Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Meillä näkyy olevan aSantan kanssa erilainen logiikka. Minä tuolla aikaisemmin sanoin, että ChatGPT on saastunut IPCC n jutuilla. Hyvänä esimerkkinä on nimenomaan tuo ensimmäinen virke lämmitysvaikutuksesta. IPCC noudattaa tuota ajatusta, mutta jos osaa hiukan matematiikkaa niin huomaa, että pieleen menee.
aSanta taitaa osata matematiikkaa. Minä annoin tuolla metaanihajoamisen kaavan. Jospa aSanta soveltaisi siihen integraalilaskentaa niin huomaisi kyllä logiikan. Toisaalta tuo hajoamiskaava on jatkuvan päästön aiheuttaman varaston derivaatta. Että jatkuvan päästön ilmaston muutosta aiheuttava lämpeneminen tulee suoraan kaavasta kunakin ajan hetkenä.
aSantalle pitää heti vastata metaanista, että höpöhöpö.
Tekoälyltä kysyimme myös hyvin yksinkertaista asiaa. Mitä kaavaa metaanin hajoaminen ilmakehässä noudattaa. Vastaus tuli muutaman kemiaan liittyvän kommentin saattelemana. Metaanin ilmakehässä hajoamisen voi kirjoittaa muotoon
e^(-kt), missä e on Eulerin luku, k metaanin eliniän käänteisluku ja t aika
Metaanin elinikä on n 12 vuotta, mutta on pitenemään päin.
Näin siis tekoäly. IPCC n papereista en ole löytänyt tietoa. Siitä mielenkiintoinen hajoamiskaava, että minä olin päätellyt asialle paremman kaavan, joka käyttäytyy kuten yllä oleva kaava. Olen sen jossain aikaisemmin esittänyt samoin kuin oman kaavani selkokielisen merkityksen. Tulin siihen lopputulokseen, että minun HI llä luomani kaava on parempi kuin mihin AI pystyi.
aSanta on näköjään löytänyt hienon käyrästön lämpötilan ja co2 yhteydestä. En ota kantaa asiaan. Huomauttaisin kuitenkin, että jos on noin käyttäytyvät suureet niin olisi oltava 100% varmuus ns muna vai kana ongelmaan.
Joka tapauksessa minä en ole puhunut mitään tuosta co2 laskennasta. Kyse oli metaanista ja sen kohtelemisesta khk laskennassa. Pitää myöntää, että olin vähän aika sitten Yhdysvalloissa. Keskustelin myös amerikkalaisen eliittiyliopiston kasvatin kanssa metaanista. Ei tiennyt asiasts mitään. Ei jäänyt kuitenkaan sanattomaksi vaan ehdotti, että kysytään tekoälyltä. Tekoäly alkoi heti päivitellä kuinka paha aine se metaani on, lämmityspotentiaalikin lähes 100 kertainen 20 vuoden tarkasteluvälillä. Lopetti kuitenkin toteamalla, että ei se metaani kuitenkaan pitemmän päälle ole kovinkaan paha. Sen ilmastonmuutosta lisäävä lämmitysvaikutus loppuu varsin pian vaikka olisi vakiopäästö.
Näin tekoäly. Olin tyytyväinen kun huomasin, että IPCC n tutkijaporukka (99% ilmastotutkijoista) ei ole pystynyt saastuttamaan disinformaatiollaan kaikkia tekoälyjä. ChatGPT on täysin saastunut.aSanta näkyy väheksyvän NASA n mittaustuloksia. Vetoaa Luken khk laskentaan, jossa on metaani ja ilokaasu mukana. Ei kuitenkaan ota huomioon, että khk laskenta ja ilmastonmuutokseen johtava lämpeneminen eivät korrelloi. Tällä hetkellä IPCC ”ratsastaa” näennäiskorrelaation avulla. Kun metaani ja ilokaasupäästöt kasvavat niin tulee varsin hyvä korrelaatio. Jos esim metaanipäästöjen kasvu pysähtyy niin korrelaatio loppuu heti.
Sanoisin, että Suomessa metaani ja ilokaasupäästöt ovat olleet pitkään vakioita. Eikä niillä siis ole korrelaatiota ilmastonmuutokseen. NASA n tulos kuvaa hyvin Suomen tilannetta ilmastonmuutoksen kannalta.
Kurki se jaksaa jauhaa tuota 0,77 kerrointa. Jatketaan. Anneli näyttää keskittyvän minun käyttämäni steady state laskennan vesittämiseen. Kannattaisi ehkä pohtia asioita myös steady state laskennalla:
Metsän biomassan kasvu on maanpäällinen ja maanalainen kaavu. Maanalaista hiiltä kerryttää karikesyöte, juurakot hakkuutähteet yms. Jos tämä maanalainen hiili on steady state tilassa niin syöte ja hajonta ovat yhtäsuuret. Mitä jää jäljelle hakkuusäästöstä. Runkopuu. Runkopuun oksat juurakot yms tarvitaan maaperähajoamisen korvaamiseen. Runkopuun kerroin oli n 0,7.
Kurki pohtii, että Luken kerroin 0,77 hakkuusäästölle on väärin. Tuo kerroin on oikein, jos maaperän varasto on täysi. Minusta Luken Yasso07 sanoo selvästi, että Suomessa maaperävarasto ei voi olla täysi. Maaperävaraston täyttyminen kestää useita hakkuukiertoja. Jos kasvu on ”räjähtänyt” kasvuun vasta 70 luvulla niin se maaperävarasto ei ole kerinnyt täysin täyttyä.
Annelilla ainakin näyttää olevan metsän kasvudynamiikka hakusessa. Sellaista mahdollisuutta ei ole, että hakattaisiin puustoa siten, että metsä pysyy koko ajan nuorena. Tuollainen hakkuu johtaa vuosikasvun ja nielun romahtamiseen.
Minusta näiltä professoreilta voisi vaatia jonkinlaisen tieteellisen selvityksen, miten tuollaisella asialla kuin metsän nielu, joka menee aina nollaksi, voisi käydä kauppaa.
Minulla esim on satojen tonnien nielu vielä 10 vuotta, mutta sitten pitää alkaa myydä koko vuosikasvu. Ja johtuu ihan metsän ikärakenteesta.
Kurjella näyttää olevan hiukan erilainen käsitys luonnonmetsistä. Ei luonnonmetsien kasvu voi olla negatiivinen. Ei edes nielu voi olla negatiivinen. Noin pitemmän päälle.
Arvioisin, että luonnonmetsän kasvu on n 2/3 x vastaava talousmetsä.Ottaisin vielä keskusteluun maaperähiilen kertymisen talousmetsissä. Siitähän on jopa tutkimuksia. Huonona puolena tutkimuksissa on, että ne ovat metsikkötason tutkimuksia. Aikaisemmin oli esillä joku Luken tutkimus, että metsät sitovat parhaiten hiiltä 60-100 vuotiaana. Tässä pitää muistaa, että kyse on metsikkötasosta. Nuoremmassa metsikössä edellisen hakkuun hakkuutähteet ja kannot ovat olleet nopeassa lahoamisessa. Vanhemmalla iällä laho pienenee, mutta juurakko kasvaa ja karikettakin tulee.