Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Kurki kyseli tuolla nielun kertoimia vakiohakkuilla. Ilman tarkempia laskelmia sanoisin, että se on sama kuin vuosikasvun kerroin, jotain 1,3.
Tuota Lukelta annettua vastausta nielun kertoimeksi 0,7 en ymmärrä.
0,7 on aivan oikein ensimmäisenä vuonna, jos alkutilanne on, että nielu on nolla ja sitten vähennetään hakkuita, että tulee nielua. V 2023 olisi ollut nielua, vaikka hakkuita ei olisi pienennetty. Sillä nielulla kerroin on isompi kuin 0,7. 1,3 tuntuisi järkevältä.
aSanta tuolla on siirtynyt metaboliikkaan. Minä en tosiaankaan ole perehtynyt yhtään tuohon alaan. Pitäydyn täysin ns makrotason asioissa.
Makrotasolla maaperähiili kertyy hitaasti. Täysi maaperähiilen varasto vakio metsänkasvulla ja metsänkäsittelyllä kertyy maksimiinsa n 200 vuodessa. Sama pätee sen tuhoutumiseen. Sanoisin, että vakaata on.
Anneli antoi tuolla luettavaksi mielenkiintoisen artikkelin. Pikkuisen vilkaisin, mutta en syventynyt asiaa.
Epäilen kuitenkin, että artikkeli on täyttä huuhaata. Yleensä asiat menevät pieleen ainakin seuraavista syistä:
1 Jos metsän puusto on maapohjan maksimikasvua vastaava niin nielu on nolla. Mistä maksetaan?
2. Jos kohdan 1 tilanteessa maksetaan kiertoajan pidentämisestä niin vuosikasvu pienenee. Mikä järki on maksaa vuosittaisen hiilensidonnan pienenemisestä?
3. Jos metsän puusto on alkuaan suurempi kuin kohdan 1 tapauksessa, sen vuosikasvu saattaa olla paljon isompi kuin tuo maapohjan kiertoajan läpi laskettu vuosikasvu. Nielu on iso, koska järkevästi myytävää puuta ei ole. Mutta metsä ei voi pitemmän päälle kasvaa enemmän kuin maapohjan maksimikasvu. Tällöin maksettaisiin ”virtuaali” nielulle, joka tuhoutuu joko hakkuilla tai laholla.Minä lakkautin Maaseudun Tulevaisuuden tilauksen, kun minun kommenttiani, kahdella eri versiolla, ei hyväksytty. Nämä yllä mainitut kommentit olisin esittänyt (asiasisällöltään). Kyse oli jostain rahastoyhtiöjutusta, missä kehuivat alkavansa tehdä bisnestä hiilinieluilla, kun metsänkasvatus tuottaa niin huonosti. Jotenkin tuntui, että tuon lehden vastuullinen journalismi ei ollut kohdallaan.
Kurki kyseli taas tuosta eri kertoimesta. Vaikea siihen on vastata, kun alunalkaenkaan kasvua ja poistumaa ei voi laskea samalla kertoimella. Kysymyksessä ei siis ollut mitään mieltä. Se kerroin on sama jos hakkut ovat vakio ja pienemmät kuin kasvu.
aSanta näyttää olevan hajulla asiasta, mutta jotain menee ajatuksessa pieleen. Se on se karikehajoaminen kun on tasaista ja hakkuut vaihtelevat. Niistä se ero tulee kertoimiin.
Suurella innolla odotan miten Anneli ja aSanta jatkavat oman näkökantansa puolustamista. Annelille en tuosta pienentyneen karikesyötön vaikutuksesta viitsinyt vastata, kun huomasin, että emme puhu edes samasta asiasta.
Sellainen pieni vinkki molemmille, että opetelkaa metaanin käyttäytyminen ilmakehässä niin on helpompi ymmärtää maaperähiilen käyttäytymistä.
En ymmärrä Perkon laskelmaa puun myyntituloista.
Jos on olemassa dataa 50 vuodelta. Ja jos hakkuuväli on ollut 15 vuotta tai pienempi koko alalla niin viimeisen 15 vuoden hakkuista saisi jonkinlaisen arvion kannattavuudesta. Virhettä tulee, kun hakkuissa on mukana puita, jotka ovat vanhempia kuin 50 vuotta. Vasta sen jälkeen, kun kaikki hakattavat ja jäävät puut ovat iältään tarkastelujakson sisällä, voidaan saada tarkkoja tietoja. Siksi käytän arviota, että pitäisi olla tiedot 100 vuodelta.
mehtäukolla hyviä kysymyksiä minun ”jatkuvan kasvatuksen” sovellutuksesta. Itse mieluummin teetän maanmuokkauksen ja teen istutuksen päätehakkuualoille. Jos alalla on täysitiheä muutaman kymmenen sentin pituinen alikasvoskuusikko niin pakkohan se on sinne jättää ja antaa kaavaa. Kalliiksi tulisi sen tuhoaminen.
Nämä alat, missä on tällainen alikasvoskuusikosta tullut metsä on jo ensiharvennettu n 25 vuoden iässä ja yksi ala jo kakkosharvennettu 40 vuoden iässä. Siinä mielessä ei siinä paljoa kasvutappiota voi olla. Mahdollinen juurikääpäongelma on kysymysmerkki. Mutta tuolla kasvuvauhdilla siellä on jo 50 vuotiaana tuhti kuusikko, että ei tarvitse ”syöttää” laholle pitkällä kiertoajalla.
Annelille huomauttaisin noista Ollikaisen väitteistä, että hän otti mukaan koko biomassan maaperähiilineen.
Maaperähiili jatkaa hajoamistaan omaan tahtiinsa vaikka hakkuita vähennettäisiin. Syöte kuitenkin pienenee. Hakkuiden vähetessä niitä juurakoita ei saa ottaa mukaan nieluksi.Kurki se jaksaa kysellä. Minä olen aika laiska laskemaan numerolaskuja.
Minusta hakkuusäästöstä pitää erottaa vuosikausia jatkunut säästö ja hakkuiden vähenemisestä aiheutuva säästö. Niillä on erilainen vaikutus maaperähiileen.
Luken laskenta vaikuttaa oikeansuuntaiselta.
Minä en nyt kerkiä tutkimaan Luken laskentaa.
Vaikuttaa kuitenkin, että he ovat irtautumassa Ilmastopaneelin Ollikaisen höpöpuheista. Ollikainen aina väitti, parin kuukauden välein TV ssä, että hakkuiden pienentämisestä tulee valtava biomassan lisäys. Oliko kerroin 1,7. Tämä tarkoittaisi, että maaperässä oleva biomassa keskeyttäisi hajoamisen vähentyneen hakkuun osalta. Luke lla on selvät teoriat, miten maaperähajoaminen jatkaa entisellä vauhdillaan, vaikka hakkuita vähennetään. Juurakoita tuon hakkuuvähennyksen osalta ei ainakaan saa ottaa mukaan biomassan lisäykseen. Oksa ja latvusmassa lienee otettava, mutta en ole varma.