Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Scientistille huomauttaisin, että minä en ole puhunut missään metaanin puoliintumisajasta. Vaan laskennallisesta eliniästä.
Puoliintumisaika lasketaan hajoamisfunktiosta a^x. Elinikä lasketaan tämän integraalista a^x/ln a integroimalla nollasta äärettömään. Minulla on oma arvio tuosta kantaluvusta a, mutta netistä ei löydy tietoa asiasta. Kerran ”väittelin” asiasta chatGPT n kanssa pari tuntia. Mitään uutta tietoa sieltä ei tullut ja lopetin hiljalleen, kun alkoi tuntua että tuo olisi halunnut alkaa ”haistatella”.
Tietääkö Scientist mikä tuo hajoamisfunktion kantaluku on.
Vai on Tolopainen sitä mieltä, että parempi olisi tutkia suvun historiaa. Minun sukulaisistani on kirjoitettu useita kirjoja ja nettikin näyttää olevan juttuja täynnä.
Minä jätän nuo tarkemmat sukututkimukset muille ja harjoitan matemaattista ajattelua vaikkapa tutkimalla kuinka ala-arvoista vihreän tieteen puolella on matematiikan osaaminen.
Huomasin, että Kurki oli HS kommentissaan vaatinut metsäojituksista johtuvan metaanipäästön loppumisen huomioonottamista Suomen nielulaskennassa. Ihan oikeutettu vaatimus ottaen huomioon, että ennallistajat saavat käyttää metaanin gwp100 arvoa. Ojituksista on kulunut 50-60 vuotta. Metaanipäästön poistumisesta tulevaa nielua olisi siten jäljellä vielä ainakin 40 vuotta. Sillähän voisi täysin kuitata ojitusalueiden maaperän co2 päästöt.
Ongelmia on kuitenkin kaksi:
IPCC laskee metaanipäästön pienenemisen päästövähennyksenä, ei nieluna, mitä se on.
Toisena ongelmana on noin tieteellisen totuuden kannalta, että metaanipäästön vähentämisellä ei ole 50-60 vuoden jälkeen mitään ilmastoa viilentävää vaikutusta. Itse asiassa 60 vuotta on se aika metaanipäästön alkamisesta, minkä jälkeen metaanin elinaikaa 12 vuotta saa vapaasti soveltaa. Sitä lyhyemmillä ajoilla laskenta pitää hoitaa tarkalla integraalilaskennalla.
Pitää vastata Kurjelle, vaikka en ymmärrä kysymystä.
Ensinnä huomauttaisin tuosta linkin blogikirjoituksesta, että minusta se on ironiaa. Ronskia pilaa IPCC laskentasäännöistä, joissa ei ole mitään tolkkua. Professori Ojanen irtautuu koko kirjoituksesta blogin kommenttikentässä. Pyytää kiinnittämään huomion otsikkoon ja IPCC n vaatimaan vuosipäästölaskentaan.
Sitten Kurjen kysymykseen. Minä en käytä omissa päätelmissäni koskaan IPCC n määrittämiä ekv arvoja.Otetaan tarkasteluun 100 vuotta jatkuva 1 tn biogeeninen metaanipäästö. Ilmastoa lämmittävä vaikutus:
Häkkinen 12 x 160 = 1900 tnco2ekv
Kurki 20 x 90…100 = 1800 … 2000 tnco2ekv
IPCC 8/9 x 100 x 28 = 2500 tnco2ekv, kerroin 8/9 muuntaa maakaasun ekv arvon biogeeniselle metaanille
Minusta nuo lämmitysvaikutukset ovat aika lähellä toisiaan. Mutta IPCC antaa soiden ennallistajille aikamoisen ansiottoman edun.
Jalkanen sanoo, että mahdollinen virhelaskenta metaanille kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti. Minä sanoisin, että biogeenisen metaanin rinnastaminen samanarvoiseksi maakaasun kanssa suosii maakaasun ja raakaöljyn tuottajia.
Minä maa- ja metsätaloutta harjoittavana sukutilallisena keskityn ruuan ja puun tuottamiseen. Sen verran tiedän omista nieluista ja päästöistä, että minulla on satojen tonnien co2 nielu. Maaperänieluista en tiedä, mutta joskus näyttää jotkut peltolohkot siirtyneen multaisesta runsasmultaiseen ja toisinpäin viljavuustutkimuksissa. Hiilimuutoksia ne lienevät.
Liskiltä olen joskus kysynyt jotain. Ei vastannut. Uusia kysymyksiä en hänelle esitä.
Käpysonnille sanoisin, että se lehmien metaanirokote hiukan epäilyttää minuakin.
Toisaalta metaanipäästön pienennys vaikuttaa ilmastoa kylmentävästi 12 vuotta, mutta ekv keroin on iso. Minä käyttäisin kerrointa 160. Ilmastopaneeli laskee, että päästö vähenee 100 vuotta ekv kertoimella 28. Ilmasto ei siis kylmene heidän laskennassaan yhtään.
Toivottavasti käpysonni tarkoittaa minua tieteilijänä.
Minä olen esittänyt Ilmastopaneelin laskelmista esimerkkinä lehmien heinän syönnin. Ilmastopaneeli selvästi laskee, että lehmät voisivat heinää syömällä lisätä hiiltä ilmakehään.Metaanin kaava on ch4. Miten käpysonni luulen sille hiilelle (c) käyvän lehmän sitä hönkiessä. Sehän on sen hiilen ottanut heinän mukana ja kertapieraisulla laittaa takaisin. Ei siinä ilmakehän hiili lisäänny yhtään vaikka Ilmastopaneelilla on tarkat päästölaskelmat.
Minä tuolla aikaisemmin kritisoin IPCC n metaanilaskentaa. Jalkanen näytti olevan sitä mieltä, että kansallisesti lasketaan oikein. Minä sanoisin, että nimenomaan Suomessa metaanilaskenta on päin seiniä. Otin esimerkiksi karjatalouden metaanin.
Metaani on siitä mielenkiintoinen, että sen käyttäytyminen ilmakehässä olisi hyvä olla Ilmastopaneelin tohtorien tiedossa. Metaanilla on elinikä ilmakehässä. Se tarkoittaa, että vakiosuuruinen metaanipäästö ei tuon ajan jälkeen voi enää lisätä ilmaston lämpenemistä (laskennallisesti).
Juurakoiden hajoamiskaava on samanlainen eksponentiiaalifunktio kuin metaanilla. Kantaluku on eri. Mutta juurakoilla on myös elinikä. Minä tarkastin aikoinaan yasso07 pohjalta juurakoiden hajoamista hajoamiskäyrien pohjalta. Minulla ei ollut hajoamisfunktioita tiedossa. Kuitenkin näin, että elinikä on jotain yli 100 vuotta. Jos nyt juurakoiden hajoaminen on nopeutunut niin elinikä on lyhentynyt. Olettaisin, että Luke eikä Ilmastopaneeli osaa laskea maanalaisen biomassan hajoamisen vaikutusta ilmastoon. Kun eivät osaa laskea metaaninkaan vaikutusta.
Tietäisikö joku, mikä on maanalaisen biomassan hajoamisfunktion kantaluku. Sehän tulee suoraan hajoamisprosentista. Minulle riittää tämä prosenttilukukin. Jossain ruotsalaisessa raportissa se oli ilmoitettu, mutta en sitä noteerannut.
Hienoa, että Jalkanen esitti luettavaksi tuon Alm et al tutkimuksen suometsätaloudesta. Minulla itselläni ei ole mitään omakohtaista kosketuspintaa suometsätalouteen.
Tuossa tutkimuksessa kiinnitin huomiota siihen, että annettiin ymmärtää, että ojitetuilla soilla on päätehakkuita tehty iät ja ajat. Minä olen ollut siinä käsityksessä, että päätehakkuubuumi on vasta tulossa.
Päätehakkuun jälkeen maaperähiili alkaa kasvaa kunnolla. Johtuen kantojen hitaasta hajoamisnopeudesta. Tuossa tutkimuksessa hajoaminen vain kiihtyi ajan edetessä. Jotenkin tuntuu ihmeelliseltä, jos maahan syötetään enenevässä määrin hitaasti hajoavaa biomassaa niin hajoaminen kiihtyy.
Kurki saoo, että Luken mukaan ojitettujen turvemaiden päästö on 11,6 Mton-ekv. Eikö tämä ole maaperäpäästö. Metsän kasvu on ilmoitettu erikseen. Lienee jotain 20 milj m3.
Minusta Laureen kritisoi sitä, että suometsätaloudesta oli tehty päästölähde jättämällä soiden metsänkasvu huomiotta. Talousmetsissä nielu menee aina nollaksi, joten lopputulos on nielu/päästölaskennassa, että ojitetut suometsät ovat päästö. Jätetään tällöin huomiotta, että noista metsistä saadaan täysi vuosikasvu yhteiskunnan käyttöön.