Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Perkolta pyytäisin pari yksinkertaista tietoa jk kasvatuksesta.
Kuinka monta runkoa/ha poistetaan ja tilavuus/runko.
Minkä kokoisia ja kuinka monta/ha jää hakkuun jälkeen.
Minulla on parikin erillistä runkosarjaa mietinnässä, millä jk voisi antaa paremman vuosikasvun kuin jaksollinen. Mutta ovat täysin eri maailmoissa kuin mitä Perko on esittänyt. Mieluummin kehittäisin teoriaa olemassa olevan tiedon pohjalta. Pohjapinta-aloilla en tee mitään, koska puut kasvavat yksilöinä eivät jonain pohjapinta-alakönttänä.
Kuusiuskova iski kovat luvut pöytään. Minä en esimerkiksi pääse lähellekään noita vuosikasvuja.
Kertoo nyt Kuusiuskova meille ”huonojen” metsien kasvattajille, että mikä on tuolloin kiertoaika ja päätehakkuussa hakattava puumäärä.
Jovain näyttää vetoavan prof Pukkalan asiantuntemukseen jk hakkuissa. Sanoisin, että Pukkala ei ymmärrä täydelliseeti jaksollisen metsänkasvun perusteita. Vaikea sitä on silloin tehdä vertailuja jaksollinen vai jk.
Pukkalalla on esim tällainen blogikirjoitus kuin Suomen metsissä on vähän puuta. Laajasti on tutkinut. Yksi lopputulema, mitä hän sai ei kuitenkaan pätenyt minun metsiini. Minä tein siitä kommentin. Hänen mielestään hänen laajat (exel) tutkimukset ovat vertaansa vailla ja päteviä. Jos jollain on hakkuudataa, joka ei ole sopusoinnussa niin hänen mielestään hänen väittämänsä on silti yleispätevä. Todellisuudessa hänen väitteensä oli erikoistapaus kuten minunkin.
Täällä aletaan keskustella näköjään jostain relaskoopista. Täytyy myöntää, että olen joskus sellaisen nähnyt. Saattanut jopa pitää sellaista kädessäni. Mutta en ole koskaan sellaista käyttänyt.
Relaskooppiasioista minulla on menneiltä vuosilta kuvaava esimerkki. Oli harsintahakattu kuusikko, koivut oli poistettu, ikää oli luokkaa 80 vuotta noin puolet rungoista, puolet n 40 vuotta, runkoluku 500-600. Minä halusin sen aukkohakattavaksi. Mhy edustaja tutkaili metsää relaskoopilla ja sanoi, että ei tehdä aukkoa. Myönsi kuitenkin, että, kun paljaalla silmällä katsoo niin yhdessä suunnassa näyttäisi, että ei aukkoa, toisessa suunnassa ilman muuta aukkohakkuu. Aukko tehtiin. Pääpointti on kuitenkin, että relaskooppimittaus olisi antanut tulokseksi, että osa noista ikälopuista kuusista olisi pitänyt jättää kasvamaan ja lahoamaan.
Minä en ole kovin paljoa seurannut näiden tuulivoimayhtiöiden touhuja, mutta joskus huomasin, että yhtiömuoto on Ky. Tarkoittanee, että itse tuulivoimayhtiön tulos on noin nolla ja mitään tuloveroja ei makseta. Sähkö myydään Mankala periaatteella. Tosin ihmettelen, että voihan osakeyhtiökin myydä sähköä Mankala periaatteella.
R.Ranta antoi esimerkin vanhan metsälain tulkinnan huonosta lopputuloksesta. Siellä vanhassa metsälaissa on saattanut olla joku virhe. Tein pikalaskun mielikuvatasolla ja tulin siihen tulokseen, että vanha metsälaki salli päätehakkuun jos arvokasvu oli alimmillaan 2% luokkaa. 1% arvokasvu metsässä, jossa on tukkipuuta on kyllä aikamoista maapohjan vajaakäyttöä. Että siinä mielessä päätehakkuu on ollut paikallaan.
Visakallo kiinnitti huomion todella tärkeään näkökohtaan. 350 kpl/ ha runkoja voi tulla alikasvosta ainakin tuoreempiin paikkoihin. Mutta mitä sillä asialla on jk n kanssa tekemistä. Minusta jk ssa 600 puuta/ ha on vielä alakanttiin. Niistä 100 kpl voisi olla alikasvosasteella. Näin jos hakkuita olisi tasaisesti 15 vuoden välein.
Tuosta Perkon runkolukutiedosta tulee mieleen omat ”jatkuvan” kasvatuksen alueet. Siellä on ollut runkoluku 400 kpl /ha ja hyvä alikasvos. Päätehakkuu ilman istutuksia ja ensiharvennus 25 vuotta päätehakkuusta. Kyllä se siitä.Anneli se jaksaa keskustella HS ssä. Kuten aikaisemmin huonautin niin TA jauhaa koko ajan juttujaan luonnonmetsät edellä. Talousmetsäväittämillä ei tule asioihin selvyyttä.
Luonnonmetsät ovat ilmastonmuutoksem kannalta siinä mielenkiintoisia, että niihin voisi soveltaa tuulimyllyuskovaisten väitteitä. Hehän väittävät, että tuulimyllyistä tuleva puuvaraston tuho ja vuosikasvun menetys ovat mitättömiä, kun sähkön tuotanto kuittaa sen nopeasti. Samalla logiikalla metsien vuosikasvu kuittaa luonnonmetsien ilmastohyödyn noin 50 vuodessa.
Anneli puhuu metsikön arvokasvusta. Arvokasvun vertailu pitää suorittaa päätehakkuun jälkeisen metsikön keskimääräiseen tuottoarvioon. Puhuvat, että jalostetuilla taimilla saadaan 20% arvonlisä. Onko tuo totta vai ei niin kukin joutuu sen itse arvailemaan arvokasvulaskelmissaan.
Kurki se jaksaa. Pitänee vielä vastata.
Suomessa puuvaranto on isontunut huomattavasti 50 vuodessa. Kivennäismailla paremman kasvun ansiosta, mutta pääasiassa suoojitusten tuoman lisäkasvun ansiosta. Sitä lisäkasvua ei kuitenkaan ole paljoa hakattu. Senhän näkee takavuosien suuresta nielusta. Kantosyöte on minimaalinen. Ja päätehakkuun jälkeiset kannot pitävät maaperähiilen määrän alhaisena pitkäänkin, kun taimissa ei ole isoja juurakoita.