Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Olisiko niin, että tällainen pintavesisuo ei pitäisi olla suo ollenkaan. Olisi siis soistunut kangasmaa. Vedenkorkeuden hallinta ei kyllä onnistu tuollaisilla alueilla.
Pohjavesisuo onkin jo eri asia. Niitähän voi olla jopa mäen rinteessä. Mutta jos pohjavesisyöte on tarpeeksi kova niin veden pinnankorkeuden säätö on helppoa. Ehdottaisin kuitenkin, että pohjavesisoita ei mentäisi ojittamaan. Onhan sillä pohjavedelläkin jokin arvo. Ja kasvanneko nuo mitään. Yleensä pohjavesisuonen yläpuolella ei ainakaan omena ja luumupuut kasva.Minä yritin tarkistuslaskea tuota muistitietoani, että avohakattu suo tuhoutuu 7 mm vuodessa. Paljon minulta näyttää puuttuvan tietoa, mutta näyttäisi, että 7 mm kerros turvetts vastaa 7 m3 runkopuuta. Tuo 7 mm alenema tulisi jo 5 tnco2 ekv hehtaaripäästöllä. 7 mm alenema vuodessa tarkoittaisi toisaalta, että 40 cm turvesuo tuhoutuisi 60 vuodessa ihan omia aikojaan pelkällä ojituksella. Ei näissä minukaan laskelmissa ole mitään tolkkua.
Loppupäätelmänä voin kuitenkin todeta, että usein näiltä suotutkijoilta puuttuu järkevyystarkastelu.
Minua suometsätalous kiinnostaa vain minimaalisesti. Enkä ole jaksanut siihen perehtyä syvällisesti. Aika isoja päästöjä väittävät ojitusalueilta tulevan. Olisi aika mielenkiintoista tietää, kuinka paljon suon pinta alenee 100 vuodessa tutkijoiden ilmoittamilla päästöillä.
Asioita pohtiessaan kannattaa tehdä myös järkevyysarvioita. Joskus luin jonkun suotutkimuksen, että avohakkuun jälkeen päästöt olivat 15 tnco2ekv/ha/vuosi. Käsittääkseni kyseessä olivat turpeen hajoamisesta tulevat päästöt. Hakkuutähteet eivät olleet mukana. Eikö tuo tarkoita että turvetta häviää n 7 mm kerros vuodessa. Ei vaikuttanut uskottavalta. Toisaalta saatan muistaa väärin nuo päästöarvot.Kurjelle toteaisin, että minusta kuollut hiili on kuollut. Se ei häviä kuin hapettumalla. Sanoisin, että happipitoisuuden pitää olla aika korkea tai lämpötilan, jolloin vähempikin happi riittäisi.
Maaperähiilessä on elävää ja kuollutta ainesta. Näille voidaan laskea maksimiarvo kasvu ja lahoamiskaavoilla. Täysin kuollut aines on erilaista. Turve vaikuttaisi sellaiselta, vaikkakin siitäkin tulee hiljalleen ruskohiiltä ja edelleen kivihiiltä. En ole perehtynyt asiaan.
Minä en ole perehtynyt, mikä on kuollutta hiiltä. Joskin voi ajatella, että esim turve soissa on kuollutta hiiltä. Saattaahan sitä kivennäismillekin kertyä, mutta suuruusluokka ei liene kovin iso.
Maaperän hiilensitomiskyky on kuitenkin rajallinen. Vaikka sitä näkyy toisenlaistakin mielipidettä olevan. Varsinkin vihreän suunnan poliitikoissa ja tutkijoissa.
Yleisperiaate on yksinkertainen: Maaperähiili kertyy juurakoista ja masnpäällisestä karikesyötteestä sisältäen hakkuutähteet. Tälle kertymälle voidaan laskea maaksimiarvo. Kun maksimiarvo on saavutettu niin tulee dynaaminen tasapaino ja laho ja syöte kumoavat toisensa. Osanneko kukaan laskea, mitä jää hakkuusäästöstä jäjelle.
Kurjelle sanoisin, että minä puhun hakkuusäästön kokonaisnielusta. Soimakalliolla on kyse kokonaisnielusta.
Jos ajatellaan, että maaperävarasto on täynnä niin kokonaisnielu on luokkaa 0,77. Oli se sitten Suomessa tai Ruotsissa.Luulisi, että maaperävarasto on pikemminkin Ruotsissa täynnä js Suomessa vajaa. Eli kertoimet olisivat Suomelle 1,1 ja Ruotsille 0,77.
Kun katselee noita Kurjen antamia lukuja Suomi 0,77, Ruotsi 1,11 niin vaikuttaisi, että Ruotsi saattaa olla oikein. Suomen kohdalla kerroin 0,77 tarkoittaa, että maaperässä olisi täysi varasto. Se ei voi olla Suomen kohdalla oikein: Maaperävaraston kertyminen kestää monta jaksollisen kiertoa. Ja lisäkasvu kerryttää vielä erikseen. Sitten on vielä nämä ojitetut suometsät, jotka vasta alkavat kunnolla kerryttämään maaperähiiltä.
Kurjelle tuosta raportista 3/2022. Siellä on laskettu 9 milj m3 hakkuusäästön vaikutus 100 vuodelle n 1800 milj tnco2.
Minusta alkaa tuntua, että nämä Soimakallio et al luulevat, että metsien kasvu lisääntyy koko ajan hakkuusäästöjen myötä. Sitähän tuo Soimakallio näytti väiitävän IS Pitkämäki / Ruuskanen haastattelussa. Jos kasvu lisääntyisi koko ajan seuraavat satavuotta noilla hakkuusäästöillä niin tuo kerroin 2 saattaisi olla aivan oikein.
Minä en tiedä Motti ohjelmistosta mitään. Onkohan siellä joku algoritmivirhe, että maapohjan kasvupotentiaalia ei ole rajattu. Vai millä ne näitä skenaarioita luovat.
Anneli tuolla kyseli Kurjen väittämien perään. Minusta Kurki oli oikeassa, kun sanoi, että Soimakallion mukaan hakkuusäästön vaikutus nieluun kertoimena on 2. Kerroin on se mitä Ilmastopaneeli on käyttänyt esim Ilmastopaneeli raportti 3/2022, luku 3.3 s 21/70.
Minä ennenmuinoin ilmastolain yhteydessä väsäsin sinne oman näkemykseni metsäasioihin. Nielulaskennan järjettömyyden toin hyvin esille. Taisin kuitenkin haukkua Ilmastopaneelia liian kärkevästi. Oikeutetusti kylläkin.
Ilmastolain perusteluissa oli Ilmastopaneelin tekemiä raportteja. Niiden arvostelemisessa minulle taisi tulla työtapaturma, kun en ymmärtänyt, että tieteeseen vetoava organisaatio voi vaihtaa oletusarvoja ”lennosta”. Metsistä piti puhua niin siirtyivät välillä metsikkölaskentaan.
Muutamaa kansanedustajaakin varoittelin, että ei pidä hyväksyä tuollaista lakia. Erityisesti halusin, että vaativat Luke lta selvityksen maksimaalisen vuosikasvun dynaamisesta tasapainotilasta. Jotta nieluvaatimus olisi tullut oikeisiin mittasuhteisiin.