Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Koivisto (2019): Natural disturbance regimes in boreal forests.
Luke (2021): Harvennushakkuiden vaikutukset.
SLU (2022): Soil carbon loss in clear-cuts.
Yhteenveto: Luonto ei koskaan tuhoa itseään täysin — jk ei ole luonnollinen prosessi se valikoi myyntiin ja kasvuun perustuen . Luonnolla on sattuma, eikä ole tavoitteita!
10 vuotine tyvilaho ! mistä se on koivikkoon tullut?
Ottaisitte omavalvonnan käyttöön noissa jutuissanne. Mikä niissä liittyy eri-ikäiseen jatkuvaan kasvatukseen? Selitätte ihan muita tuhoalueita. Avatkaa ihka oman sivu noille jutuillenne. Tehkää sinne niistä yli kymmenen vuotta sitten hylätyistä aukoista ja taimikoista selvitys.
Vaikka pumppaamalla vettä ylös varastoon höyrykoneella, pahanpäivän koittaessa solisuuttaa turbiinin läpi alas. Siinä on samalla varasto aqua. On muitakin systeemeitä;
Hyödyntää lämpötilaeroa (esim. 80 °C vesi vs. 20 °C ympäristö) muuntaen sen suoraan sähköksi Seebeck-ilmiöllä. ORC (Organic Rankine Cycle) -tekniikka 5- 15 % hs.
— Erikoishöyryturbiinit (Low-Temperature Steam Turbines)
Käyttää alipaineistettuja turbiineja ja erikoissuunniteltuja lauhduttimia, jotka toimivat alle 100 °C:ssa. Hyötysuhde: 10–20 %, jos lämpötilaero on tarpeeksi suuri (esim. 80 °C lämmin vs. 10 °C kylmä lähde)On tuosta A R.n painajaisesta helpommin viedä myyntii puita monta kertaa kuin paljaaksi hakatulta tönkeliköltä . Tukkipuun myynti hyvällä hinnalla korjaa metsän arvostusta kummasti! Jotta silleen. No, hemmetti savimaata! Siinä se tammi kasvais nopiaan.
Panu, paljonko on hyötysuhde tuossa ”myllyssä”? tunnetuilla systeemeillä noin 5 – 15 % . Valot kyllä palaisi.
Suomen metsätalouden nykytilanne on järjetön. Ulkomaiset tehtaat vaativat jatkuvaa tehotuotantoa, se on tehotonta, vaikka kolme viidesosaa metsistämme on jo nyt heikossa kunnossa – alle 5 kuutiometrin kasvua hehtaarilla. Tällainen plantaasitalous sopii banaanivaltioihin, ei velkaiselle Suomelle, jonka pitäisi hoitaa metsiään viisaasti ja kestävästi metsän omistajalle.
Ulkomainen teollisuus ajaa omaa etuaan. He haluavat halpaa raakapuuta nyt heti, välittämättä siitä, että metsiemme tila heikkenee vuosi vuodelta. Samalla voitot valuvat pois maasta, ja meille jää vain kulut kuntoutuksesta sekä heikentyneet luonnonvarat. Veroa maksavat vain osan Suomeen. Tämä on huono diili Suomen kansantaloudelle.
Suomen metsäteollisuuden suurin ongelma on teollisuuden ja metsänomistajien välinen epätasapaino. Teollisuus toimii lyhyen aikavälin markkinoiden ehdoilla – heidän tuotantonsa ja voitot määräytyvät korkeintaan muutaman kuukauden päähän. Mutta metsänomistajien tuotantosykli on täysin erilainen: hyvän puuston kasvattaminen vaatii 20-30 vuotta huolellista hoitoa ja odottamista.
Tämä aikajänne-erosta syntyy perinpohjainen epäkohta. Kun teollisuus voi reagoida nopeasti markkinoiden muutoksiin ja siirtää toimintaansa halvempiin maihin, metsänomistajat ovat sidottuja pitkäaikaiseen sijoitukseensa. He eivät voi ”siirtää metsäänsä” kalliimman puunhinnan maihin, eivätkä he voi myöskään nopeasti reagoida markkinoiden muutoksiin.
Nykyinen järjestelmä suosii liikaa teollisuuden lyhyen aikavälin intressejä. Kun puun hinta laskee, tehtaat säästävät välittömästi. Mutta metsänomistaja, joka on vuosikymmeniä hoitanut metsäänsä, jää nuolemaan näppejään. Tämä ei ole reilua eikä kestävä ratkaisu.
PS; ”Neuvostoliitossa kokeiltiin kansanvaltaa ” ei ole ollut kansanvaltaa, neukut eivät tunnista demokratiaa samoin kuin kuin lännessä. Suvereeni demokratia – Wikipedia
Suomen velkaisuus pois! ”Nallen” opeilla työtä lisäämällä ei toimi! Aikoinaan hevoset oli työssä vuosisatoja ja palkatta eikä sekään riittänyt. Velka pitää maksaa niiden jotka ovat sen tehneet ja siitä rahan keränneet, ei ne rahat ole mihinkään hävinneet.
A J , Jovain on lyhyesti ilmaissut vertailunne. 20 vuoden jatkuvalla tamppauksella ei tule jk metsä.