Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Kurki kyseli taas tuosta eri kertoimesta. Vaikea siihen on vastata, kun alunalkaenkaan kasvua ja poistumaa ei voi laskea samalla kertoimella. Kysymyksessä ei siis ollut mitään mieltä. Se kerroin on sama jos hakkut ovat vakio ja pienemmät kuin kasvu.
aSanta näyttää olevan hajulla asiasta, mutta jotain menee ajatuksessa pieleen. Se on se karikehajoaminen kun on tasaista ja hakkuut vaihtelevat. Niistä se ero tulee kertoimiin.
Suurella innolla odotan miten Anneli ja aSanta jatkavat oman näkökantansa puolustamista. Annelille en tuosta pienentyneen karikesyötön vaikutuksesta viitsinyt vastata, kun huomasin, että emme puhu edes samasta asiasta.
Sellainen pieni vinkki molemmille, että opetelkaa metaanin käyttäytyminen ilmakehässä niin on helpompi ymmärtää maaperähiilen käyttäytymistä.
En ymmärrä Perkon laskelmaa puun myyntituloista.
Jos on olemassa dataa 50 vuodelta. Ja jos hakkuuväli on ollut 15 vuotta tai pienempi koko alalla niin viimeisen 15 vuoden hakkuista saisi jonkinlaisen arvion kannattavuudesta. Virhettä tulee, kun hakkuissa on mukana puita, jotka ovat vanhempia kuin 50 vuotta. Vasta sen jälkeen, kun kaikki hakattavat ja jäävät puut ovat iältään tarkastelujakson sisällä, voidaan saada tarkkoja tietoja. Siksi käytän arviota, että pitäisi olla tiedot 100 vuodelta.
mehtäukolla hyviä kysymyksiä minun ”jatkuvan kasvatuksen” sovellutuksesta. Itse mieluummin teetän maanmuokkauksen ja teen istutuksen päätehakkuualoille. Jos alalla on täysitiheä muutaman kymmenen sentin pituinen alikasvoskuusikko niin pakkohan se on sinne jättää ja antaa kaavaa. Kalliiksi tulisi sen tuhoaminen.
Nämä alat, missä on tällainen alikasvoskuusikosta tullut metsä on jo ensiharvennettu n 25 vuoden iässä ja yksi ala jo kakkosharvennettu 40 vuoden iässä. Siinä mielessä ei siinä paljoa kasvutappiota voi olla. Mahdollinen juurikääpäongelma on kysymysmerkki. Mutta tuolla kasvuvauhdilla siellä on jo 50 vuotiaana tuhti kuusikko, että ei tarvitse ”syöttää” laholle pitkällä kiertoajalla.
Annelille huomauttaisin noista Ollikaisen väitteistä, että hän otti mukaan koko biomassan maaperähiilineen.
Maaperähiili jatkaa hajoamistaan omaan tahtiinsa vaikka hakkuita vähennettäisiin. Syöte kuitenkin pienenee. Hakkuiden vähetessä niitä juurakoita ei saa ottaa mukaan nieluksi.Kurki se jaksaa kysellä. Minä olen aika laiska laskemaan numerolaskuja.
Minusta hakkuusäästöstä pitää erottaa vuosikausia jatkunut säästö ja hakkuiden vähenemisestä aiheutuva säästö. Niillä on erilainen vaikutus maaperähiileen.
Luken laskenta vaikuttaa oikeansuuntaiselta.
Minä en nyt kerkiä tutkimaan Luken laskentaa.
Vaikuttaa kuitenkin, että he ovat irtautumassa Ilmastopaneelin Ollikaisen höpöpuheista. Ollikainen aina väitti, parin kuukauden välein TV ssä, että hakkuiden pienentämisestä tulee valtava biomassan lisäys. Oliko kerroin 1,7. Tämä tarkoittaisi, että maaperässä oleva biomassa keskeyttäisi hajoamisen vähentyneen hakkuun osalta. Luke lla on selvät teoriat, miten maaperähajoaminen jatkaa entisellä vauhdillaan, vaikka hakkuita vähennetään. Juurakoita tuon hakkuuvähennyksen osalta ei ainakaan saa ottaa mukaan biomassan lisäykseen. Oksa ja latvusmassa lienee otettava, mutta en ole varma.Minulla on ollut käytössä ylivertainen sovellutus jatkuvasta kasvatuksesta. Kymmeniä hehtaareja. Tehdään aukkohakkuu, ei istuteta eikä maata muokata. Pääasia, että ennen aukkohakkuuta alalla on pientä kuusen tainta. Muuten hyvä systeemi, mutta ykkösraivaus oli työläs. Vaikkakin niittosysteemillä sai raivata. Hyvä puoli on, että nuo alat on jo ensiharvennettu. Huono puoli, että uutta alaa pukkaa.
Jatkuvassa kasvatuksessa ”kiertoaika” on harvennushakkuiden välinen aika. Ongelmana on, että aloitus olisi tehtävä paljashakatulta alalta. Ongelma voidaan välttää, jos löytyy n 100 vuotinen hakkuudata jatkuvan kasvatuksen metsästä siten, että se on ollut koko ajan jatkuvassa kasvatuksessa. Keskimääräinen puusto ja hakattu vuosikasvu ja sen tukkipuu% löytyvät silloin parin viimeisen vuosikymmenen tiedoista. Puustopääoman tuottoprosentti on hiukan vaikeampi ratkaista, mutta hakkuudatan läpimittatiedoista se selvinnee jollain kaavalla.
Jos jollain on 60 vuotinen hakkuudata jatkuvasta kasvatuksesta niin parin viimeisen vuosikymmenen hakkuutiedoista saa jo hyvän arvion tilanteesta.
Edellä olen olettanut, että hakkuut on tehty jonkin verran nopeammin kuin 20 vuoden välein.
Kurki on näemmä tulkinnut Luken maaperähiililaskentaa.
Olen vahvasti sitä mieltä, että Luke lla osaavat laskea maaperähiilen oikein.Mitä olen heidän laskentateoriaansa tutustunut niin minun arvioni on, että he laskevat
a) vuosikasvusta oman maaperähiilivaraston
b) hakkuusäästöstä lisää maaperähiiltä jollain kertoimella, ilmeisesti 1,3
Tuossa maaperähiilivaraston muutoksessa ilmeisesti IPCC tulee väliin ja nollaa sen. Tällöin vuosikasvun lisäyksestä ei maaperähiili kasva. Mutta ei se sitä tarkoita, etteikö Luke lla sitä osattaisi laskea.