koettu vääryys voi olla elämää suurempi asia.
Lopettakaa tämän asian vatvominen.