Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Täällä näytetään taas paneutuneen maaperähiilen lukuarvoihin. Ei kannattaisi.
Karikkeen elinikä metsässä on n 5 vuotta.
Oksien ja hakkuutähteiden elinikä metsässä on n 15 vuotta.
Kantojen ja juurakoiden elinikä metsässä on n 100 vuotta.Elinikä tarkoittaa, että niin monen vuoden jälkeen, jos vakiosyöte, kyseisellä syötteellä ei ole enää ilmastonmuutosvaikutusta.
Tutkijat ovat löytäneet oikein rahasammon, kun suolletaan maaperäpäästötutkimuksia. Tieteellisesti ihan hyvää perustutkimuksena, mutta kun niitä tuloksia käytetään ilmastonmuutoskeskusteluissa niin pieleen menee.
Oletteko muuten huomanneet, että Luke, kun on innokas päästötutkija niin heidän laskelmissaan luonnnonpoistuman suurentuminen on nielun pienennys (vertautuu päästöön) vaikka se todellisuudessa on nielu ensimmäisinä vuosina.
Perko lla on hiukan väärä käsitys tästä jaksollisesta. Toisaalta se saattaa olla ihan, kuten joku Tahvonen opettaa.
Minä lähden jaksollisessa siitä, että päätehakkuu tehdään silloin, kun paikalle istutettavan puuston arvioitu tuotto ylittää leimikon viimeisen vuoden tuoton. Siten maksimoidaan metsän pitkän aikavälin tuotto. Ulkoiseen tuottoon ei voi verrata. Jos haluaa sopivan ison tuoton niin tuloshan on, että metsää ei kannata omistaa. Mitä sellaisella laskennalla on merkitystä metsänomistuksessa?
Perko näyttää pohtivan vaihtoehtoiskustannuksia. Toisessa ketjussa R.Ranta esittää, että vaihtoehtoistuotot tuovat ekonomiaa metsän omistajuuteen.
Minulla on vaihtoehtoistuotoista se kuva, että kun valitaan sopiva markkinakorko niin tulee tulokseksi, että olisi suoritettava päätehakkuu leimikkoon, jonka hehtaarituotto on esim 400 eur/ha/vuosi. Samoilla kaavoilla voi arvioida, että tilalle istutettavan (lakimääräisen) taimikon tuotto tulee olemaan esim 300 eur/ha/vuosi. Minä en tekisi päätehakkuuta, vaikka esim metsään.fi palvelussa niin ehdoteltaisiin.
R.Ranta ottaa esiin myös prof Tahvanaisen väitteen, että metsätilan keskimääräisellä tuotolla ei voi laskea optimitilanteita. Minä sukutilallisena pyrin jatkuvaan tasaiseen vuosituottoon. Sehän edellyttää optimikehitysluokkajakaumaa. Vuosituotto puustopääomalle näyttää olevan n 4%, kun istutus ja raivaustyöt teen itse.
Minä en ymmärrä ollenkaan tätä keskustelua. Varsinkaan sitä, että hyvin yksinkertaisesta asiasta voi esittää moninaisia versioita.
Minulla on lähes sadan vuoden hakkuudata metsistäni. Sieltä pitää ottaa dataa siten, että tarkastelujakso on pidempi kuin arvioitu kiertoaika. Lisäksi hehtaarikohtainen puusto pitää olla suunnilleen sama alku- ja lopputilanteessa. Minulla sääntö toteutui 72 vuoden kohdalla. Myytävää puuta oli 5,1 m3/ha/vuosi. Tukkiprosentti jäi hiukan alle 50%. Johtui ilmeisesti lepikoiden ja hieskoivikoiden päätehakkuista. Jos kyseessä on pääosin istutusmetsät niin tukkia ja kuitua tulee samat määrät ja bruttomääräisen hehtaarituoton voi arvioda kaavalla
vuosikasvu/2 x (tukkipuun hinta+kuitupuun hinta)
esim jos kasvu on 6 m3/ha/vuosi niin brutto on 300 eur/ ha jos tukki on 70 eur/m3 ja kuitu 30 eur/ m3.
Näyttävät Pakahe ja AJ olevan kuin kaksi marjaa puolustamassa suomalaista korkeaa tieteellistä osaamista.
Minusta suomalaisen tieteen irvikuva on Ilmastopaneeli ja tutkijat, jotka puolustelevat IPCC n täysin mielettömiä laskentakaavoja. Täysin kansakoulupohjalta kuka tahansa voi päätellä esim, että nurmea syövä lehmä ei voi lisätä hiiltä ilmakehään. Mutta IPCC n laskentaa ylistävät eivät suostu tätä myöntämään. Laskentasysteemithän on yhdessä päätetty tuhansien, ilmeisesti myös vertaisarvioiduin, tutkimusten voimalla. Minä en ole havainnut Suomessa kenenkään tohtoritason tieteenharjoittajan, Valion Juha Nousiaista lukuunottamatta, kritisoivat tätä lehmien muka tuottamaa lisähiililaskentaa.
AJ llä on näköjään hyvin yksipuolinen käsitys mitä pitää tutkia mitä ei. Aikaisemmin jo huomautin, että joillekin toimijoille on tarkoituksenmukaista mitata ja raportoida päästöjä. Nielut voi aina jättää pois laskelmista. Metaanilaskelmat ovat hyvä esimerkki tästä.
Eikö AJ lle tullut mieleen, että soiden ojituksen myötä ilmakehästä on tuhoutunut valtava metaanimäärä. Metaanin tuhoutuminen on nielu. Missä se otetaan laskelmiin mukaan ojituksissa?
AJ lle huomauttaisin, että tarkoitin tuota Korkiakoski et al tutkimusta, jossa hakkuutähteiden nielu oli huomiotta.
On muistettava, että kun tutkitaan biogeenisen hiilen vaikutuksia niin on muistettava, että tuolle hiilelle on oltava aina nielu. Ilman tuota nielua ei ole olemassa hiiltä, josta tulisi päästöjä. Esim Syke on oikein erikoistunut laskemaan pelkkiä päästöjä vrt piipunpää mittaukset. Jo vuosia sitten kyselin Soimakalliolta hakkuutähteiden polton vaikutusta ilmakehään. Ei mennyt perille, että jos hakkuutähteet lahoavat metsässä 15 vuodessa niin 15 vuotta hakkuutähteiden polton aloittamisesta tuolla poltolla ei ole vaikutusta ilmastonmuutokseen. Suomessa on iät ja ajat poltettu hakkuu- ja raivausjätteitä. Niillä ei ole enää vuosiin ollut mitään vaikutusta ilmaston muutokseen.
Pakahe lle toteaisin, että on varsin luonnollista, että avohakkuun jälkeen alue on päästö. Siellähän on mm lahoavat hakkuujätteet ja juurakot eikä uusi kasvusto pysty kompensoimaan lahoavan aineksen ja paljaan maaperän päästöjä.
Huomauttaisin lisäksi, että tiettyjen valtioiden kannalta on varsin edullista, että keskitytään päästölaskentaan. Kivihiilen, öljyn ja maakaasun käyttäjät lisäävät aina co2 a ilmakehään. Heille on edullista, että fossiilinen hiili ja biogeeninen hiili asetetaan yhtäarvoisiksi päästöjen suhteen. Lisäksi on nämä yksisilmäiset suomalaiset tutkijat, jotka vetoavat IPCC sääntöihin ja jättävät esim hakkuutähteiden nieluvaikutuksen huomiotta, mutta innolla mittailevat niiden lahoamisen päästöjä.
AJ lle sanoisin tuosta typpioksiduulista, että en tiedä siitä mitään. Kuitenkin, jos oikein muistan niin sen elinikä on n 200 vuotta. Tarkoittaa, että jos luonnonsuo on yli 200 vuotta vanha niin tuon suon ilmakehään muodostama varasto ei enää suurene. Eikä niin ollen khk laskennassa saisi olla mukana muutoin kuin päästömuutoksensa puolesta.
Kuten olen jo aikaisemmin todennut, khk laskennan tulisi tuottaa tietoa kunkin vuoden ilmaston muutokseen vaikuttavista tekijöistä. Nyt näin ei ole.
Taas näyttävät pakahe ja AJ olevan vaudissa puolustamassa yksisilmäistä tutkimusta (Korkiakoski et al).
Jo aikaisemmin olen huomauttanut, että metaanilaskenta pitäisi ensin hallita, jotta tämä maaperänielulaskenta tulisi kohdalleen.
Tuolla aikaisemmin jo huomautin, että avohakkuun hetkellä hakkuutähteet ovat nielu ja niiden päästö pitää vähentää tuosta nielusta. Voinemme siirtyä seuraavaksi maanalaiseen nieluun. Hakkuuhetkellä juurakko jää maan sisään ja on nielu. Juurakkojen hajoamisprosentti on noin 1%. Tarkoittaa, että juurakkojen elinikä on 100 vuotta ja max biomassakertymä 100 x vuotuinen juurakkosyöte. Tarkoittaa myös, että tuolle suolle on täytynyt tehdä avohakkuita jo vähintään 100 vuotta, jotta tutkimus olisi edes lähellä totuutta. Kysymys kuuluukin, oliko tuo suo ojitettu metsätalouskäyttöön jo n 170 vuotta sitten? Jos kyseessä on ensimmäinen avohakkuu niin tutkimuksen loppupäätelmät ovat täyttä huuhaata.
IPCC n huutoäänestysporukat näyttävät olevan takertuneita päästöjen korostamiseen ja raportointiin, kun sitä voi käyttää lyömäaseena milloin karjataloutta milloin metsätaloutta vastaan.