Käyttäjän Perassic Park kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä konkurssinomainen tilanne tuli vastaan mm. Kreikalle.
Maa teki lopulta oharit jättämällä lainansa maksamatta jolloin syntyi ns. luottotapahtuma. Käytännössä ulkoinen rahoitus tyrehtyi kokonaan ja samalla maan kyky hoitaa velvoitteensa romahti. Lainojen rullaaminen uusiksi ei onnistunut koska korko nousi pilviin.
Ainoastaan Euromaiden yhteisapu palautti maan elävien kirjoihin.
Argentiina on ollut toinen hyvä huono esimerkki.
Ulkoinen velkaantuminen näivettää maan kasvuedellytyksiä. Nousevan korkokurimuksen Suomi on tästä lähin esimerkki.
Eilen YLE:n sivuilla oli juttu Vihreiden kannatusalhosta ja kannatusvuodosta Vasemmistoliittoon ja Myös Demareihin.
Kirjoitettuani mielestäni kaksi kriittistä, mutta ei asiatonta kommenttia, molemnat kokivat blokkauksen eikä julkaistu.
Vaikka ei tuo maailmaani horjuta, en kyllä tykännyt.
Ei oikein voi muuta johtopäätöstä tehdä, kuin vihreän asian olleen toimitukselle niin rakas, ettei sitä kärsi kritisoida.
Nuo promokuvat ovat tosiaan aina noita.
Huvittavimipia ovat timanttisahaus ja -poraus mainokset. Kuraa ei missään, koneet ja haalarit kiiltävät . Käyttäjät muistuttavat Etelä-saksalaisia pitkiä ja hoikkia Horsteja ja Helmuteja.
Taloushallinnon kursseja myyvät mainokset. – nauravaiset naiset ovat hoikkia ja nuoria jakkupuvut päällä.
-ei näy stressaantuneita ylipainoisia eläkkeelle pääsyä odottelevia. Eikä säärissä näy suonikohjuja.
Ihmisille myydään positiivisia mielikuvia.
Paperinvalmistus on heikosti kannattavaa, mutta lisäksi suhdanneherkkää. Tulevaisuudennäkymä näyttää paperinkulutuksen trendinä vähenevän. Uusinvestoiminen lienee kyseenalaista, ajetaan koneita käyttöiän loppuun.
Datakeskukset valmistuttuaan ainakin kuluttavat tasaisesti sähköä. Tällä voi ajatella olevan sähkönkulutusminimejä tasaava vaikutus, jolloin sähköntuotannon kokonaiskannattavuuden voisi ajatella paranevan. Toki kokonaiskulutus korvautuu paperitehtaiden kulutuksen kenties vähetessä. Ehkä kasvaakin,?
Joku voisi ynnäillä montako negatiivista uutista YLE on tehnyt jatkuvasta kasvatuksesta. Positiivisten osalta kun loppuu sormet ja varpaatkin.
Voisi vaikka aiheena -Kumpi vaikuttaa enemmän? Yksi avohakkuu, vai jatkuvan kasvatusen käsitelty ala kolminkertaiselle alalle. Jos samaa määrää puuta halutaan.
-ja minkä näköiseksi metsät muuttuvat jos jatkuvaa kasvatusta käytetään vaikka vuosikymmeniä valtamenetelmänä?
YLE:llä on kummallinen linja. Mielestäni asiallinen ja asiallisessa hengessä kirjoitettu keskustelukommentti päätyy kerta toisensa jälkeen julkaisematta.
Olisi hauska tietää minkätaustainen toimittaja toimii pater nosterina mitä julkaistaan ja mitä ei.
Onko ko. henkilön oma asennemaailma ratkaiseva?
Käyttää näet aikamoista mediavaltaa, mutta kuinka läpinäkyvästi, tai tasapuolisesti?
Kannattaa muistaa toisaalta…
-jos on velkaa, jossakin on saatavia saman verran. Emme tiettävästi ole velkaantuneet ulkoavaruuteen (ainakaan vielä).
Eli kun velkaa on riittävästi velasta tulee velallisen sijasta velkojan ongelma.
Valtiolla on myös verotusoikeus. Joten se voi korjata talouttansa tekemällä inhan luottotapahtuman ja suuntaamalla verotuksen velkojia kohtaan.
Ihmisten kannattaa pitää rahoistaan kiinni. Ahnas valtio tulevaisuudessa tulee mielellään kylään ja asettuu taloksi lompakkosi seudulle.
