Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 275)
  • PenttiAKHakkinen

    Täälläpä mielenkiintoista keskustelua kansalaistottelemattomuudesta. Näyttää, että on olemassa hyväksyttävää ja tuomittavaa tottelemattomuutta.

    Tulee mieleen esim sudet. Jos pihastaan ampuu suden niin se näyttää oikeuskäytännön mukaan olevan tuomittavaa. Lapsiperheessä tämä ampuminen tarkoittaisi ihmiselon suojelua. Lainsäädännön kannalta se on kuitenkin luonnon tuhoamista ja siten ankarasti rangaistavaa. Voin kuvitella, että salametsästys rehottaa ja siihen ei paikalliset puutu. Korkeintaan joku kaupunkilainen kesäasukas, joka haluaa nähdä ” villiä ” luontoa.

    PenttiAKHakkinen

    Minä sanoisin noista vatukoiden raivauksesta Visakallolle, että hellitä vähän. Vattualueita pitää kierrellä myöhäissyksyllä, kun ovat luhistuneet. Rukkaskädessä ja jonkun tukevan kepin kanssa niitä voi siirtää syrjään taimien päältä ja rampata maahan, jos eivät ole luhistuneet. Minusta vattuongelma on paljon ennen raivaustarvetta. Täytyy kyllä myöntää, että jos raivausvaiheessa on vielä pitkiä vatunvarsia niin pistän ne poikki raivaussahalla. Ihan vaan esteettisistä syistä.

    PenttiAKHakkinen

    Minä satuin lukemaan Luke n Mäkipään tutkimuksen suometsien avohakkuista. Co2 päästöt  ovat kuulemma n 25 tn / ha. Ainakin lyhytaikaisesti. Minä tulin siihen tulokseen, että pitkäaikaisvaikutuksena tuo on mahdottomuus:

    Wikistä löysin tiedon, että Suomen soiden yhteenlaskettu öljyvastaavuus olisi 1100 milj litraa. Jos soita on 10 milj ha niin yhden hehtaarin keskimääräinen öljyvastaavuus olisi 100 tn/ha. Tästä tulisi poltettuna 360 tn co2/ha. Eikö tuo tarkoittaisi, että jos kaikki suot avo-ojitettaisiin niin ne tuhoutuisivat 15 vuodessa. Voisikohan joku tarkastaa, olisiko minulla joku alkutieto väärin vaiko peräti laskuvirhe.
    Toisaalta Mäkipää kuuluu Ilmastopaneeliin, että tämä tutkimustulos olisi kyllä yhteensopiva Ilmastopaneelin raporttien totuusarvon kanssa.

    PenttiAKHakkinen

    Jos olen näistä raivauskirjoituksista oikein ymmärränyt niin minä teen raivaukset aina jälkijättöisesti. Männikköjä minulla ei ole ja koivikkkoraivauksesta en ole laskelmia tehnyt. Kuusikoiden raivaukseen budjetoin 5 l / ha kummallakin kahdella raivauskerralla. Harvoin tuo 5 litraa ylittyy. Toisaalta harvoin 4 litraa alittuu. Sanoisin, että 4,5 litraa/ ha kulutan polttoainetta keskimäärin.
    Ensiharvennuksen esiraivaus ei kovin kummoinen työ ole. Käytännössä, kun jätän paljon koivua taimikkoon niin kakkosraivaus n 16 vuotistaimikkoon on samalla sellupuukoivujen poiston esiraivaus.

    PenttiAKHakkinen

    Kurki kyselee minun käyttämääni metaanin kerrointa 160.

    Käytännössä tuo tarkoittaa metaanin hetkellisen lämmitysvaikutuksen laskentaa. Esim prof Ojanen on tutkinut soiden ennallistamista ja on käyttänyt laskelmissaan metaanin lämmitysvaikutusta. Silloin laskelmat menevät oikein. Ekv kertoimet on laskettu kertapäästölle.  Silloin vuosittainen summaus antaa väärän tuloksen.

    Minä olen joskus yrittänyt laskea tuota kerrointa 160 ilmastodatasta. Sain muistaakseni 140, mutta alkudata ei ollut samalta vuodelta. Tuon kertoimen saa laskettua ilmastodatasta. Saattaa kuitenkin olla, että ilmastodata on itsessään laskettu kokeelliseeti arvioidulla kertoimella.

    PenttiAKHakkinen

    Tolopaisella oikea ote taimikonhoitoon.

    Minä olen nähnyt jos jonkinmoista taimikkoa omissa metsissäni. Vahvasti olen sitä mieltä, että se on luojan lykky, jos taimikkoon tulee kunnon risukko. On mistä valita. Minulle on jopa käynyt niin, että myyrät söivät isoilta alueelta kuusen taimet noin puoleen alkuperäisestä. Eikä tullut kunnon vesakkoa niin piti ”trimmata” hirvien syömiä koivujakin, että tuli jonkinnäköinen metsänalku. Nyt on jo komea metsä. Koivut joutavat selluksi.

    PenttiAKHakkinen

    Annelilla on aikamoista haihattelua. Tuo 10 milj m3 tarkoittaisi vähintään 1 milj ha suojelua. Ja tulonmenetykset metsänomistajille n 300 milj eur/vuosi päälle. Ja jalostavan teollisuuden tulonmenetys lisäksi. Kenelläkähän täällä on tuohon varaa vaikka metsät pakkolunastettaisiin maapohjan hinnalla. Hakkuukiellollahan puuston arvon saisi määrättyä nollaksi.

    PenttiAKHakkinen

    aSanta kyselee joitain hajoamiskuvaajia. Kyseessä on puhdas vähenevän eksponenttifunktion kuvaaja.

    Mitä tulee minun käyttämääni ekv kertoimeen 160 niin sen olen arvioinut ihan suoraan IPCC n raporteista. Siellä on jossain AR5 tai 6 selvityksissä ilmoitettu, että puhtaan metaanin ilmakehää lämmittävä vaikutus on 130 x co2 vaikutus. Lisäksi tulee sekundääri vaikutukset. Epävarmuutta näytti olevan, mutta kokonaisvaikutus on 130 … 200 x co2 vaikutus. Varovaisuusperiaatteella otin kertoimeksi 160. Jotain kerrointa minun on pakko käyttää, koska aikajaksoihin sidotut ekv kertoimet ovat mitä sattuu ja antavat poikkeuksetta väärän tuloksen. Nehän ovat kaiken lisäksi väärin laskettu. GWP* laskenta hiukan korjaisi tilannetta.

    PenttiAKHakkinen

    Annelilta hyvä ehdotus laittaa laskelma lukijoiden kuviin. Tein excel illä 30 vuoden taulukon ja tulin siihen tulokseen, että ei onnistu kuvissa. Näytti myös, että tulee pieni virhe vuosiportaasta verrattuna integraaliin. Piti tulla 12 mutta tuli 12,5. Toisaalta huomasin, että sama tulos tulee summaamalla hajoamiskaavan vuosittaiset termit. Excelissä siis kahdella rivillä voi laskea metaanin pitkäaikaisvaikutuksen. Ensimmäiselle riville vuodet ja toiselle riville kaava siten, että vuodet otetaan yläriviltä. Täyttö ja summa perään niin se on siinä. 45 minuuttia meni tuon kanssa pulatessa. Mutta opettavaista se oli. Minä kun mieluummin lasken asiat integraalilla.

    PenttiAKHakkinen

    aSanta heittäytyy filosofiseksi. Jospa nyt kuitenkin rauhottuisit sen verran, että integroisit tuon hajoamiskaavan 0>ääretön. Tai laittaisit exel taulukkoon  alekkain vaikkapa 50 riviä ja joka riville hajoamiskaavan arvon nollasta viiteenkymmeneen. Yhdellä sarakkeella siirrettynä. Niin varmasti tulisi hyvä arvio metaanin pitkäaikaisvaikutukselle. Ekv kerroin 160.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 275)