Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Veli-Jussilla epämääräinen sanonta päätehakkuun viivästyttämisestä. Jos metsikössä on kova kasvu niin rehevän maan kuusikkoakin voi kasvattaa vaikka 120 vuotiaaksi jos metsikön vuosikasvu on isompi kuin jototeutunut kasvu.
Minulla on parin hehtaarin kuusikko, ikää n 60 vuotta ja puustoa yli 300 m3/ha. Mutta kasvu on kova. Tuulelle ovat arkoja. Pituutta keskimäärin yli 25 m. Viime kesänä meni 6 m3 nurin myrskyissä. Jos ensikesänä menee 4 m3 nurin niin pakko on päätehakata. Vaikka hiukan tekee pahaa. Puustohan saattaisi kasvaa 35 metriseksikin. Sellainen on komea metsä.
Kurjelle huomauttaisin, että kommenttini Siuko Taavin laskennasta ei liittynyt mitenkään kantojen hajoamisnopeuteen. Se voi olla nopeata tai hidasta, mutta jos niitä ei ole niin sillä ei ole mitään merkitystä.
Näkyy Siuko Taavi laskeneen väärin. Mistä lie laskenut kannot. 54 vuodessa ei paljoa kantoja tule.
Lukella on kyllä jokin ongelma tuossa puuvaraston lisääntymisen huomioonottamisessa.Minä ilostuin jo, että R.Ranta olisi löytänyt jonkun valuvian vanhan metsälain periaatteista. Ja vielä mitä. Metsän tuotto pitäisi muka laskea jonkin Wincapita sijoittuksen tuottolupauksen mukaan.
Tuottovaatimukseenkin suhtaudun varauksellisesti. Silloin jos tuottovaatimus lyhentää kiertoaikaa ja pienentää ylikiertoajan olevaa vuosikasvua. Pienempi vuosikasvu tarkoittaa pienempää puuvarastoa metsissä. Maapallon maapinta-ala on rajallinen. Tuntuu eettisesti arveluttavalta, että rajallista tuotantotekijää alihyödynnetään vain kun jostain Wincapita sijoituksesta on luvassa parempi tuotto.
isaskarille sanoisin, että kun päätehakkuualueesta puhutaan niin mielelläni käyttäisin sanontaa leimikko. Mutta kun nuo tieteentekijät ovat määrittäneet asiat niin, että metsälö sisältää monta metsikköä.
Hiukan jää epäselväksi tuon metsälösanan merkitys. Metsänomistajan näkökulmasta kaikki saman omistajan metsät muodostavat metsälön. Mutta ulkopuolisesta voisi tuntua, että eri kiinteistönumeroilla olevat alueet ovat eri metsälöitä.
isaskar esittää outoja väitteitä. Veikkaisin, että meillä on jokin perustavaa laatua oleva erimielisyys sanojen merkityksestä.
Metsikkö on jonkin metsäalueen osa, missä puusto on jollainlailla samanlaista esim iältään. Metsikkö kasvaa istutuksen jälkeen mitä kasvaa ja sitten kasvu nopeutuu kunnes taas alkaa pienentyä. Tälle metsikölle voidaan arvioida toteutunut keskimääräinen kasvu. Jos vuosikasvu tuossa metsikössä on isompi kuin jototeutunut niin keskikasvu suurenee. Jos vuosikasvu tuossa metsikössä on pienempi kuin jototeutunut keskikasvu niin keskikasvu alkaa pienentyä. Huono homma. Uudistushakkuu on ajankohtainen.
Uudistushakkuun ajoitus on valinta ja arvokysymys. Minua on näissä kysymyksissä avittanut kaksi seikkaa:
1 Keskikasvu vertailu. Viime aikoina on ollut paljon myrskyjä ja muita luonnontuhoja. Jos metsikkö on yli 50 vuotiasta niin, jos kahtena vuotena peräkkäin tuhoutuu pari puuta/ha (päätehakkuussa vastaa 2 m3/ha) niin suoritetaan päätehakkuu. Jos istutettavan metsikön keskikasvu arvioidaan olevan 8 m3/ha niin tuon metsikön kasvun pitäisi olla yli 10 m3/ha.
2 Arvokasvun vertailu. Istutettavan metsikön keskimääräinen vuosituotto pitää arvioida. Ja verrata sitä päätehakkuuta odottavan metsän vuosituottoon. Päätehakkuu on ajankohtainen, kun vuosituotto näyttää putoavan lähelle istutettavan metsän tuottoa.
Anneli tuolla ehdotti miten saataisiin metsien ikäjakaumaa nuorennettua vaikka vähennettäisiin hakkuita. En ymmärtänyt.
Minusta ongelma on, että koko metsän ikäjakauma vanhenee yhdellä vuodella, jos ei hakata yhtään. Sitä totuutta on aika vaikea kampittaa.
Kasvua saadaan lisää jos keskitytään hakkaamaan aukoksi metsikköjä, joiden vuosikasvu on pienempi kuin kyseisen metsikön keskiarvokasvu. Mutta nuoreneeko ikäjakauma? Ja ne vanhat metsät piti säästää hakkuilta. Ja jos oikein tarkkoja ollaan niin talousmetsässä ei saisi olla kovin isoja sellaisia alueita, että vuosikasvu alittaa metsikön keskiarvokasvun.
R.Ranta esittää aika vahvan väitteen vanhan metsälain periaatteesta.
Jotta voin puntaroida muitakin mahdollisuuksia maksimoida ylikiertoajan laskettua vuosikasvua niin olisi ihan hyvä kuulla mitä muita tapoja on maksimointiin. Huomauttaisin, että yli kiertoajan vaatimus mitätöi monta hyvää teoriaa. Toisaaltaa pitää lähteä siitä, että kiertoaika, eli päätehakkuun suoritus on aina kun metsikön vuosikasvu on sama kuin ylikiertoajan laskettu vuosikasvu.
Muutenkin olisi hyvä kuulla vaihtoehtoisia teorioita. Itse jäin miettimään syksyllä, että onko mahdollista, että hakkuiden vähentäminen ei vanhentaisi metsien ikäjakaumaa. Tulin siihen tulokseen, että se on mahdollista, mutta olen unohtanut miten.
Näyttää, että siellä HS keskustelussa tämä TA puhuu koko ajan luonnonmetsistä. Ja haikailee niiden perään. Luonnonmetsän biomassa maaperähiilineen on noin kaksinkertainen talousmetsiin verrattuna. On aivan varma, että talousmetsäväiitämillä ei tuohon päästä.
Jotenkin tuntuu, että nämä vihreästi suuntautuneet käyttävät tätä luonnonmetsäkriteeriä täysin hyväkseen. Mutta esim Ville Niinistö oikein suuttui kun joku kysyi, onko hänellä tarkoitus lopettaa metsätalous Suonesta. Pitää muistaa, että Niinistö oli EU parlamentissa jonkinlainen nieluexpertti.
Huomauttaisin tästä luonnonmetsien kaksinkertaisesta hiilivarastosta, että hakkuiden lopettaminen auttaisi vain n 25 vuotta. Suomen talousmetsät hakataan ”puhtaiksi” laskennollisesti 25 vuoden välein. Tällöin hakkuiden lopetuksella saataisiin kaksinkertainen biomassa 25 vuodessa (laskennollisesti).
Vilkaisin tuon HS artikkelin kommetteja. Siellä näyttää olevan vakio kommentoija Toni. Shakkimiehiä. Pelaa tyypillistä pulushakkia. Siellä kommentit eivät johda mihinkään. Pitäisihän keskustelun edetä kommenttien lisääntyessä.