Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Kurjen kannattaisi tehdä väitteilleen järkevyysarviointeja.
Helpoin tapa tehdä järkevyysarviointi on katsoa miten laskelma pätee ääritapauksissa. Laskennallisesti yleensä helpoin tarkastuspiste on nollatila. Usein vastaukseksi tulee 0=0. Triviaaliratkaisu.
Jos minä tulkitsen oikein tuota Kurjen hakkuusäästölaskelmaa niin jos ei ole hakkuusäästöä niin ei ole maaperänieluakaan. Triviaaliratkaisu, mutta eihän se pidä paikkaansa. Periaatteessa tämä triviaaliratkaisu kyseenalaistaa myös kertoimen 40/60 käytön.
Annelille tuosta maksimikasvun määrittelystä.
Vanhan metsälain aikaisissa metsätaloussuunnitelmissa sanottiin, että hakkuusuosituksilla pyritään metsän maksimaaliseen kasvuun ja että se saavutetaan kehitysluokkajakaumalla 25-30-30-15.
Tuo optimikehitysluokkajakauma tulee suoraan normaalimetsän laskennasta. Jossain Tapio n metsänhoitosuosituksissa on tuo sanottu.
Anneli tuolla aikaisemmin päivitteli, kuinka eteläisessä Suomessa metsiä hakataan enemmän kuin on luken kestävän hakkuun arvio.
Minä en pistäisi Luken kestävän hakkuun laskentaan kovin paljoa painoa. Heillä näyttäisi olevan laskennassa rajoituksena, että vuosikasvua ei saa ylittää hakkuilla. Pieleen menee kuin aikoinaan prof Sänkiaholla vaalitulosprognooseissa. Hänellähän oli rajoitteena, että mikään puolue ei voi moninkertaistaa paikkalukuaan. SMP llä oli 1 paikka (Vennamo) ja he saivat 17 lisäpaikkaa. Prognoosissa nämä 17 paikkaa jakautuivat nätisti muille puolueille.
Mielenkiintoista olisi tietää, miten Luken prognooseissa asiat hoidetaan, jos metsässä on enemmän puustoa kuin tuo maksimikasvun puusto. Sivuhuomautuksena voin mainita, että tuossa metsässä, jonka metsätaloussuunnitelma on lukijakuvissa, oli 60-luvun lopussa puuta 170 m3/ha eli 30 m3/ha enemmän kuin maksimikasvun puusto.
Tolopainen näköjään kannattaa päästöjen laskentaa piipun päistä. Syke on kehittänyt siitä teorioita huippuunsa. Ja aina löytyy tutkittavaa.
Tolopaiselta kysyisin, nyt kun ilmastonmuutosta puidaan, että miten se Kemin biotuotetehdas lisää ilmakehän co2 pitoisuutta jos alueen metsissä on edelleen nielua. Sen verran voin vinkkinä antaa, että kannattaa vedota Syken hiilivajeteorioihin.
Hiilivajeteoriassa on vain se huono puoli, että sitä ei voi soveltaa metsiin joissa on maksimaalista vuosikasvua vastaava puusto. Ja koko vuosikasvu on hakattava maksimikasvun ylläpitämiseksi. Nollanielu.
Jos olen oikein ymmärtänyt Luken juttuja niin heillä ei ole mitään hajua siitä, mikä on Suomen metsien maapohjan maksimaalinen kasvu optimaalisen kehitysluokkajakauman tapauksessa.
Ennenmuinoin ilmastolain säätämisen yhteydessä yritin muutamaa kansanedustajaa vaatimaan tuon tiedon Luke lta ennen lain säätämistä. Eivät taineet kansanedustajat ymmärtää mitä olisi pitänyt kysyä.Perkolla oikea huomio jaksollisen kasvu ja puustovaihteluista. Kasvu näyttäisi olevan aika vakaa ja nouseva trendi. Se, että metsän kasvu vaihtelee puiden iän mukana, ei vaikuta mitään dynaamisen tasapainon tilanteessa. Sieltähän löytyy eri kehitysluokissa olevat puustot.
Minulla on lähes sadan vuoden hakkuudata metsistäni. Kun sitä dataa ajaa eri kiertoajoilla ja valitsee maksimaalisen keskimääräisen puuston, niin näkee, että kiertoajan läpi laskettu puusto/ha vaihtelee. Johtunee siitä, että tuon lähes sadanvuoden sisään mahtuu mm kaskikoivikoita, laidun lepikoita, harsintahakattuja alueita ja keinollisesti uudistettuja kuusikoita. Jatkossa vaihtelua kiertoaikoihin ja keskimääräiseen puustoon tulee, kun puulajisuhteet muuttuvat.
Näyttää lukijoiden kuviin ilmaantuneen minun esimerkkitapaukseni nollanielusta. Tuntuu olevan jopa metsäalan tutkijoille vaikea asia.
Eikö kenelläkään kommentoijista ole hallussaan tuollaista vanhan metsälain aikaista metsätaloussuunnitelmaa, missä todetaan, että koko vuosikasvu hakataan. Vuosikasvu noissa tarkoittaa tukki- ja kuitupuun vuosilisäystä.
Pyytäisin kiinnittämään huomiota kahteen asiaa:
Suositus melko isosta nielusta jotta päästään optimikehitysluokkajakaumaan ja sitä myötä maksimaaliseen kasvuun.
Suositus hakata koko vuosikasvu jatkossa. Nielu nolla.
Pyytäisin vertaamaan annettua suositusta Suomen metsien nykytilaan.
Suomen metsät ovat varsin lähellä maksimikasvun hehtaarikohtaista puustoa.
Useat järjestöt ja puolueet vaativat vanhan metsälain kiertoaikojen palauttamista ja hakkuiden vähentämistä tuonne 70 % iin. Kuten antamassani kuvassa. Nämä vaatijat eivät kuitenkaan kerro tai ymmärrä, mitä sitten tehdään, kun saavutetaan maksimikasvun puusto. Silloinhan hakkuut pitäisi lisätä vaaditusta 60 milj m3/vuosi olemaan 90 milj m3/vuosi. Eli reilusti yli nykyisen hakkuumäärän.
Kyllä on hulluja puheita täällä ketjussa.
Mitäpä jos nämä jatkuvan kasvatuksen ihannoijat alkaisivat puhu ja antaa dataa metsistään vähintään metsälötasolla. Minulle sukutilallisena metsätulo muodostuu metsälötasolla.
Metsätulo ja tuottavuuslaskelmat on helppo tehdä, mutta yksi perusasia on ymm<u>ärrettävä: talousmetsässä nielu menee aina nollaksi.</u>Metsätulo ja tuottavuusprosentit voi helposti kaskea jaksollisessa kasvatuksessa nollanielutilanteessa, kun tietää mikä on vuosikasvu kiertoajan läpi, sitä vastaava puusto ja vielä tukkiosuus hakkuissa. Kannattaa laskea vaikka 100 ha alalle. Esim kasvu 6m3/ha/vuosi, puusto 140 m3/ha, tukkiosuus 55 %. Kulut, (konekulut, pa, myel, vakuutukset) jos tekee itse hoitotyöt luokkaa 4000 eur/vuosi. Eikö tuosta tule lähemmä 4 % tuotoksi, jos teettää ulkopuolisilla työt niin alenee lähemmä 3% iin.
Jaksollisen kasvatuksen puolelta toivoisin vastaavia nollanielun (dynaamisen tasapainon) tunnuslukuja.
aSanta pohtii metsien puuvaraston analogiaa metaanin ilmakehävarastoon.
Nuo ovat käänteisesti täysin analogisia.
Jos puuvarasto tuhotaan niin ilmakehän lämpötila nousee.
Jos metaanivarasto tuhotaan niin ilmakehän lämpötila putoaa.
Kurki on näköjään ”hajulla” eksponenttifunktion approximaation paperilla tehdystä laskennasta. Mutta jotain oli mennyt vikaan. Liekö pitänyt tulos kertoa 7 llä.
Jos puoliintumisaika on 10 vuotta niin eksponenttifunktion a^x kantaluku a on 0,934. Eliniäksi tulee 14,6 vuotta äärettömään laskettuna. Mutta 60 vuoden kohdalla lähellä tuota.