Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
MaalaisSeppo ihmettelee puoliintumisaikaa. Näyttää, että jotkut pitävät puoliintumisaikaa ja elinaikaa samana käsitteenä. Periaate on, että puoliintumisaika lasketaan hajoamiskaavasta asettamalla arvoksi 0,5 ja ratkaisemalla aika t. Elinaika 1/k saadaan ilmakehädatasta laskemalla massa / vuosihajonta. Tutkijoilla ilmeisesti on dataa, millä ratkaista tuo vuosihajonta. Massan saa metaanin ppb arvosta.
Annelilla on nerokas tapa vesittää näitä ilmastojuttuja.
Metaanipäästö tosiaan lämmittää kokoajan ilmastoa. Mutta eikö meidän pitäisi olla huolissamme ilmastonmuutoksesta. Yleensä on vallalla sellainen käsitys, että ilmakehän lämpötilan lisääntyminen aiheuttaa ilmaston muutosta. Khk laskenta pyrkii asiaa esittämään tilastollisesti. Niissä laskelmissa on kuitenkin mukana sellaista metaania, joka ei enää lämmitä ilmakehää.
aSanta näkyy iskevän näytille entistä vakuuttavampia kaavioita. Kannattaisi ehkä lukea mitä noiden kaavioiden ”takaa” löytyy. Metaania näyttää tosiaan kertyvän koko ajan lisää. Mutta se lisäys ei tule iänaikaisista metaanipäästöistä kuten esim Intian lehmät. Jos oikein muistan niin 40% tuosta lisäyksestä tulee tropiikin soiden lisääntyneestä metaanin tuotosta. Taisi olla sadannan lisäys syynä. Tai soistuminen. Loppulisäys tulee ihmistoiminnasta mm riisin viljelyn lisäääntyminen, liuskeöljyn käyttöönotto ja kivihiilen, maaöljyn ja maakaasun lisääntynyt tuotanto. Pienempiä lisäyksen aiheuttajia ovat mm soiden ennallistaminen ja vanhojen lehtimetsien suojelun lisääntyminen. Lehtimetsät tuottavat jostain syystä metaania lahotessaan. Ja ilmaston lämpeneminen itsessään lisää metaanin päästöjä maaperästä (tundra).
Vielä aSantalle helppo teoreettinen kysymys. Jos metaanin elinikä on n 12 vuotta niin miten se voisi kumuloitua ilmakehään? Varsinkin kun metaanin puoliintumisaika ilmakehässä on noin 8 vuotta.
aSantalle huomauttaisin, että minulla ei ole mitään ideologista väritystä tässä metaaniasiassa. Pelkkää matematiikkaa. Ehkei aSanta ole huomannut, että minä käytän metaanille ekv kerrointa 160. Se ottaa huomioon hajoamislämmön ja muun sekundäärisen vaikutuksen. Tuosta co2 jäämästä huomauttaisin, että Suomessa pääosa metaanista on biogeenistä alkuperää ja tuota co2 jäämää ei ole lämmittämään ilmakehää.
Edelleenkin ehdottaisin aSantalle, että soveltaisi integraalilaskentaa tuohon hajoamiskaavaan niin näkisi miten metaania kertyy ilmakehään. Jos oikein muistan niin Kurki, vaikkei tiedä mikä derivaatta on, on pystynyt paperilla laskemaan oikein metaanin pitkäaikaisvaikutuksen. Aika hyvä. Vinkkinä antaisin, että jos integraalit ei onnistu niin exel laskenta antaa ihan hyviä tuloksia.
Meillä näkyy olevan aSantan kanssa erilainen logiikka. Minä tuolla aikaisemmin sanoin, että ChatGPT on saastunut IPCC n jutuilla. Hyvänä esimerkkinä on nimenomaan tuo ensimmäinen virke lämmitysvaikutuksesta. IPCC noudattaa tuota ajatusta, mutta jos osaa hiukan matematiikkaa niin huomaa, että pieleen menee.
aSanta taitaa osata matematiikkaa. Minä annoin tuolla metaanihajoamisen kaavan. Jospa aSanta soveltaisi siihen integraalilaskentaa niin huomaisi kyllä logiikan. Toisaalta tuo hajoamiskaava on jatkuvan päästön aiheuttaman varaston derivaatta. Että jatkuvan päästön ilmaston muutosta aiheuttava lämpeneminen tulee suoraan kaavasta kunakin ajan hetkenä.
aSantalle pitää heti vastata metaanista, että höpöhöpö.
Tekoälyltä kysyimme myös hyvin yksinkertaista asiaa. Mitä kaavaa metaanin hajoaminen ilmakehässä noudattaa. Vastaus tuli muutaman kemiaan liittyvän kommentin saattelemana. Metaanin ilmakehässä hajoamisen voi kirjoittaa muotoon
e^(-kt), missä e on Eulerin luku, k metaanin eliniän käänteisluku ja t aika
Metaanin elinikä on n 12 vuotta, mutta on pitenemään päin.
Näin siis tekoäly. IPCC n papereista en ole löytänyt tietoa. Siitä mielenkiintoinen hajoamiskaava, että minä olin päätellyt asialle paremman kaavan, joka käyttäytyy kuten yllä oleva kaava. Olen sen jossain aikaisemmin esittänyt samoin kuin oman kaavani selkokielisen merkityksen. Tulin siihen lopputulokseen, että minun HI llä luomani kaava on parempi kuin mihin AI pystyi.
aSanta on näköjään löytänyt hienon käyrästön lämpötilan ja co2 yhteydestä. En ota kantaa asiaan. Huomauttaisin kuitenkin, että jos on noin käyttäytyvät suureet niin olisi oltava 100% varmuus ns muna vai kana ongelmaan.
Joka tapauksessa minä en ole puhunut mitään tuosta co2 laskennasta. Kyse oli metaanista ja sen kohtelemisesta khk laskennassa. Pitää myöntää, että olin vähän aika sitten Yhdysvalloissa. Keskustelin myös amerikkalaisen eliittiyliopiston kasvatin kanssa metaanista. Ei tiennyt asiasts mitään. Ei jäänyt kuitenkaan sanattomaksi vaan ehdotti, että kysytään tekoälyltä. Tekoäly alkoi heti päivitellä kuinka paha aine se metaani on, lämmityspotentiaalikin lähes 100 kertainen 20 vuoden tarkasteluvälillä. Lopetti kuitenkin toteamalla, että ei se metaani kuitenkaan pitemmän päälle ole kovinkaan paha. Sen ilmastonmuutosta lisäävä lämmitysvaikutus loppuu varsin pian vaikka olisi vakiopäästö.
Näin tekoäly. Olin tyytyväinen kun huomasin, että IPCC n tutkijaporukka (99% ilmastotutkijoista) ei ole pystynyt saastuttamaan disinformaatiollaan kaikkia tekoälyjä. ChatGPT on täysin saastunut.aSanta näkyy väheksyvän NASA n mittaustuloksia. Vetoaa Luken khk laskentaan, jossa on metaani ja ilokaasu mukana. Ei kuitenkaan ota huomioon, että khk laskenta ja ilmastonmuutokseen johtava lämpeneminen eivät korrelloi. Tällä hetkellä IPCC ”ratsastaa” näennäiskorrelaation avulla. Kun metaani ja ilokaasupäästöt kasvavat niin tulee varsin hyvä korrelaatio. Jos esim metaanipäästöjen kasvu pysähtyy niin korrelaatio loppuu heti.
Sanoisin, että Suomessa metaani ja ilokaasupäästöt ovat olleet pitkään vakioita. Eikä niillä siis ole korrelaatiota ilmastonmuutokseen. NASA n tulos kuvaa hyvin Suomen tilannetta ilmastonmuutoksen kannalta.
Kurki se jaksaa jauhaa tuota 0,77 kerrointa. Jatketaan. Anneli näyttää keskittyvän minun käyttämäni steady state laskennan vesittämiseen. Kannattaisi ehkä pohtia asioita myös steady state laskennalla:
Metsän biomassan kasvu on maanpäällinen ja maanalainen kaavu. Maanalaista hiiltä kerryttää karikesyöte, juurakot hakkuutähteet yms. Jos tämä maanalainen hiili on steady state tilassa niin syöte ja hajonta ovat yhtäsuuret. Mitä jää jäljelle hakkuusäästöstä. Runkopuu. Runkopuun oksat juurakot yms tarvitaan maaperähajoamisen korvaamiseen. Runkopuun kerroin oli n 0,7.
Kurki pohtii, että Luken kerroin 0,77 hakkuusäästölle on väärin. Tuo kerroin on oikein, jos maaperän varasto on täysi. Minusta Luken Yasso07 sanoo selvästi, että Suomessa maaperävarasto ei voi olla täysi. Maaperävaraston täyttyminen kestää useita hakkuukiertoja. Jos kasvu on ”räjähtänyt” kasvuun vasta 70 luvulla niin se maaperävarasto ei ole kerinnyt täysin täyttyä.