Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Anneli näyttää olevan täysin pihalla tästä metaani ja luonnonsuo asiasta.
IPCC on kyllä hajulla tästä metaaniasiasta. Vrt GWP*.
Jos metaanipäästöjen kasvu saataisiin loppumaan niin metaanista johtuva ilmaston lämpeneminen loppuisi.
Jos metaanipäästöjä saataisiin pienennettyä (vrt Methane Pledge) niin sillä olisi ilmastoa viilentävä vaikutus.
IPCC laskenta ei näitä kahta asia tunnista.Kylläpä tämä metaani riepoo Annelia. Jotenkin tuntuu, että Anneli on täysin pihalla tästä asiasta. Voin lohduttaa niin se on IPCC kin.
Huomauttaisin jälleen, että metaanin käyttäytyminen ilmakehässä on ymmärrettävä, että voi ymmärtää masperänielun olemusta.
Kurki näyttää joskus ymmärtävän tämän metaani asian, mutta sitten välillä ote herpaantuu.
Oli kysymys metaanivaraston lämmittävästä vaikutuksesta. Lämmitysvaikutus on vakio, jos syöte pysyy vakiona. Jos lasketaan kertasyötteelle niin lämmitysvaikutus vähenee ajan myötä. Ekv laskenta perustuu tähän. Voidaan sanoa, että kertasyötteellä on tietty lämmitysvaikutus, minulla kerroin 160, ja sen vaikutuksen voi jakaa haluamallaan vuosimäärällä. Sekundäärivaikutukset ilmeisesti hiukan lisääntyvät ajan kanssa.
Oli kysymys luonnonsoista. Luonnonsoiden metaani pitää palauttaa ekv arvolla todelliseksi metaanimääräksi ja soveltaa siihen elinaikakerrointa 12 ja vaikutuskerrointa 160. Eikö tuo ole jotain lähemmäs 2000. Tarkoittaa, että luonnonsuon yhden tonnin ilmastoa lämmittävä vaikutus on n 2000 tnco2ekv. Tämä lämmitysvaikutus pystytään tuhoamaan mitättömäksi ojittamalla suo.
PS Lämmitysvaikutus ei ole sama kuin ilmaston muutosta aiheuttava lämmitys. Luonnonsuot eivät metaanipäästönsä takia aiheuta ilmaston muutosta.Kurki se jaksaa jauhaa tuollaisesta asiasta, joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Suosittelen Kurkea tutustumaan esim MIT Climate Portal artikkeleihin. Sieltä löytyy selitys esim tähän 100 vuoden laskentaan. Kaavoja ei kylläkään. Näyttävät suosittelevan kerrointa 120, mikä minulla on 160. Heiltä näyttäisi puuttuvan sekundäärivaikutukset.
IPCC ekv arvoissa ainoa hyvä puoli on, että niistä voi laskea alkuperäisen päästön suuruuden.
Minä en aina pääse jyvälle näistä Kurjen ajatuksista. IPCC n ekv laskenta on yksiselitteinen. Ekv20 on oma lukunsa ja ekv100 omansa. Niitä ei voi verrata, eikä laskea yhteen. 20 v ekv arvossa on mukana se, että metaani ei ole vielä kumuloitunut täyteen arvoonsa. Toisaalta en ymmärrä ollenkaan 1/3 väitettä. Minusta vaikutus on 100 vuodelle 3000 ekvyksikköä ja 20 vuodelle 1800 ekvyksikköä. Eli 60 % vaikutuksesta tulisi jo ensimmäisen 20 vuoden aikana.
Minä en käytä gwp / ekv arvoja missään. Lyhytikäisille kaasuille laskenta menee päin seiniä.
On se hyvä, että on taas palattu metaanijuttuihin tässä hiilinieluasiassa. Anneli näytti tuolla toisessa ketjussa peräti kieltävän metaanijutut.
Minä pidän metaania esillä hyvin yksinkertaisesta syystä. Maaperän biomassan hajoamiskaava on sama kuin metaanilla. Elinaika 1/k on erilainen. Oksilla alle 10 vuotta. Rungoilla paksuudesta riippuen voi olla yli 100 vuotta. Rungon halkaisija on tuolloin yli 40 cm. Juurakoilla myös halkaisijasta riippuen yli 100 vuotta. Taisi olla tavanomaisissa päätehakkuumetsissä hiukan yli 100 vuotta.
Jos ei ymmärrä, että metaani ei kumuloidu ilmakehään niin voi helposti hyväksyä ruotsalaisten maaperähiilen kumuloitumisen. Se, miten ruotsalaiset sen pystyvät maaperämittauksilla todistamaan, on minulle täysi mysteeri.
Toisaalta minulla on empiiristä havaintoa, että jos puun juurelle kasaa oksia ja muuta biojätettä niin siihen tulee multa-auma. Mikä viittaisi, että karikekin saattaisi kumuloitua. Mutta toisaalta minulla on empiiristä havaintoa, että maaperään on tullut ”ojia” kun iso koivu on katkaistu. Mikä viittaisi, että maanalainen juuristo lahoaa ja mitään ei tule tilalle.
Reimalle täytyy myöntää, että en ole tutustunut näiden keihäänheittäjien ulosantiin.
Panu Halme ja Sampo Soimakallio saavat usein esittää varsinkin ylellä täysin löperöjä mielipiteitään.
Panu Halme ei näytä ymmärtävän metsän nielun matematiikkaa.
Sampo Soimakallio on erityisesti kunnostautunut nieluvajeteorian tutkimuksessa. Nieluvajeteorian pääolettamia on, että metsässä on nielu. Kun alkuolettama on väärä niin loppupäätelmätkin ovat mitä sattuu. Vähän kuin nollalla jakaisi.Loppupäätelmäni Reiman kommentista on, että ei ole huomauttamista Halmeen väitteistä. Sinänsä outoa, että Reima vetoaa tieteellisiin tutkimuksiin. Yo kirjoitusten laatijat olivat myös tutustuneet metsien kasvudynamiikkaa. Heidän tieteellinen näkemyksensä ei näyttänyt olevan yhteensopiva Panu Halmeen tunkkaisen propagandan kanssa.
Reima laittoi varsin poleemisen kommentin.
Mitä mieltä Reima on tämän Panu Halmeen tiedon tasosta. Aikanaan, kun hän kritisoi yo tehtävää metsäpaloista niin en voinut kuin ihmetellä, millä tiedon tasolla metsäbiologia on tieteenä.
Ylellä oli juttu asiasta 31.3.2022. Löytyy yleltä esim hakusanalla Panu Halme. Kaksi pahaa virhettä Halmeen väittämistä olen havainnut. Löytääkö Reima yhtään vai onko Halmeen väitteet täyttä totta. Samalla voisimme keskustella Reiman metsätiedon laaja-alaisuudesta.
Nostokoukulle sanoisin, että kyllä kuusen taimet kasvavat ilman muokkaustakin. Ja vesakkoa tulee. Minä jätän aina jyrkähköt rinteet (omt) ilman muokkausta. Kerran jouduin jättämään pahan kivikon (omt) muokkaamatta,
Muokkauksessa on hyvää se, että mäntyä tulee paremmin sekapuuksi. Ja voi jopa kylvöistuttaa.
Minä sain kammon tätä kemeraa kohtaan jo 90 luvulla. Yhtenä vuotena sain, mutta sain huomautuksen liiallisesta koivujen määrästä kuusikossa. Toisella hakukerralla oli jo epäys.
Sitä olen noin jälkeenpäin ihmetellyt, että miten nämä metsänhoitosuositukset suosittavat koivua jätettävän ensiharvennuksessa jopa 200 runkoa hehtaarille. Mistähän ne koivut sinne ilmestyivät jos ne piti järestään poistaa 90 luvulla.
Näin olen miettinyt, että metsän kuusikon kannalta koivua kannattaa jättää 300-400 runkoa ja poistaa ne noin 20 vuotiaana tiheyteen 100 r/ha. Kuusikon kasvu hiukan kärsii, mutta ravinteita tulee kuusien käyttöön paremmin.hikinen94 osaa vääntää nämä tuulivoima-asiat uuteen uskoon.
Sähköfirmoilta voi tosiaan ostaa ekologista tuulisähköä, vaikka kaikki myllyt olisivat pysähdyksissä. Vai miten se meni tuulettomina päivinä.