Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Ylempänä selvitin ns vihreän tieteen perusasioita. AJ ei ehkä hahmottanut itseään noilla perusteilla. Yleensä vihreän tieteen tunnistaa myös esim metsien nieluväittämistä. Nielu ei kuulu metsän kasvuun mitenkään. Sitä voi olla jonkin aikaa, mutta kyllä se häviää. Pääjohtaja Taalas kuvasi metsän nielun lisäämistä sanalla kertapaukku. Sitähän se on. Näyttää siltä, että nämä, jotka jauhavat metsän nielusta ja sen erinomaisuudesta, uskovat jopa siihen.
Minä muistan tarkkaan jopa paikan missä olin raivaamassa n 6 vuotta sitten, kun tulin siihen päätelmään, että metsän nielu on täyttä huuhaata. Olin raivaamassa n 10 vuotista kuusentaimikkoa. Maanmuokkaus oli tehty, mutta hakkuujätteitä tai kantoja ei oltu poistettu. Kyseisellä alueella ei ollut oikeastaan mitään selvää merkkiä aikaisemmasta yli 300 m3/ha olleesta kuusikosta. Muutama isompi kanto näkyi ja joku lumpin luhistunut pätkä. Ei siellä mitään biomassan varastokertymää ollut.AJ kyseli mitä on vihreä tiede.
Sen verran voin asiaa valottaa, että siinä etsitään ensin syyllinen ja sitten, yleensä keksitään, todistusaineisto. Karjatalous/metaani on hyvä esimerkki. Metsäpuolella taas metsän nielu. Nielu on derivaatta. Mutta vihreässä tieteessä aletaan tutkia nielun muutosta. Siis nielun derivaattaa . Ja sitä verrataan fossiilisen käytön päästöjen (derivaatta) muutokseen. Saadaan ilmakehän hiilipitoisuuden 2. derivaatta ja niitä aletaan vertailla. Tuloksena on, että metsän hakkuiden lisäys on todellinen ilmastopahis mutta fossiilisten päästöjen vähentäjä (vrt Kiina) on todellinen ilmastopyhimys.Täällä näkyy taas nousseen kiistelyyn luonnonmetsät vs talousmetsät.
Sanoisin, että Kurjella on väittämissään asioita, joita kannattaisi miettiä. Sinänsä en yhtään ihmettele, että AJ esittää vastaväitteitä, jotka perustuvat täysin ns vihreään tieteeseen.
Otetaan käsittelyyn metsäojitettujen soiden hiilineutraalius. Sanoisin, että pitkässä juoksussa ojitettujen suometsien on pakko olla vähintään hiilineutraaleja, jos niissä vuosikasvu on suurempi kuin maaperäpäästö. Tällöin vihreän tieteen edustajat alkavat vänkäämään nieluasioita. On aika selvää, että koska talousmetsän nielu (kasvu-poistuma) on pitkässä juoksussa nolla niin maaperäpäästö kääntää ojitetut suometsät päästölähteeksi.Toisaalta on syytä ottaa käsittelyyn hakkuupoistuma. Sanoisin, että se käytetään pääosin korvaamaan fossiilisia tai yhteiskunnan kannalta vältttämättömiin hyödykkeisiin. Tällä ajatusmallilla esim luonnonmetsien kokonaisbiomassa häviää talousmetsille n 50 vuodessa. Sen 50 vuotta voi laskea myös jo käytetyksi. Jolloin olemme tällä hetkellä kokoajan voitolla hiilen ilmakehäpitoisuuksien kannalta verrattuna luonnonmetsiin.
Kyllä tuo Ruotsin systeemi vaikuttaa tietoiselta tilaston manipulaatiolta. Aivan sama kuin karjatalouden päästö. Siellä lasketaan vuosipäästöjä. Ruotsalaiset laskevat kuolleen aineksen syötteen vuosinieluna. Noilla kahdellahan on vain tietty lyhyt elinikä. Sanoisinko, että ruotsalaiset käyttävät ”reilumeiniki” lähestymistapaa. Suomalaiset tutkimuslaitokset valitsevat valtakunnalle vahingollisimman lähestymistavan.
AJ kiinnittää aivan oikein huomiota tähän poistuma osioon. Asioita voisi myös ajatella hiukan erilailla kuin nykyiset lahopuunlisäämistouhut.
Lahopuuta näyttää metsässä olevan 7 m3/ha. Tekee n 140 milj m3 yhteensä Suomessa. Lahoamisprosentti näyttää olevan 5%. Eli 7 milj m3/vuosi. Jos tuota luonnonlahoa olisi puolta vähemmän niin päästö olisi vain 3,5 milj m3/vuosi.
Pitänee kuitenkin mainita, että jos tuo luonnonlaho pystyttäisiin siirtämään pelkästään järeisiin tukkipuihin niin lahoamisprosentti putoaisi olemaan 1,5…3 %. Mutta edellyttäisi, että pienten puiden lahoaminen estetään.
Täällähän näyttää metsien hiilinielukeskustelu käyvän taas etten sanoisi yli äyräiden.
Palaisin vielä tuohon Isomäenkin kritisoimaan 26 milj m3 lukuun. Taisitte päästä jo siitä sopuun. Jotta asia minullekin avartuisi niin pyytäisin vielä kommentteja vmi tuloksiin. Kahdella viimeisellä yhteenvedolla on ”vuosi” eroa. Kurki on 7.2 klo 11 antanut linkin tilastosivuille. Tuon linkin avulla voi helposti tarkastaa puuston biomassan lisäyksen. Näyttää olevan 17 milj tn. Eikö tuon voisi jollain muuntokertoimella tulkita olemaan 26 mlj m3.
Mielenkiintoista keskustelua kunnostusojituksista. Minä olen viime aikoina joutunut kunnostamaan useitakin 1700-1800 luvulla käsinkaivettuja ojia. Nykyiset metsäkoneet näyttävät tuhoavan niitä. Ja lisäsoistuminen näkyy 10-20 vuoden viiveellä.
Miten lie jo pari vuosisataa sitten tiesivät, että metsissä olevista painanteista kannattaa liikavedet juoksuttaa pois, että pysyvät metsinä. Kyseessä ei ole mitkään turvesuot.Kurki tuolla ihmetteli puuvaraston alhaisuutta. Lienekö tuossa vähennetty suojelualueiden puuvarastot. Minusta Vauhkonen et al raportissa Mehtätalo painottaa, että on haluttu tutkia talouskäytössä olevaa puuvarastoa.
Lettosuon avohakkuun suuresta ensimmäisen vuoden päästöstä tuli mieleen, että tutkijat ovat halunneet tarkkuutta työssään. Avohakkuun neulas ja lehtikarike tuhoutuu sellaista vauhtia, että siihen ei voi soveltaa vuosihajoamisen käyriä. Sanoisin, että alussa hajonta ei noudata eksponentiaalista hajontaa juuri tästä pikahajoavasta jakeesta johtuen.
AJ osui tuossa Ilvesniemi kommentissaan ”naulan kantaan”. Kysehän saattaa olla, että khk nielulaskelma ei annakkaan oikeaa varaston muutosta. Minusta Suomen ilmastolaki määrittää, että varaston muutoksella määritetään ilmastovaikutus. Muu on pelkkää jahkailua. Ilvesniemellä on siis oikea lähestymistapa.
Näytetään päässeen termeihin elävä puusto, karike ja maaperähiili.
Katsoin eilen MT Live lähetyksen. Vieraana oli Luken Antti Asikainen. Hän esitti näistä hiilimääristä tiedon, että Suomen metsissä elävään puustoon sitoutunut hiili on 3,5 miljardia tonnia co2 ja maaperään on sitoutunut 14 miljardia tn co2. En oikein päässyt perille mistä on kyse, vai muistiko Asikainen väärin. Vaikutti siltä, että hän muisti väärin ainakin metsänomistajien maksamat verot. Kai se enemmän on kuin 100 milj eur/vuosi.