Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Kurjella näyttää olevan hiukan erilainen käsitys luonnonmetsistä. Ei luonnonmetsien kasvu voi olla negatiivinen. Ei edes nielu voi olla negatiivinen. Noin pitemmän päälle.
Arvioisin, että luonnonmetsän kasvu on n 2/3 x vastaava talousmetsä.Ottaisin vielä keskusteluun maaperähiilen kertymisen talousmetsissä. Siitähän on jopa tutkimuksia. Huonona puolena tutkimuksissa on, että ne ovat metsikkötason tutkimuksia. Aikaisemmin oli esillä joku Luken tutkimus, että metsät sitovat parhaiten hiiltä 60-100 vuotiaana. Tässä pitää muistaa, että kyse on metsikkötasosta. Nuoremmassa metsikössä edellisen hakkuun hakkuutähteet ja kannot ovat olleet nopeassa lahoamisessa. Vanhemmalla iällä laho pienenee, mutta juurakko kasvaa ja karikettakin tulee.
Maaperähiilestä näyttää olevan puhe.
Metsät vanhetessaan sitovat enemmän hiiltä maaperään. Tämän väitteen on pakko olla oikein. Väittäisin, että luonnonmetsässä maaperähiilen ja elävän puun suhde 40/60 ei päde. Tuo suhde voi olla jopa 25/75. Minulla on sellainen tuntuma tähän luonnonmetsän dynamiikkaan, että elävää puuta on n 200 m3/ha ja lahoa pintapuuta 100 m3/ha. Tästä olen päätellyt, että tuo suhde 40/60 ei päde luonnonmetsissä. Toisaalta tuosta voi ainakin mielikuvatasolla päätellä, että luonnonmetsässä kokonaishiili on n 2x talousmetsän hiili.
Anneli julkituoma kohta 3 näyttäisi olevan täyttä huuhaata. Olisi ihan hyvä tietää peruste miten avohakkuiden vähentäminen lisää kasvua. Teoriassa jatkuvalla kasvatuksella pitäisi pystyä parantamaan kasvua, mutta ei tuo näytä toimivan käytännössä.
Se näyttäisi olevan totta, että hakkuusäästö vaikuttaa kasvuun. Mutta vähänkin pitemmällä aikavälillä (5 vuotta) vuosikasvu alkaa pienentyä.
Sinällään tuohan olisi aivan mahtavaa, jos hakkuita vähentämisellä metsät alkaisivat kasvaa niin, että rahisee. Prof Pukkala taitaa suosia tätä näkökantaa.
Minä en ymmärrä näitä risukonraivaus puheita. Minä olen tyytyväinen kun istutuskuusikkoon tulee kunnolla paksuvartista, n 5 cm halkaisijaltaan, roskapuuta. Hieskoivua, leppää, pihlajaa ja pajua. Kun tämän ryönän poistaa n 8 vuotiaana niin kuusien kasvu ei ole vielä kärsinyt, mutta raivausjäte on syväjuurista ja hitaasti hajoavaa. Maapohjan ravinteita on hyvin pintalannoitukseksi. Vesasyntyisesti kasvavat kovasti seuraavaan n 8 vuoden päästä olevaan raivaukseen. Mutta ravinteita on taas tullut rutkasti istutuskuusille.
Ensiharvennuksen ennakkoraivaus on kyllä tehtävä, mutta se ei paljoa vie aikaa. Ehkä 2 ha/päivä leppoisalla työtahdilla.
Olisiko niin, että tällainen pintavesisuo ei pitäisi olla suo ollenkaan. Olisi siis soistunut kangasmaa. Vedenkorkeuden hallinta ei kyllä onnistu tuollaisilla alueilla.
Pohjavesisuo onkin jo eri asia. Niitähän voi olla jopa mäen rinteessä. Mutta jos pohjavesisyöte on tarpeeksi kova niin veden pinnankorkeuden säätö on helppoa. Ehdottaisin kuitenkin, että pohjavesisoita ei mentäisi ojittamaan. Onhan sillä pohjavedelläkin jokin arvo. Ja kasvanneko nuo mitään. Yleensä pohjavesisuonen yläpuolella ei ainakaan omena ja luumupuut kasva.Minä yritin tarkistuslaskea tuota muistitietoani, että avohakattu suo tuhoutuu 7 mm vuodessa. Paljon minulta näyttää puuttuvan tietoa, mutta näyttäisi, että 7 mm kerros turvetts vastaa 7 m3 runkopuuta. Tuo 7 mm alenema tulisi jo 5 tnco2 ekv hehtaaripäästöllä. 7 mm alenema vuodessa tarkoittaisi toisaalta, että 40 cm turvesuo tuhoutuisi 60 vuodessa ihan omia aikojaan pelkällä ojituksella. Ei näissä minukaan laskelmissa ole mitään tolkkua.
Loppupäätelmänä voin kuitenkin todeta, että usein näiltä suotutkijoilta puuttuu järkevyystarkastelu.
Minua suometsätalous kiinnostaa vain minimaalisesti. Enkä ole jaksanut siihen perehtyä syvällisesti. Aika isoja päästöjä väittävät ojitusalueilta tulevan. Olisi aika mielenkiintoista tietää, kuinka paljon suon pinta alenee 100 vuodessa tutkijoiden ilmoittamilla päästöillä.
Asioita pohtiessaan kannattaa tehdä myös järkevyysarvioita. Joskus luin jonkun suotutkimuksen, että avohakkuun jälkeen päästöt olivat 15 tnco2ekv/ha/vuosi. Käsittääkseni kyseessä olivat turpeen hajoamisesta tulevat päästöt. Hakkuutähteet eivät olleet mukana. Eikö tuo tarkoita että turvetta häviää n 7 mm kerros vuodessa. Ei vaikuttanut uskottavalta. Toisaalta saatan muistaa väärin nuo päästöarvot.Kurjelle toteaisin, että minusta kuollut hiili on kuollut. Se ei häviä kuin hapettumalla. Sanoisin, että happipitoisuuden pitää olla aika korkea tai lämpötilan, jolloin vähempikin happi riittäisi.
Maaperähiilessä on elävää ja kuollutta ainesta. Näille voidaan laskea maksimiarvo kasvu ja lahoamiskaavoilla. Täysin kuollut aines on erilaista. Turve vaikuttaisi sellaiselta, vaikkakin siitäkin tulee hiljalleen ruskohiiltä ja edelleen kivihiiltä. En ole perehtynyt asiaan.
Minä en ole perehtynyt, mikä on kuollutta hiiltä. Joskin voi ajatella, että esim turve soissa on kuollutta hiiltä. Saattaahan sitä kivennäismillekin kertyä, mutta suuruusluokka ei liene kovin iso.
Maaperän hiilensitomiskyky on kuitenkin rajallinen. Vaikka sitä näkyy toisenlaistakin mielipidettä olevan. Varsinkin vihreän suunnan poliitikoissa ja tutkijoissa.
Yleisperiaate on yksinkertainen: Maaperähiili kertyy juurakoista ja masnpäällisestä karikesyötteestä sisältäen hakkuutähteet. Tälle kertymälle voidaan laskea maaksimiarvo. Kun maksimiarvo on saavutettu niin tulee dynaaminen tasapaino ja laho ja syöte kumoavat toisensa. Osanneko kukaan laskea, mitä jää hakkuusäästöstä jäjelle.