Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
suorittava portaalla näyttää olevan kovin ruusuinen kuva Suomen metsien ikärakenteesta ja teollisuuden puun tarpeesta.
Harvoin minuun on yhtiöiden päätehakkuupuiden ostorajoitus kohdistunut. Yleensä asia on hoidettu tarvittaessa etsimällä harvennuskohteita
MaalaisSeppo kyselee metsätaloussuunnitelmista. Yksittäinen metsänomistaja ei tarvitse metsätaloussuunnitelmaa, jos hoitaa metsänsä ja hakkuunsa suositusten mukaan.
Teoriapuolen ymmärryksessä metsätaloussuunnitelmat ovat hyviä. Taannoin täällä oli jonkinlainen älämölö, kun käytin termiä metsien maksimaalinen kasvu. Ei minulle tullut mieleenikään, että joku voi asian ymmärtää metsikön maksimaalisena kasvuna. Metsätaloussuunnitelmia tutkimalla asia ilmenee oitis.
Suomessa 90 milj m3/vuosi hakkuut voisivat olla ihan hyvä. Jos lisähakkuut kohdistuisivat päätehakkuuta odottaviin metsiin. Jos energiapuuhakkuut risukkometsiin samalla pienenisivät niin tulisi hiukan vähennystä hyötyihin.Suorittava portaalta taitaa aavistushakkuut mennä päin seiniä.
Meilläpäin aavistushakkuut kohdistuisivat sellaisiin metsiin, mistä saa eniten tuloja. Päätehakkuuta odottaviin. Niissähän se taloudellinen tappiokin olisi suurin, jos rajoituksia tulee.
Päätehakkuuta odottavien metsien rajut aavistushakkuut ovat lyhyellä aikavälillä hyvinkin kannatettavia ilmaston kannalta. Pikalaskulla tulin siihen lopputulokseen, että 30 vuoden jaksolla aavistushakattu päätehakkuuta odottava metsä on suurempi nieluna kuin hakkaamaton.MaalaisSeppo näyttää olevan täysin ulkona metsien kasvusysteemistä.
Suomessa on vielä tahoja, jotka tekevät metsätaloussuunnitelmia. Näyttäisi, että niistä näkee metsiensä tilan ja hakkuumahdollisuudet jonkinlaisella tarkkuudella. Suosittelen MaalaisSepolle ja miksei muillekin.
Anneli antoi Naturen artikkeleita luettavaksi. Luin ensimmäisen ” Promt…”.
Täyttä roskaa. Näyttivät käyttävän IPCC lämmitysvastekertoimia. Kuitenkin siten, että metaanin vaikutus loppuu 12 vuodessa (metaanin elinikä). Tuolle 12 vuoden ajalle metaanin lämmitysvastekerroin on noin 160. Kyllä prof Ojasen arvio, että hyötyä tulee vasta 50…100 vuoden jälkeen, on realistinen.
Lisää tällaisia tutkimuksia ja toimia niin maailma pelastuu. Vai?
Kurki näköjään on hiukan hajulla näistä metaaniasioista. Se 5 milj tn on karjatalouden ja jätehuollon summa. Suunnilleen.
käpysonni on täysin oikeassa tässä pohjapatoasiassa. Veden korkeutta ei voi säätää, jos veden pinta on matalampi kuin pohjapadon taso. Pohjapadon veden korkeus voi olla vakio vain jos sateet tai lähdetyyppinen pohjavesi syöttää koko ajan alueelle vettä.
Kurki tuolla kyselee minun laskelmieni perään, kun väitän, että khk inventaarissa on metaanin kohdalla 11% virhe.
Pitkällisen harkinnan tuloksena tulin siihen johtopäätökseen, että kukin saa tykönänsä miettiä mistä on kyse. Minä taannoin selitin tuon asian juurta jaksain eräässä toisessa blogikommentoinissa. Sain niin nenäkkään vastakommentin, että enää en kyseiseen kommentointiin osallistu. Muutenkin täällä esim Anneli vetoaa koko ajan IPCC laskentaan. Sen verran olen lukenut IPCC asioita, että olen kuullut, että 99% maailman tiedemiehistä on heidän laskentasysteemiensä puolella. Minä kuulun siihen 1% iin, joka näkee, että aivan perusasioissa ovat tiedevastaisia. Tuskin me 1% saamme mitään tolkkua asioihin.hikinen94 kyselee tarkkoja asioita. Minä lasken tuollaiset asiat summittain hyvinkin väljillä tarkkuuksilla. Markkinoijat lupailevat tehokertoimia 2,5 … 4. Todellisuus on 1,5.. 2 koko vuodelle laskettuna. Tuollainen tehokerroin ei ole missään suhteessa investointikustannukseen. Minun tapauksessani vaikeutta tuli myös siitä, että lisäksi piti olla puulämmitys. Tehokertoimella 3 homma olisi pelannut. Neuvoksi ilvp järjestelmän ostajille sanoisin, että järjestelmää ei kannata vastaanottaa ja maksaa ennen kapasiteettitestiä. Jossain keskustelussa osallistuja sanoi, että kauppojen hieronta loppui heti kun kapasiteettitestiä alkoi vaatia.
Minä olen moneen otteeseen yrittänyt täällä puuttua khk inventaarin metaanivirheisiin. Esim jätehuolto ja karjatalous metaani on n 5 milj tn co2ekv. Virhettä väärästä ekv arvon laskennasta tulee 11 % eli n 0,5 milj tn.