Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset

Visakallo ihmettee jotain asiaa, missä ei ole mitään tolkkua.

Viime syksynä uutisoitiin, kuinka kemera tukia oli myönnetty täysin perusteettomien hakemusten pohjalta. Olen varma, että suurelle yleisölle jäi huono kuva koko järjestelmästä. Sama on tilanne maatalouden tukien kanssa. Valvontabyrokratiaa on vaikka kuinka paljon, mutta silti valvonta pettää.

Ottavat varmaan metsäasioissakin satelliitit avuksi. Nehän pystyvät näiden metsätutkijoiden mukaan jopa laskemaan apteerauksen puille. Tulee aina mieleen laserkeilaus kymmenen vuotta sitten. Itä Suomen yliopiston tytkijaporukka tuli tarkastamaan keilaustarkkuutta. Mikä lie oli tarkkuus, kun keilauksessa kuusen n 15 vuotinen taimikko oli arvioitu hyväkasvuiseksi koivikoksi.

Outoja puheita täällä metsänhoidosta. Minä olen raivauksille saanut kemera tukia viimeksi joskus 30 vuotta sitten. Jätin liikaa koivuja kasvamaan niin loppui se tulonlähde. Saattaa olla, että nykyään pitää jättää koivuja tukien ehtona ja enemmän mitä minä jätin 90 luvulla.

Muutenkin olen sitä mieltä, että kyllä metsät pitää pystyä hoitamaan ilman tukiaisia. Puhutaan paljon kemeratukien pienestä määrästä. Valvontaorganisaation kulut pitäisi myös sisällyttää tuohon.

Joskus 15 vuotta sitten erehdyin hakemaan kemera-tukea tukkimiehen täin syömälle alalle, noin 1 ha. Mhy suositteli. Täysin käsittämätön byrokratia. Karrikoidusti voi sanoa, että valvoja tuli vierelle kävelemään istutusvaiheessa, että oikea määrä tulee istutettua ja oikeille etäisyyksille.

Näkisin, että metsät on hoidettava ilman tukia, mutta esim terveyslannoituksille niitä voisi myöntää.

Kurjelle sanoisin, että antaa Luken laskea mitä laskee. Minulla on metsistäni lähes sadan vuoden hakkuudata. Voi sanoa, että minulla ei ole aavistustakaan mitä ne kasvavat Luken mittareilla. Joitakin kasvutietoja saan metsätaloussuunnitelmista ja metsään.fi palvelusta.

Kun ajatellaan, että nuo metsät ovat järestään kerran päätehakattu ja vanhoista hakkuista ei ole kuin joitain kantoja jäljellä, niin tuo hakkuudata kertoo yksiselitteisesti mikä on ollut metsän kasvu minun ja yhteiskunnan kannalta. Lahopuut ja hakkuutähteet, mihin minä sitä tietoa tarvin. Useille metsäntutkijoille se lahopuun tutkiminen tuntuu olevan se laaja-alaisin tutkimusalue. Eivätkä näytä kuitenkaan ymmärtävän, että lahopuu nimensä mukaan lahoaa. Useille tutkijoille lahopuun määrä näyttää olevan metsään liittyvä riippumaton perusmuuttuja. Pieleen menee.

Täytyy ihmetellä näitä juttuja hehtaari päivässä. Ennen keskenkasvuisena saatoin tehdä 10 tuntisia päiviä, että juuri ja juuri onnistui hehtaari päivässä.

Taimikoita on erilaisia, mutta jotain jänisten ruokaa minä en mene raivaamaan. Itse asiassa käytän vanhan ajan oppia raivauksille. Sanoivat, että kuusikon raivaus on tehtävä silloin kun risut alkavat hakata kuusen latvuskasvua tai jos latvuskasvu alkaa pienentyä roskapuun takia.

Minusta tärkeää ei ole kuinka paljon kuluttaa hehtaarin raivaamiseen vaan se, että raivaa siten, että ainakaan kahdeksaan vuoteen ei tarvitse mennä alueelle.

Minä puhun kuusikoista ja koivikoista. Männiköistä en tiedä paljon mitään.

Luontosäännökset on kyllä outoja. Luulisi, että käpysonnin metsiä olisi suuret alueet pakkosuojelussa.

Minulla on tässä mielessä outo tilanne, että metsä, jonka ikä voisi olla korkeintaan 170 vuotta, on hakkuukiellossa luonnonsuojelun perusteella. Huhupuheiden mukaan alueella ei ollut edes metsää 100 vuotta sitten.