Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Visakallolla on outo kuusikon kasvatussysteemi. Jos oikein ymmärsin niin 10 vuoden päästä puuta olisi 600 m3 ja keskikasvu luokkaa 14 m3/ha/vuosi. Nykyhinnoilla vuosituotto 1200 eur / ha. Minä en menisi päätehakkaamaan ellei ole tuhoja.
Noin pintapuuolisesti arvelisin, että 3 harvennus olisi kannattanut jättää tekemättä ja odottaa suoraan 10 vuotta ja päätehakkuu. Runkolukusarjoistahan sen saisi selville, mutta arvelisin, että 10 vuoden kuluttua siellä olisi ollut puuta vähintään 500 m3/ha.Minä olen saanut hyviä tervalepän taimia rantalepikon ojanpientareilta. Pellon puolellakin vielä parinkymmenen metrin päässä lepikosta.
Tervalepän käpyjä ja niistä siemeniä olen kylvänyt. Eilen viimeksi, mutta ei ole oikein onnistunut. Kosteikkoihin pajun tilalle olen yrittänyt tervaleppää. Taimien istututuksessa onnistumisprosentti on yli 70.
Perkon jutussa ihmettelin metsien kalkituksen ylistämistä. Minulla on se tieto, että varsinkin kuusikon kalkitus on haitallista. Sekä kasvulle, että maaperälle. Luke lla/ jukuri on tutkimuksia, hakusana ”metsän kalkitus”.
aSantalle sanoisin vielä noista kantojen nostosta, että on yksi tapaus, missä ei ilmastorikosta tapahtuisi, päinvastoin: Metsitetty pelto. Jos lähdetään siitä, että pelto on ollut peltona vuosikymmeniä ehkäpä satoja niin maaperässä ei ole juurakoita lahoamassa. Sinne ei tarvita mitään syötettä, ei kantoja ei hakkuutähteitä, paikkaamaan aikaisempien hakkuiden karikkeen hajoamista.
Kurjelle sanoisin, että ei niitä lukuja kannata pyöritellä. Aivan selvästi kasvun ja poistuman lasketaan on omat teoriat.
Kasvun laskennan osatekijät on helppo tietää ( runko, oksat ja juurakot).
Poistuma on monimutkainen laskea. Yksiselitteinen on hakkuun poistuma. Kuutiometrit tiedetään ja ekv arvo 0,7. Se on siinä. Lahopuun poistuma-arvo on monimutkaisempi. Se näyttää olevan melko vakio, joten lienee vain poistettava vuosikasvusta. Tai käytettävä kasvun ekv kerrointa.
Hakuun maaperävaikutus on täysin laskentamallien armoilla. On syötettä ja on maaperähaihduntaa. Ja edellisetkin vuodet on otettava huomioon. En lähde arvailemaan.
Taasko täällä lasketaan Luken tekemiä inventaarioita. Anneli näytti ainakin laskeneen tuon 0,7 kertoimen oikein. Siis 1 m3 runkopuuta painaa 400 kg ja siitä puolet on hiiltä, siis 200 kg ja moolisuhde 44/12 ( co2;c) antaa tulokseksi, että 1 m3 runkopuuta vastaa 0,7 tnco2ekv.
Jos haluaa tarkkoja arvoja mistäkin niin voin suositella vtt raportti 258 vuodelta 2016 Eija Alasalmi et al.
Sanoisin, että ulkopuolisten on hyvin vaikea saada selkoa Luken laskelmista. Yleensä vilkaisen niitä päällisinpuolin. V 2023 tietoja en ole edes vilkaissut.
Sen verran voin kuitenkin todeta, että Ollikainen/Soimakallio esittävät muunneltua totuutta HS kirjoituksessaan. Käyttivätkö peräti kerrointa 2 hakkuusäästölle. Pari vuotta sitten se oli vielä 1,7 Ollikaisen puheissa. Kertoimet vaikuttavat oikeilta, jos nielun lisäys tulee vuosikasvun lisäyksestä. Jos nielun lisäys tulee hakkuusäästöstä niin silloin kerroin on tuo 0,7 ensimmäisenä vuotena. Suurenee kyllä hiljalleen, koska hakkuusäästön runkopuun lisäbiomassa (oksat, juurakot) ei mene syötteeksi maahan. Maaperäpäästö on melko vakio, mutta pienenee, jos syötteeseen tulee katkos. Ruotsalaiset taitavat laskea tämä päinvastoin. Tai heillä ei ainakaan ole maaperäpäästöä. En ole tutkinut tarkemmin.
Sivuhuomautuksena voisin mainita, että juurakoiden nosto päätehakkuun jälkeen on oikea ilmastorikos. Juurakoiden nostosta tulee ensimmäisenä vuotena täysimääräinen vaje maaperähiileen. Vajeen paikkaamiseen menee vuosikymmeniä.
Anneli se jaksaa hehkuttaa finsilvan mainosjuttuja. Tuossakin insertissä kehuvat vastuullisuuttaan mm otsikolla ”hiilivarasto kasvaa”. Tekstissä sitten sanotaan, että nielua piisaa ja hiilivarasto pysyy samalla tasolla. Luulisi hälytyskellojen soivan, jos joku latelee tällaista tekstiä.
Metsän maapohjan kantokyvyn tieto on elintärkeä, jotta esim nieluvouhotus pysyisi kurissa. Ja pystyttäisiin suhtautumaan tietynlaisella hilpeydellä esim prof Pukkalan kirjoitukseen, miten lahopuuta tulee lisää kun hakataan jatkuvasti vain 8 m3/ha/vuosi metsässä, jossa on puusto 221 m3/ha.
isaskarilta painavaa puhetta.
Lähtisin kuitenkin siitä, että nykyiselläkin tiedolla, varsinkin metsäkeskusten keräämällä, voitaisiin arvioida kasvukyky. Käytettäisiin älyrobotteja laskemaan metsäkeskuksittain hakkuusuunnitelma, jolla voitaisiin saada optimaalinen kehitysluokkajakauma. Kiertoajan voisivat ottaa vanhan metsälain säännöistä.
Ilmastolain pohja petti nimenomaan siinä, että ei ollut mitään tietoa metsien kasvukyvystä. Ei edes ymmärretty, että käytettävissä ollutta mittaustietoa ei saamut käyttää tulevaisuuden ennustamiseen. Minä kyllä lähetin muutamalle kansanedustajalle sähköpostia ja varottelin asiasta. Tuskin ymmärsivät edes mistä oli kysymys.
Visakallolle huomauttaisin, että nykyajan satelliittien antama tieto metsistä on melkeimpä kivikautista. Mitä me teemme tiedolla paljonko metsässä on puuta tai kasvua, kun ei ole tietoa, mitä nuo luvut tarkoittavat. Tilastointiin ne ovat omiaan, mutta eivät metsäpäätösten pohjaksi.
Minun käsittääkseni Luke n tutkijoista Kari T Korhonen tai Lauri Mehtätalo on sanonut, että he eivät pysty sanomaan Suomen metsien kasvukyvystä kuin arvioita. Tarkoittaa, että satelliiteilla saadusta (tai vmi) metsätiedosta ei voi päätellä metsien kasvukykyä.