Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Anneli ei näköjään ymmärrä ollenkaan mitä minä puhun metaanista. En kuitenkaan muuta väitettäni karjatalouden metaanipäästöistä. Suomessa karjatalouden metaanipäästöjen vaikutus ilmaston muutokseen on nolla. Peltomaan päästöillä saavat tutkijat jossitella mitä jossittelevat.
Tundran metaani on fossiilista. Tekoaltaiden ja järvien metaaniin en ota kantaa. 11 % on virhe biogeenisen ja fossiilisen metaanin välillä.Annelilta hyvä huomio metaanin hiilestä. Minä puhun aina biogeenisestä metaanista. IPCC puhuu aina fossiilisesta metaanista.
Biogeeninen metaani ei voi lisätä ilmakehän co2 pitoisuutta. Fossiilinen metaani lisää aina ilmakehän co2 pitoisuutta. Sanoisin, että fossiilisen ja biogeenisen metaanin käsittely yhtenä kokonaisuutena kertoo selvää kieltä IPCC n poliittisesta luonteesta. Täytyy ihmetellä, eikö Intialla pyhine lehmineen ole mitään painoarvoa IPCC n hierarkiassa.
Sertifioinnista huomauttaisin vielä, että Kanta-Häme näyttäisi olevan maksimikasvun dynaamisessa tasapainossa. Siellä metsänomistajat pitävät metsänsä huippuvireessä niin mediassa usein haukutaan heitä ahneiksi.
Taitaa sertifioijat yhtyä kuoroon ennenpitkää. Varsinkin kun suuri osa Etelä-Suomea näyttää ajautuvan tähän nollanielutilaan.
Maksimi vuosikasvua vastaavan dynaamisen tasapainotilan vahvin ennusmerkki on, että hakkuissa tukkipuuta on n 50 % hakkuista (ilman energiapuuta).
Anneli tuolla kirjoitti, että metsäsertifiointiin pääsi livahtamaan nieluvaatimus. Ei se sinne livahtanut. Tositarkoituksella laittoivat, kun oli sellainen yleinen mielipide. Ja sertifioinnin tekijät täysin ulkona metsän kasvudynamiikasta.
Sertifioinnin ensimmäisessä versiossa oli täysin järjetön nieluvaatimus. Minä tein siitä huomautuksen. Käytin muistaakseni seuraavaa sananmuotoa: Oletetaan että, metsän maapohjan maksimivuosikasvupotentiaalia vastaava puusto on 150 m3/ha. Jos metsässä on puuta 100 m3/ha niin nielu on valtava, ja nielusäännön mukaan saisi hakata lähes koko vuosikasvun. Jos metsässä on puuta 170 m3/ha niin puustoa pitäisi hakata vuosikasvua enemmän, jotta kasvu lisääntyisi. Sertifiointisääntö ei sallisi. Miten on mahdollista, että serifiointi sallii vähäpuustoisessa metsässä lähes vuosikasvun suuruiset hakkuut. Eihän sellainen metsä kehity runsaspuustoiseksi.
Saatoin vielä huomauttaa, että metsässä, jonka puusto 100 m3/ha niin vuosikasvu on suurempi kuin kiertoajan läpilaskettu keskimääräinen maksimikasvu. Sertifiointisääntö sallisi käytännössä vähäpuustoisessa metsässä vuosikasvua suuremmat hakkuut.
Minä lähden siitä, että metsäsertifiointia voi verrata mafian keräämiin suojelurahoihin. Pakkohan ne on maksaa.
IPCC gwp laskennasta tiedän, että he valitsevat aikajakson ja laskevat sille gwp arvon. Metaanille tuo 100 vuoden arvo on n 28. Se on laskettu 100 vuodelle ja sitä sovelletaan jokaiselle vuosipäästölle. Kun katselee heidän laskentaansa niin vaikuttaisi, että sitä noudatetaan vaikka seuraavat tuhat vuotta. Itse en käytä heidän gwp laskentaansa. Joten en ole selvittänyt tarkemmin.
Metaanin kylmittävä vaikutus on sellainen, että sitä ei voi IPCC säännöillä laskea. Heillä metaanipäästön poistuminen on päästövähennys, ei nielu.
Minä lähden siitä, että jos metaania on tullut ilmakehään yli 60 vuotta 1 tn/ vuosi vakiopäästönä niin sen poistuminen kylmittää ilmastoa ja nieluvaikutus seuraavan 60 vuoden aikana 12×160= 1900 tnco2ekv. Keskimäärin 30 tn/vuosi. Suoraan ilmastodatasta laskettuna nielu olisi 160 tn/vuosi.
Minua on näissä kasvukauden pitenemispuheissa häirinnyt yksi asia. Minun havaintojeni mukaan kevään viimeinen hallayö on touko-kesäkuun vaihteessa ja syksyn ensimmäinen syyskuun alussa. Näihin ei ole tullut mitään trendin omaista muutosta.
Jos kasvattaa perunaa tai kesäkurpitsaa niin näkee, että kasvukauden piteneminen ei auta yhtään.Anneli se tuolla kirjoittaa IPCC sääntöjen muuttamisesta.
Minua suorastaan iletti katsella taannoin aamu tv tä kun siellä oli pari professoria valittamass, että Suomen hallitus aikoo rajoittaa tieteellisen työn vapautta. En ole nähnyt, että kukaan professoriryhmä olisi tehnyt valitusta IPCC n tai Ilmastopaneelin osin tieteenvastaisista säännöistä. Joita on pakko toitottaa ja noudattaa.
Joskus olen miettinyt minkähänlainen on työhyvinvointi Luke ssa ja varsinkin Syke ssä. Kyllä siellä joidenkin on pakko tajuta, että heillä lasketaan asioita täysin päin seiniä.
Aikaisemmin oli puhetta prof Liskistä. Minä en säilytä sähköpostejani, mutta muistin, että häneltä kysyin jotenkin näin: Miten se hiilivaje syntyy, jos meillä on metsät maksimaalisen kasvun dynaamisessa tasapainossa ja nielu nolla. Ei tullut vastausta.
Kurkikin näyttää pääsevän jyvälle tästä metaanilogiikasta.
Meillä on vielä selvittämättä tuo Ruotsin laskenta maaperähiilestä. Minulla on vahva epäily, että IPCC laskennassa on karikehajoamiselle samanlainen virhe kuin karjatalouden metaanille. Tosin Ruotsin tapauksessa nielulaskennassa.
Olettaisin, että Ruotsi laskee karikesyötteen vuosinieluna joka vuosi omana nieluna. Tällöin tulee sama virhe kuin metaanilla. Käytännössä tämä ilmenee, että kun lisääntyvistä hakkuista tuleva vuosisyöte suurenee niin maanielu myös suurenee. Tuo suurentunut maaperä nielu ei kuitenkaan pienennä tulevien vuosien nielua, koska lahoaminen otetaan huomioon jollain kertoimella jo syötteen syntyhetkellä.
Olen vahvasti sitä mieltä, että Luken laskenta on lähellä oikeaa. Vaikkakin epäilen ojitettujen soiden laskennan oikeellisuutta.Tuossa Ruotsin tapauksessa minulle on vielä epäselvää, miten he voivat mittauksilla todentaa väärän laskentatavan tulokset.
Täytyy sanoa, että isaskar on perillä raivausasioista. Minusta tuo, että tietää, että raivattavan puun poissiirtoon menee välillä tuhottomasti aikaa, osoittaa, että on raivannut muutakin kuin risukkoa. Jäniksillehän risukot kannattaa jättää.
Minulla aikaavievin raivaus on ollut n 1 tunti/aari. Istutuskoivikon keskeen oli jäänyt 10 aarin luonnonkuusi saareke. Jostain syystä en sitä ollut raivannut ykkösraivauksella. 15 vuotta myöhemmin kun tein ensiharvennuksen esiraivausta niin piti tuokin raivata. Tasaista 2-7 metristä kuusikkoa. 30 cm oli pisimmillään kuusien ero toisistaan ja paksuutta 2-10 cm. Ei katkaistuja puita voinut pystyyn jättää niille sijoilleen. Oli siinä työtä.
Kurjelle sanoisin noista ekv kertoimista, että niille on oma laskentansa eri aikajaksoille. Luulisi, että 20 vuoden jakson (20xekv) voisi laskea jakamalla 100 vuoden summan viidellä (100xekv/5) ja ottamalla huomioon ch4 hiilen pysyvä co2 vaikutus. Ei se mene niin. Ilmeisesti IPCC ottaa laskennassa huomioon, että 20 vuoden kohdalla on vielä n 19% hajoamatta. Heillä saattaa olla myös vaikuttavuuskerroin erilainen eri aikajaksoille. Tuohon ekv kertoimeen sisältyy ns sekundäärilämmityskerroin metaanin suoran lämmityskertoimen lisäksi. Asiat löytyvät muistaakseni ipcc n ar5 sepustuksista. En ole viitsinyt niitä tarkemmin tutkia.
Suurin virhe ipcc metaanilaskennassa on kuitenkin se, että se lasketaan kertapäästölle. Vaikka pitäisi metaanin tapauksessa laskea vähitellen pienenevälle päästölle. Eiköhän se ipcc n ar5 sepustuksista löydy sekin miksi tekevät niin. Siellä on kyllä laskenta miten tuon vähittäisen häviämisen voisi ottaa huomioon (gwp*).
Derivaatta on muutosnopeus. Pelkkää matematiikkaa. Mutta jos kaavoja ei ole ilmoitettu niin derivaatta/integraalilaskennasta ei ole hyötyä. Se hyvä puoli noissa on kuitenkin, että vihreä tiede ei voi niitä väärentää. Vaikka kova hinku heillä on tulkita 2. derivaatta 1. derivaataksi (nielu).