Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Täällä aletaan keskustella näköjään jostain relaskoopista. Täytyy myöntää, että olen joskus sellaisen nähnyt. Saattanut jopa pitää sellaista kädessäni. Mutta en ole koskaan sellaista käyttänyt.
Relaskooppiasioista minulla on menneiltä vuosilta kuvaava esimerkki. Oli harsintahakattu kuusikko, koivut oli poistettu, ikää oli luokkaa 80 vuotta noin puolet rungoista, puolet n 40 vuotta, runkoluku 500-600. Minä halusin sen aukkohakattavaksi. Mhy edustaja tutkaili metsää relaskoopilla ja sanoi, että ei tehdä aukkoa. Myönsi kuitenkin, että, kun paljaalla silmällä katsoo niin yhdessä suunnassa näyttäisi, että ei aukkoa, toisessa suunnassa ilman muuta aukkohakkuu. Aukko tehtiin. Pääpointti on kuitenkin, että relaskooppimittaus olisi antanut tulokseksi, että osa noista ikälopuista kuusista olisi pitänyt jättää kasvamaan ja lahoamaan.
Minä en ole kovin paljoa seurannut näiden tuulivoimayhtiöiden touhuja, mutta joskus huomasin, että yhtiömuoto on Ky. Tarkoittanee, että itse tuulivoimayhtiön tulos on noin nolla ja mitään tuloveroja ei makseta. Sähkö myydään Mankala periaatteella. Tosin ihmettelen, että voihan osakeyhtiökin myydä sähköä Mankala periaatteella.
R.Ranta antoi esimerkin vanhan metsälain tulkinnan huonosta lopputuloksesta. Siellä vanhassa metsälaissa on saattanut olla joku virhe. Tein pikalaskun mielikuvatasolla ja tulin siihen tulokseen, että vanha metsälaki salli päätehakkuun jos arvokasvu oli alimmillaan 2% luokkaa. 1% arvokasvu metsässä, jossa on tukkipuuta on kyllä aikamoista maapohjan vajaakäyttöä. Että siinä mielessä päätehakkuu on ollut paikallaan.
Visakallo kiinnitti huomion todella tärkeään näkökohtaan. 350 kpl/ ha runkoja voi tulla alikasvosta ainakin tuoreempiin paikkoihin. Mutta mitä sillä asialla on jk n kanssa tekemistä. Minusta jk ssa 600 puuta/ ha on vielä alakanttiin. Niistä 100 kpl voisi olla alikasvosasteella. Näin jos hakkuita olisi tasaisesti 15 vuoden välein.
Tuosta Perkon runkolukutiedosta tulee mieleen omat ”jatkuvan” kasvatuksen alueet. Siellä on ollut runkoluku 400 kpl /ha ja hyvä alikasvos. Päätehakkuu ilman istutuksia ja ensiharvennus 25 vuotta päätehakkuusta. Kyllä se siitä.Anneli se jaksaa keskustella HS ssä. Kuten aikaisemmin huonautin niin TA jauhaa koko ajan juttujaan luonnonmetsät edellä. Talousmetsäväittämillä ei tule asioihin selvyyttä.
Luonnonmetsät ovat ilmastonmuutoksem kannalta siinä mielenkiintoisia, että niihin voisi soveltaa tuulimyllyuskovaisten väitteitä. Hehän väittävät, että tuulimyllyistä tuleva puuvaraston tuho ja vuosikasvun menetys ovat mitättömiä, kun sähkön tuotanto kuittaa sen nopeasti. Samalla logiikalla metsien vuosikasvu kuittaa luonnonmetsien ilmastohyödyn noin 50 vuodessa.
Anneli puhuu metsikön arvokasvusta. Arvokasvun vertailu pitää suorittaa päätehakkuun jälkeisen metsikön keskimääräiseen tuottoarvioon. Puhuvat, että jalostetuilla taimilla saadaan 20% arvonlisä. Onko tuo totta vai ei niin kukin joutuu sen itse arvailemaan arvokasvulaskelmissaan.
Kurki se jaksaa. Pitänee vielä vastata.
Suomessa puuvaranto on isontunut huomattavasti 50 vuodessa. Kivennäismailla paremman kasvun ansiosta, mutta pääasiassa suoojitusten tuoman lisäkasvun ansiosta. Sitä lisäkasvua ei kuitenkaan ole paljoa hakattu. Senhän näkee takavuosien suuresta nielusta. Kantosyöte on minimaalinen. Ja päätehakkuun jälkeiset kannot pitävät maaperähiilen määrän alhaisena pitkäänkin, kun taimissa ei ole isoja juurakoita.
Veli-Jussilla epämääräinen sanonta päätehakkuun viivästyttämisestä. Jos metsikössä on kova kasvu niin rehevän maan kuusikkoakin voi kasvattaa vaikka 120 vuotiaaksi jos metsikön vuosikasvu on isompi kuin jototeutunut kasvu.
Minulla on parin hehtaarin kuusikko, ikää n 60 vuotta ja puustoa yli 300 m3/ha. Mutta kasvu on kova. Tuulelle ovat arkoja. Pituutta keskimäärin yli 25 m. Viime kesänä meni 6 m3 nurin myrskyissä. Jos ensikesänä menee 4 m3 nurin niin pakko on päätehakata. Vaikka hiukan tekee pahaa. Puustohan saattaisi kasvaa 35 metriseksikin. Sellainen on komea metsä.
Kurjelle huomauttaisin, että kommenttini Siuko Taavin laskennasta ei liittynyt mitenkään kantojen hajoamisnopeuteen. Se voi olla nopeata tai hidasta, mutta jos niitä ei ole niin sillä ei ole mitään merkitystä.
Näkyy Siuko Taavi laskeneen väärin. Mistä lie laskenut kannot. 54 vuodessa ei paljoa kantoja tule.
Lukella on kyllä jokin ongelma tuossa puuvaraston lisääntymisen huomioonottamisessa.