Käyttäjän Perassic Park kirjoittamat vastaukset
-
Kun ilveksen metsästys oli mahdollista, oma kokemus oli alkuinnostuksen jälkeen, että yhteislupajahteihin osallistuminen jäi yksien ja samojen metsästäjien jutuksi.
Kun annetaan susikannan kasvaa ongelmallisen isoksi, en tiedä mistä löytyy innokkaat hurttien perässä juoksijat vuodesta toiseen. Kun hirvien kanssakin alkaa olla niin ja näin.
-ja Susikanta painottuu länsisuomen vhp -alueille. Miten onnistuu laajamittainen susijahti tiheän asutuksen ja rikkonaisten alueiden seassa?
Vielä kun joku poninhäntä Vihreä kahlehtii itsensä autonrenkaaseen.
Täällä tavan takaa esiin nouseva toive hirvieläinkantojen lähes romahduttamiseen aiheuttaisi todennäköisesti suurpeto-ongelman.
Tilanne tosiaan on muuttunut. Meillä on kasvava karhukanta ja nopeasti kasvava susikanta, jollaista ei ole nähty sitten 1800 -luvun. Ne eivät jää imemään peukaloaan, jos ravintoeläimet poistettaisiin.
Täysrauhoitus on kestämätön tilanne vääjäämättä. Kun tulevaisuudessa näiden määrä ja vaikutus hirvieläinkannan määrään ja vasatuottoon muuttuu oleelliseksi, pitäisi koko lupakäytäntö miettiä kokonaisuutena.-kai.
Metsien optimaalinen kiertoaika. Tästä on juttu juuri verkkosivulla ja hyvä oma ketju myös.
Mikäli hiilensidonta voisi edustaa merkittävää osaa metsätalouden tulonmuodostuksessa, se olisi olennainen palikka kiertoajan optimoinnissa. Nyt sitä esitetään keinona ilman tätä taloudellista kannustetta.
No toisaalta. Voi olla niinkin että jos haluaa ainoastaan hirvikantaa alas mistään muustä välittämättä ja riistaneuvostoissa tehty ratkaisu ei vastaa omaa näkemystä. Sitten ollaankin mieltä että neuvostoissa varjellaan ainoastaa metsästysmahdollisuuksien säilymistä.
Hirvikannnan pienentämisen monopolisointi maanomistajien kannaksi on myös väärin.
On paljon metsänomistajia -ja isoja metsänomistajia -jotka pitävät nykyistä tilannetta perusteltuna. Jopa että hirviä saisi olla enemmän verrattuna nykyiseen.
Käsitykset hirvenmetsästyksestä ovat jostain kultaiselta 80 -luvulta.
Väki todellisuudessa ikääntyy vuosi vuodelta ja aidosti pystyviä hirvimiehiä ei tahdo uusia löytyä.
Kun vielä koirien kanssa touhuajat vähenevät ja toimivat koirat. Ei vähiten susien vuoksi, – raittiin ilman metsästys sen kun yleistyy .
Norjalla on kansallinen Öljyrahasto, jonka vuosittain kasvaa ollen jo 1500MRD €.
Suomella on velkaa 180MRD €.
Joskus väkisinkin miettii miten Norja on kyennyt sitomaan poliitikot puuhun alkamasta tuhlaamaan ja ostamaan äänestäjien kannatusta noilla varoilla.
Olisi sitä jakovaraa nimittäin…
Joku Antti Rinne ’Rahaa on!’ -fläppitauluineen olisi norjan pääministerinä saanut aikaan melkoiset kulutusjuhlat.
Oma metsäurani alkoi, tai oikeastaan tuli myöhemmin metsästyksen kylkiäisenä. Koin heräämisen metsästykseen 14 -vuotiaana Metsästys ja Kalastus -lehtien lukemisen johdosta. Se oli yht äkkiä lähes pyhä asia jota halusin ja johon tunsin syvää vetoa.
Samalla tuli tutustuttua lähimetsiin kävelemällä, vaikka en siellä itse metsästänytkään. Se oli sellaista tervettä uteliaisuutta ja mielenkiintoa omaa asuinympäristöä kohtaan. -ja tavallaan osa kasvamisessa ulos kotoa .
Myöhemmin, siis 20 -vuotta myöhemmin -olin tilanteessa jossa ostin oman metsätilan ensi kerran. Ilman oikeaa osaamista ja alan kouluista saatua oppia. Kuitenkin metsästäessä vietetty aika ja iän tuoma perspektiivi jossa omin silmin oli nähnyt metsän ja taimikoiden kasvamisen ajan myöta -antoi perusymmärryksen.
Eivät omat ostot mitään kuningasostoja kai aikanaan ole olleet. Kohteet ovat käyneet ennen minua monella pöydällä arvioitavana aivan varmasti. Kuitenkin aika oli 2000 -luvun alussa otollinen tehdä tyhmän maallikonkin ihan kohtuullisia kauppoja.
Olen etämetsänomistaja ja teettänyt paljon hoitotöitä ja työllistänyt samalla paikallisia. Ansiotyöt ovat kokonaan muualta.
Verrattuna esim.vuokra-asuntoihin, joista on lähinnä harmia ja ikuista vaivaa, metsästä yhä saan nykyisinkin aitoa iloa. Suurin rajoite on ollut uskalluksen puute.
Jälkiviisaus on viisauden makein laji. – tiesi Veikko Huovinen.
Jos kuitenkin aletaan jossittelemaan… -itseäni on mietityttänyt millainen tilanne olisi, jos suurelti kai kiinalaisrahoitteiset sellutehdasprojektit olisivat nyt valmistumassa?
Näitä oli vakavasti suunnitteilla ainakin Kemijärvelle, Paltamoon Oulujärven rannalle ja jättitehdas Kuopion Sorsasaloon.
