Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Kurki näyttää vänkäävän tätä Suomen ja Ruotsin maaperähiilen eroa laskuvirheeksi. En usko.
Visakallo kyselee NASA n mittauksista. Pari seikkaa on joihin kiinnittäisin huomiota.
Suomen puutuotevienti on päästönä Suomessa, eikä näy NASA datassa. Metaanipäästöt puuttuivat NASA datasta.Toisaalta satelliittidata antaa muutenkin väärän kuvan metaanipäästöjen vaikutuksesta. Suomen kohdalla tästä puutteesta ei tule suurta virhettä.Annelilla näyttää olevan tieto, että Ruotsin maaperähiilivarasto on samaa luokkaa kuin Suomessa. Minulla oli jokin päivitys tietokoneessa ja kaikki kirjanmerkit (artikkelit) katosivat. Minulla on kuitenkin vanha kuvakaappaus jossa sanotaan, että Suomen ja Norjan metsien kokonaishiili on samaa luokkaa 18 kg/m2, mutta Ruotsissa 25 kg/m2 vuonna 2010. Kuva vaikuttaa aidolta. Mutta nettiosoite puuttuu. Artikkeli on suomen kielellä ja kuva no 12. Ilmeisesti Luken tai Syken sivuilta.
Samassa kuvakaappauksessa on myös kuva 13, missä ilmoitetaan hiilen jakautuminen elävään ja maaperähiileen. Suhdeluku on n 2,5, mlkä myös puoltaa, että kuvakaappaus on tiedeperustainen.
Kommentaattori Luonto esitti varsin poleemisen väitteen. Olisin toivonut sinne vielä yhden sanan ”vuodesta toiseen”.
Lähdetään siitä, että ovat tehneet tuota jo viimeiset 20 vuotta. Aukot muuttuvat nieluksi tutkimusten mukaan viimeistään 20 v aukkohakkuusta. Pienpuu haihtuisi lahon takia ilmakehään tuossa ajassa. Jos tuosta tekee pikaisen laskutoimituksen niin johtopäätös on, että ei noilla aukoilla ja pienpuun keruulla ole enää mitää ilmastoa lisää lämmittävää vaikutusta.
Kurki oli tutkinut suometsätalouden päästöjä. Metaani ja dityppioksiduulin päästöt olivat aika suuret. Liekö noilla soilla on nostettu pohjaveden korkeutta ja ojien sammal on alkanut muuttumaan turpeeksi. Vai onko ojat olleet niin syviä, että vesi ei niistä koskaan häviä. Ja metaania pukkaa.
Tästä lämmitysvastelaskennasta näyttää syntyvän älämölöä.
ekv lukuarvo lasketaan lämmitysvasteella. Siitä ei ole kysymys. Prof Ojasen suolaskelmat olisivat päin seiniä, jos hän laskisi ekv arvoilla. Hän laskee suon metaanipäästöjen ilmastovaikutuksen suoraan lämmitysvasteella. Tarkoittaa, että jos suosta on tullut pitkät ajat metaania niin lämmitysvaste on lähes vakio. Tarkoittaa, että ne metasnipäästöt eivät lämmitä lisää ilmastoa. Ekv laskennassa metaanipäästö lämmittää aina ilmakehää.
mehtäukko näyttää kyselevän minun sanomisistani.
Luke on poliittisessa ohjauksessa. Siellä olevat henkilöt joutuvat pitämään suunsa kiinni, kun puhutaan päälinjoista. Heidän laskentansa hyvyyttä mitataan sillä, kuinka tarkasti he osaavat laskea asiat IPCC n kaavoilla. Ja tunnetusti IPCC on täysin mätä organisaatio.
Olen aivan varma, että Luke ssakin on tutkijoita, jotka tarkkaan tietävät, että esim lehmät eivät voi lisätä hiiltä ilmakehään. Mutta kun IPCC on näin päättänyt, maakaasun tuottajien lobbaamana, niin sitten lasketaan niin. Visakallon mainitsemat mökin mummotkin tietävät, että nurmea syövät lehmät eivät voi lisätä ilmakehään hiiltä.IPCC n metaanilaskenta on eri asia mökin mummon kannalta. Suotutkijoista prof Ojanen fiksusti väisti tämän metaanilaskun virheen. Hän sanoi, että kannatta laskea nämä metaaniasiat lämmitysvasteen avulla. Se menee oikein, vaikkakin soiden tapauksessa ilmakehästä otettu hiili roikkuu mukana päästönä.
Kylläpäs täällä aletaan moittia Luke a. Ei pitäisi.
Minulle tulee mieleen näistä ilmastolaskelmista imitaattori Reijo Salmisen imitointi ylen YK kirjeenvaihtajasta Jussi Himangasta. Siinä tämä imitaattori muisteli Jussi Himangan äänellä YK vuosiaan: YK oli työpaikkana ihan hyvä, mutta vessoissa oli hirmunen löyhkä. Kun vain suurvalloilla oli veto-oikeus. Samoin se on Suomen ilmastolaskenta. Ilmastopaneelille on suotu jopa lakimääräinen veto-oikeus. Sanoisin, että haisee pahasti.
Minä luotan Luke n laskentaan. Heillä on ainakin pyrkimys tieteelliseen totuuteen. Toisin kuin Syke llä, Ilmastopaneelilla ja Luontopaneelilla.
Ojitettujen suometsien laskenta on heillä ollut aina väärin. Ihan perusasioissa. Tarkoittaa, että jos suo alkaa kasvaa metsää niin sieltä ei saa vähentää juurakoiden lahoamisen päästöjä. Kun ei ole mikä lahoaisi.
Noista metsärahastoista. Kerran törmäsin karttapalvelussa omituiseen kiinteistötunnukseen. Oli UPM n yhteismetsä. Ymmärsin, että se oli jonkun UPM rahaston omistuksessa. Miten lienee. Yhteismetsällä on metsävähennysoikeus ja eikö niillä ole pienempi pääomaverotuskin.