Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
AJ , ”tasaisesti kasvava jatkuvapeitteinen metsä jää kiertoajan mittaisena aikana tuotoksessa jälkeen.”– Outo väite , mihin perustunee teoria? Mikä on tavoite?
Taimikot.
Kyllä, taimikot ovat kotvan rahareikä, mutta metsäteollisuudessa ei juosta sprinttiä vaan maratonia reilusti jälkistartista. Ostaja maksaa suuremmiin ajattelematta pienen hinnan nyt siitä, että saa itselleen oikeuden tuleviin ”metsän rikkauksiin”. Ja joskus tämä laskelma menee pieleen, mutta useimmiten se on fiksu pitkäjänteinen isoisän säästöillä tehty sijoitus. Ei tässä kukaan hölmöile – kaikki ymmärtävät, että metsäteollisuudessa raha tehdään odottamalla. Tässä bisneksessä ei pelata vuosittaisilla voitoilla vaan sukupolvien aikajänteellä. Taimikko on kuin nuori startup-yritys – aluksi tappiollinen. Se on kuin suhde ja romanssia, kestää alussa minikertaisen verotuksen ja lopussa viennissä jo ilman veroja kuuluu valitusta!
Keräilijäksi syntyneet eivät välitä hinnoista! Käytetty postimerkki voi olla arvokkaampi kuin omakoti.
Portaat on mennet kierteelle näköjään eikä johda mihinkään! Laitetaan lisää rappuja.
Jos metsän kasvu on 10 m³/ha/vuosi, optimaalinen puuston määrä on 200–300 m³/ha.
Yli 300 m³/ha → kannattaa hakata osa pois, koska korkotappio ylittää puun arvonnousun.
Jatkuva kasvatus on erityisen tehokas tässä tilanteessa, koska se mahdollistaa tasaisen tuoton ilman suurta kertahakkuuta.
Päätelmä: 250 m³/ha on hyvä lähtökohta, mutta tarkempi analyysi vaatii paikallisia kasvu- ja hintatietoja. Noita on mainio pohtia paljaaksihakkuulla ja taimikoissaan!
Pystyvarastoinnin taloudellinen tappio (lyhyesti)
Pystyvarastointi tarkoittaa, että puuta jätetään seisomaan (ei myydä tai käytetä), mikä aiheuttaa korkotappion, koska raha on sidottuna elävään puustoon eikä tuota tuottoa.Kokonaistappio (esim. 20 vuodessa): yli 48 000 € (korkoa korolle).
Metriä – Menetetyt tulot (€) – Korkotappio (5%/vuosi) 10 vuoden tappio
600 m³ 48 000 € 2 400 €/vuosi 24 000 €tai jk :n 210 m³ 16 800 € 840 €/vuosi 8 400 € .
Joillain ostajilla on mieltymystä pitää pystyvarastoja vuosia korvauksetta myyjän vastuulla !
Nettotuotto=64500−53120=11380€ ( 172 €/vuosi) , joka vastaa hartolalaisen keskiverto metsätuloa. Verohallinnon tilasto on samoissa luvuissa, joka vastaa hartolalaisen keskiverto metsätuloa. Noista voi hieman olla poikkeamia ”kasvimaa viljelyssä”. Hartolan tuotto on Suomen keskivertoa parempaa.
Hyvä esimerkki ; Hartolan kaltaisessa hyvälaatuisessa metsässä jatkuva kasvatus näyttää parhaalta pitkällä aikavälillä. Alkusijoituksella, taimiostoilla ja perkauksilla on merkitystä.
A J ja kumppanit noissa visan luvuissa ei ole sitä varmaa tutkimusdataa, ja siksi niihin aiemman perustella on oltava varaus. On tosin mahdollista jollain saralla. Se , että puuttuu alun kustannukset ja korot tulos vaatisi maltillista tarkastelua, jonka hän antaa myöhemmin myynti tietojen mukana. Hätiköitiin ei liene syytä .
Matematiikkaa: Pääoman sijoitus aiheuttaa korkomenon laskentajaksonaikana. Tulo& meno samoin. Ne tietyn laskenta-ajan loppuunmyynnin jälkeen sijoitukset varat ei kuulu enään jaksoon.
Seuraavaa jakso ja raateet aukossa on sitä seuraavaa tulon oottamista! Mutta jos on vanhat omat säästöt mistä hyvänsä nii tekköö niille kuin hyvälle tuntuu. On silleen onnellinen kukin!
PS, tunnen muuan fysiikan opettajan joka edelleen jaksaa selittään vaikka kuin yksinkertaista asiaa loputtomiin, häntä tässä hieman matkin.
Erikssonin väitteen tarkistus
Erikssonin mukaan jatkuva kasvatus olisi tappiollista, koska pääoma on ”sidottu” metsään.NPV (äärettömän sarjana): jaksollisen kulu 4688 , laskennan viimeinen rivi;
2500/0.3439≈7269 €Tehty tarkistus laskelma kuitenkin osoittaa, että: Jatkuvan kasvatuksen NPV (7 269 €) on korkeampi kuin aukonmetsityksen (4 688 €) tässä skenaariossa.
Virheellisyys: Erikssonin väite ei huomioi säännöllisten tulojen korkoa korolle-etua. Harmillista, että tohtorillekin sattuu äärettömyyden sovelluksissa noita mokia.
Tuohan on toistoa — Molotov–Ribbentrop-sopimus oli Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus. Sillä hakivat aikaa varusteluun.
Usan kotitaloudet ovat varakkaampia kuin eurooppalaiset mutta jos koulutus, terveydenhoito ja muut yhk- turva otetaan lukuun voi olla sama jopa alempi kun lisätään rekisteristä puuttuvat työläiset mukaan. Hammashoito on mainio poikkeus!