Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
isaskarille sanoisin, että kun päätehakkuualueesta puhutaan niin mielelläni käyttäisin sanontaa leimikko. Mutta kun nuo tieteentekijät ovat määrittäneet asiat niin, että metsälö sisältää monta metsikköä.
Hiukan jää epäselväksi tuon metsälösanan merkitys. Metsänomistajan näkökulmasta kaikki saman omistajan metsät muodostavat metsälön. Mutta ulkopuolisesta voisi tuntua, että eri kiinteistönumeroilla olevat alueet ovat eri metsälöitä.
isaskar esittää outoja väitteitä. Veikkaisin, että meillä on jokin perustavaa laatua oleva erimielisyys sanojen merkityksestä.
Metsikkö on jonkin metsäalueen osa, missä puusto on jollainlailla samanlaista esim iältään. Metsikkö kasvaa istutuksen jälkeen mitä kasvaa ja sitten kasvu nopeutuu kunnes taas alkaa pienentyä. Tälle metsikölle voidaan arvioida toteutunut keskimääräinen kasvu. Jos vuosikasvu tuossa metsikössä on isompi kuin jototeutunut niin keskikasvu suurenee. Jos vuosikasvu tuossa metsikössä on pienempi kuin jototeutunut keskikasvu niin keskikasvu alkaa pienentyä. Huono homma. Uudistushakkuu on ajankohtainen.
Uudistushakkuun ajoitus on valinta ja arvokysymys. Minua on näissä kysymyksissä avittanut kaksi seikkaa:
1 Keskikasvu vertailu. Viime aikoina on ollut paljon myrskyjä ja muita luonnontuhoja. Jos metsikkö on yli 50 vuotiasta niin, jos kahtena vuotena peräkkäin tuhoutuu pari puuta/ha (päätehakkuussa vastaa 2 m3/ha) niin suoritetaan päätehakkuu. Jos istutettavan metsikön keskikasvu arvioidaan olevan 8 m3/ha niin tuon metsikön kasvun pitäisi olla yli 10 m3/ha.
2 Arvokasvun vertailu. Istutettavan metsikön keskimääräinen vuosituotto pitää arvioida. Ja verrata sitä päätehakkuuta odottavan metsän vuosituottoon. Päätehakkuu on ajankohtainen, kun vuosituotto näyttää putoavan lähelle istutettavan metsän tuottoa.
Anneli tuolla ehdotti miten saataisiin metsien ikäjakaumaa nuorennettua vaikka vähennettäisiin hakkuita. En ymmärtänyt.
Minusta ongelma on, että koko metsän ikäjakauma vanhenee yhdellä vuodella, jos ei hakata yhtään. Sitä totuutta on aika vaikea kampittaa.
Kasvua saadaan lisää jos keskitytään hakkaamaan aukoksi metsikköjä, joiden vuosikasvu on pienempi kuin kyseisen metsikön keskiarvokasvu. Mutta nuoreneeko ikäjakauma? Ja ne vanhat metsät piti säästää hakkuilta. Ja jos oikein tarkkoja ollaan niin talousmetsässä ei saisi olla kovin isoja sellaisia alueita, että vuosikasvu alittaa metsikön keskiarvokasvun.
R.Ranta esittää aika vahvan väitteen vanhan metsälain periaatteesta.
Jotta voin puntaroida muitakin mahdollisuuksia maksimoida ylikiertoajan laskettua vuosikasvua niin olisi ihan hyvä kuulla mitä muita tapoja on maksimointiin. Huomauttaisin, että yli kiertoajan vaatimus mitätöi monta hyvää teoriaa. Toisaaltaa pitää lähteä siitä, että kiertoaika, eli päätehakkuun suoritus on aina kun metsikön vuosikasvu on sama kuin ylikiertoajan laskettu vuosikasvu.
Muutenkin olisi hyvä kuulla vaihtoehtoisia teorioita. Itse jäin miettimään syksyllä, että onko mahdollista, että hakkuiden vähentäminen ei vanhentaisi metsien ikäjakaumaa. Tulin siihen tulokseen, että se on mahdollista, mutta olen unohtanut miten.
Näyttää, että siellä HS keskustelussa tämä TA puhuu koko ajan luonnonmetsistä. Ja haikailee niiden perään. Luonnonmetsän biomassa maaperähiilineen on noin kaksinkertainen talousmetsiin verrattuna. On aivan varma, että talousmetsäväiitämillä ei tuohon päästä.
Jotenkin tuntuu, että nämä vihreästi suuntautuneet käyttävät tätä luonnonmetsäkriteeriä täysin hyväkseen. Mutta esim Ville Niinistö oikein suuttui kun joku kysyi, onko hänellä tarkoitus lopettaa metsätalous Suonesta. Pitää muistaa, että Niinistö oli EU parlamentissa jonkinlainen nieluexpertti.
Huomauttaisin tästä luonnonmetsien kaksinkertaisesta hiilivarastosta, että hakkuiden lopettaminen auttaisi vain n 25 vuotta. Suomen talousmetsät hakataan ”puhtaiksi” laskennollisesti 25 vuoden välein. Tällöin hakkuiden lopetuksella saataisiin kaksinkertainen biomassa 25 vuodessa (laskennollisesti).
Vilkaisin tuon HS artikkelin kommetteja. Siellä näyttää olevan vakio kommentoija Toni. Shakkimiehiä. Pelaa tyypillistä pulushakkia. Siellä kommentit eivät johda mihinkään. Pitäisihän keskustelun edetä kommenttien lisääntyessä.
Minun täytyy tunnustaa, että en ymmärrä ollenkaan mistä asiasta täällä väitellään.
Minä olen saanut jo 90 luvulla moton mittaamat runkopuu tiedot. Muistaakseni perustieto oli halkaisija rinnankorkeudella ja tukkiosuuden ja kuituosuuden pituudet. Keskimääräiset tilavuudetkin olivat. Lienevät laskettu rinnankorkeusmitasta.
Pitäisikö nämä tiedot kenties saada jo ennen puun myyntiä?
En allekirjoita.
Annelilla ihan hyvä kommenttiehdotus ja perustelutkin löytyvät ihan oikein.
Keskustelujen kulun kannalta ehkä liian laajalla rintamalla kommentoitu. Itse käyttäisin jonkun osa-alueen kärjistettyä väitettä. Osa-alueina esim hakkuuvuoto, nielujen nollaantuminen tai talousmetsien pinta-alan pienentäminen suojeluun ja ennallistamiseen
mehtäukolle sanoisin tuosta minun ”jatkuvasta” kasvatuksesta, että tuolle parin hehtaarin 50 vuotiaalle kuusikolle metsäkeskus ehdottelee päätehakkuuta. Joku saattaisi tehdäkin, kun taimikko jäisi talvihakkuussa täysin lumen alle. Siellä on joku 250 m3/ha ja latvan vuosikasvu 30-50 cm. Ei ole aika päätehakkuulle. Kymmenen vuoden jälkeen pitää katsoa miten toimia. Kallista on tuhota tiheäkasvuista alikasvosta.
Kurjelle sanoisin, että minä en pystynyt teoreettisesti ratkaisemaan tuota jk n kasvatumallia. Se 90% tukkiosuus sotkee koko teoreettisen tarkastelun.
Pitäisi saada tietoon näitä runkolukuja ja tilavuuksia niin voisi jotain parempaa yrittää.
Jk n kaavattajien kuvissa on usein tuo epäsuhta, että näytetään jaksollisen kasvatuksen muutosta jatkuvaan kasvatukseen, mutta tuleva pienkasvusto puuttuu. Minulla on nyt yksi parin hehtaarin alue, missä on 50 vuotisen tasaikäisen kuusikon alla tasainen 10-15 cm kuusentaimikko. 10 vuoden päästä lienee päätehakkuu ja pitää katsoa sovelletaanko iänikuista jatkuvaa kasvatusta eli avohakkuu ja antaa alikasvoksen kasvaa.