Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Visakallolle. Minä lasken hakkuudatasta kaiken runkopuun, mitä on myyty yhtiöille tai otettu omaan käyttöön esim polttopuuksi. Energiapuu on siis mukana, latvusmassa ja kannot eivät. Saadut luvut vuosikasvulle ja puustolle kerron 1,1 llä niin muu poistuma tulee huomioiduksi ja lukuja voi verrata Luken antamiin runkopuun määrätietoihin.
Noissa Visakallon luvuissa ei mikään täsmää. Aivan selvästi kiertoajan läpi oleva puusto/ha ja kasvu ovat paljon isompia. Luulisi, että luokkaa 10 m3/ha ainakin. Hakkuudatalaskenta antaa vääriä tietoja, jos metsän pinta-ala ei ole ollut vakio. Lähemmäs oikeaa tietoa pääset, kun lasket vain tuolle pinta-alalle, mikä on ollut metsänä täydet 41 vuotta.
Visakallolla ihan hyvää dataa metsästään. Tuo 41 vuotta kuitenkin vääristää tuloksia. Varsin tarkkaa dataa saa jos hakkuudata on kiertoaika+10 vuotta ajalta. Pari huomiota kuitenkin tein. Tukkiprosentti on iso. Aivankuin harvennushakkuut ja varsinkin ensiharvennukset olisivat vähäisiä. Toisaalta voisi kuvitella, että tuo hakkuu/vuosi 7,28 tulee olemaan suurempi kun laskentadata on kattavasti kiertoajan läpi.
Minun arvioni on, jos tuo vuosikasvu 7,28 olisi lopullinen, että nollanielu puusto olisi 160-165 m3/ha.
Mielenkiintoinen tieto on kuitenkin tuo, että Visakallo on pystynyt hakkaamaan metsänsä ”paljaaksi” 20 vuoden kierrolla. VMI n mukaan Suomen metsät paljaaksihakataan n 25 vuoden välein. Tämäkin antaisi viitteitä, että vuosikasvu ja keskimääräinen puusto ovat paljon isompia kuin jototeutunut.
Katselin Perkon lukijoiden kuvissa ollutta runkosarjaa. Teoreettisesti erittäin mielenkiintoinen. Perkolla näyttäisi olevan kaikki eväät onnistua jk ssa.
Mieleeni tuli sellainenkin ajatus, että onko metsän maapohjan kasvukyvyssä sellainen ”keikahduspiste”, että jk tuottaisi paremmin kuin jaksollinen. Kovan kasvuvoiman maapohja jaksollisessa näyttää tuottavan paksulustoista tukkia. Kuten myös ”huono” kaavuinen jk metsä.
Kurki puhuu haapojen kovasta kasvusta.
Minäkin olen ihmetellyt, miten tuollainen nopeakasvuinen puu kuin haapa, ei ole innostanut energiateollisuutta. 1 m3 haapaa antaa poltettuna energiaa suunnilleen yhtä paljon kuin 1 barreli öljyä. Öljyn hinnasta saisi siis hyvän vertailukohdan energiapuun hinnalle. Takavuosina taisi olla 8 eur/m3. olisiko nyt luokkaa 20 eur/m3. Käytettäessä haapaa lähienergiana niin tuo hintaero öljyyn verrattuna on pelkkää energiateollisuuden ahneutta.
Anneli puhui tuolla mesänhoidon suositusten puolesta. Aivan oikein. Maapohjan maksimaalinen hyödyntäminen tapahtuu nimenomaan metsänhoidon suositusten mukaan. Sitä vartenhan ne tehdään.
Nieluasiaan tämä ei kuitenkaan vaikuta. Jos kasvu tai muut ulkoiset tekijät ovat vakioita niin nielu menee aina nollaksi vaikka noudattaisi joka kuviolla metsänhoidon suosituksia.
Nollanielua vastaavan puuston/ha omassa metsässään saa hakkuudatasta. Koko tarkasteltava alue on pitänyt mennä kertaalleen kiertoajan läpi. Sen jälkeen pitää tarkastella dataa eri kiertoajan pituisissa jaksoissa. Tällöin saatava maksimi keskimääräinen puusto on toteutunut nollanielupuusto.
Kurki on nyt täysin pihalla tästä keskimääräisestä puustosta.
Kiertoajan läpilaskettu puusto on tärkeä tietää. Minulla esim on ainoastaan maapohjan vuosikasvua 6 m3/ha vastaava yksiselitteinen tieto 140 m3/ha. Molemmat luvut hakattavaa puuta.
Kiertoajan läpilaskettu puusto/ha on tärkeä tietää ainakin kahdessa vertailussa:
Optimikehitysluokkajakauma + kiertoajan sovittaminen maksimoimaan vuosikasvun antaa maapohjan jatkuvan kasvun maksimin. Jo pelkästään se, että löytyy tietoa kiertoajan läpi, vuosikasvu ja keskimääräinen puusto, on tärkeää.
Jos on nuorta puustoa niin tietää, koska tulee ”virtuaali” nielua. Puustoa on siis enemmän kuin optimi kehitysluokkajakauman mukainen puusto. Kiertoajan läpi laskettu vuosikasvu pitää tällöin arvioida. Se on paljon pienempi, mitä esim metsään.fi palvelu antaa.
PS Normaalimetsän teorialla voi laskea arvioita keskimääräisestä puustosta.
Anneli laittoi Pukkalan jk n runkolukusarjoja nähtäväksi.
Aika optimistinen oli alikasvosjatkumo. Ja ristiriitainen väittämään, että raivaussahaa ei tarvitsisi.
Minä taitaisin tehdä tuollaiseen metsään kaksi 50 m3 ylispuuhakkuuta ja hoitaa lopun puuston jaksollisen menetelmällä. Saattaisi jopa käydä, että päätehakkuuvaiheessa alla olisi täysitiheä alikasvos. Sen voisi jättää kasvamaan.
Puhuuko tuo Lauri tuosta MTK n entisen metsäjohtajan johtamasta puulaakista. Ennenmuinoin, kun Hakkarainen oli vielä MTK ssa, lähetin hänelle sähköpostin ja kehotin lopettamaan nieluhössötyksen. Perustelutkin annoin.
On hyvä, että Hakkarainen häipyi MTK sta. Näyttää jatkavan nieluevangeliumia Pro Silvassa. 50 vuotta vielä heillä piisaa nielua. Aika poikia. Tai heillä on metsät tosi surkeassa jamassa puustoltaan. Esim jos minä lopettaisin hakkuut metsissäni neljäksi vuodeksi niin nielu olisi sitten nollilla. Kyllähän nielua pitää olla, joten minä hakkuutan vain puolet vuosikasvusta. Kahdeksan vuoden päästä menee nielu nollille.Mitä tulee lahopuiden vaikutukseen metsä tuottoon niin mielelläni otan esimerkin. Joku partajeesus on sanonut, että Suomen metsissä pitäisi olla tai ainakin on ollut lahopuuta noin 100 m3/ha. Maanpäällinen puuaines lahoaa 6…7 % määrästään vuodessa. Tarkoittaa, että Suomen metsien vuosikasvun pitäisi olla vähintään 6 m3/ha jotta 100 m3 lahopuujatkumo voidaan ylläpitää. Hakkuita ei tuolloin voisi suorittaa ollenkaan, kun kaikki kasvu menisi tuonne jatkumoon.
Kurjelle sanoisin, että keskimääräinen puusto/ha voi olla joillekin helppo laskea. Useat katsovat sen suoraan jostain metsään-palvelusta. Kiertoajan läpi laskentaan sillä ei ole mitään tekemistä. Sama koskee vuosikasvua.
Minulla esim ei ole yhtään metsikköä, vielä, missä kasvu olisi 8 m3/ha/vuosi.
Jospa Kurjella olisi. Äkkiä Kurki varmaan lyö pöytään tuon kiertoajan läpi lasketun keskimääräisen puuston. Jos se helppoa on laskea.