Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Minä olen edelleen sitä mieltä, että suurin syy näiden hiililaskelmien epäonnistumiseen on tieteen tekijöiden ymmärryksen puute maksimivuosikasvun dynaamisesta tasapainosta. Olen varma, että jos tällainen nieluhysteria olisi ollut vallalla 70, 80 luvuilla niin olisi löytynyt professoreita sanomaan, että ainahan nielua lötyy ja voidaan jopa laskea kuinka paljon. Nykyiset tutkijat väittävät, että se on metsän ja hakkuiden vika jos ei ole nielua. On siinä eroa.
Täytyy kyllä ihmetellä eikö kellään kommentaattorilla ole vanhan metsälain aikaista metsätaloussuunnitelmaa, jossa suositeltaisiin koko vuosikasvun hakkaamista. Sehän oli aikoinaan hyvin hoidetun metsän tunnusmerkki ja päämääräkin.
kmo ei taida osata laskea klapien kustannuksia.
1 m3 puuta tulee n 160 litraa öljyä vastaava lämpö. Suunnilleen 1,6 im3 klapeja. Kantohinta ja konekustannus ovat minimaalisia. Työtä on paljon. Ja Suomessahan on perinteisesti keskitytty työn verotukseen. Toisaalta työstä on pulaa. Kyllä klapien teon työ on aina yhteiskunnan (ja sähkön hinnan) kannalta edullista verrattuna työttömyyskorvausten maksuun.
Minä en sinällään vastusta tuulivoimaa. Mutta jos tuulisähkön tuotto menee ulkomaille tai lainojen korkona kansainvälisille pankeille niin kantani on ehdoton EI.
Se että korvataan puuenergiaa tuulisähköllä on järjetöntä. Puuenergian tuotot sentään jää pääosin kotimaahan.
Pohjapadoista näytetään puhuvan suo-ojituksissa. Yleensä soilla on luonnollinen pohjapato. Kallioksi sitä useat sanovat. Ei pohjapadolla mitään vedenkorkeutta säädetä. Sadanta ja säiden lämpimyys hoitaa veden korkeuden pohjapadon pinnankorkeuden alapuolella.
käpysonni kiinnittää huomiota aivan oikeaan asiaan. Tuntuu hiukan teoreettiselta tämä soiden päästöjen säätösysteemi.
Mitä tulee Annelin ajatukseen, että nämä soiden päästöjen perusasiat pitäisi olla kunnossa, niin muistaakseni pari päivää sitten huomautin, että suo ei voi lisätä hiiltä ilmakehään. Ei tuntunut väite saavan vastakaikua, päinvastoin. Hyvähän se olisi jos perusasiat olisivat hallussa. IPCC llä ”perusasiat” päätetään äänestyksellä, ei tieteellä. Äänestyksen äänet annetaan tekemällä mahdollisimman monta huuhaatutkimusta ja niihin viittauksia.
Anneli näköjään tutustunut soiden metaaniin.
Minä aikoinaan kiinnitin huomioni tähän metaaniin, kun raivausten yhteydessä menin kantohangella noin 10 aarin heinäpeitteiselle suolammelle.Haisi lietteelle eli metaania oli ilmassa, vaikka metaani onkin hajuton.
Anneli näyttää peräänkuuluttavan soita, joissa on kasvispeite eikä paljoa allikoita. Luonnonsuot tuntuvat tuottavan jatkuvasti metaania. Mikähän tämä kasvipeite / allikko suhde niissä on.
Minä en paljoa soista tiedä, mutta olettaisin, että niissä on vettä pintaan asti lumien sulettua ja rankkasateiden jälkeen.
hikinen94 latelee hyviä argumentteja.
Minulle sähkö töpselistä maksaa 3 x sähkön hinta. Lienekö tuo vielä halvempaa kuin muualla euroopassa.
hikinen94 on näköjään hyvä kääntämään nämä tuulivoima-asiat yhteiseksi hyväksi.
Minulla siirtomaksut ovat n 2/3 sähkökustannuksista. Pääsulakekin on ollut viimeiset 70 vuotta saman kokoinen. Vaikuttaisi, että minun sähköntarpeeni tulisi tyydytetyksi noilla 50 luvun siirtolinjoilla. Sanoisin, että minulla siirtohintojen korotukset ovat olleet sitä luokkaa, että rahaa käytetään muuhunkin kuin noihin siirtoyhteyksiin, mitä minä tarvitsen.
hikinen94 esittää visaisen kysymyksen vaihtoehdoista tuulivoimalle. Eikö tuo vaihtoehto ole ne sähköntuotantolaitokset, jotka ovat jo nyt olemassa tuulettomille päiville.
Ammatti Raivooja ihmettelee näitä tutkimuksia.
Minä en ole lukenut kumpaakaan artikkelia. Sen sijaan tarkkailen oman metsäni kasvua. Sanoisin, että jos on pelkkää kuusta ja pelkkää koivua niin ei kai noiden kasvussa paljoa ole eroa. Mutta jos on koivua ja kuusta sekaisin niin kuusen kasvu hidastuu.
Tutkimukset ovat usein ”yksisilmäisiä” ja tekevät sitten toisen tutkimuksen, että oliko se sittenkään niin.